Maanantai 20.11.2017

Björn Wahlroos arvioi Suomea TE:ssä: ”Kyky tarttua ongelmiin on heikentynyt aivan dramaattisesti”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.7.2017 18:29
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Björn Wahlroos.
|

Talousvaikuttaja, Nordean, UPM:n ja Sammon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos kehottaa suhteuttamaan Suomessa viime aikoina kovasti hehkutetun talouden kasvutahdin ympäröiviin olosuhteisiin: Suomella on takanaan monta nollakasvun vuotta. Samaan aikaan maailmantalous vetää täyttä vauhtia. Suomen valuuttakin on devalvoitunut: euro on heikentynyt dollaria vastaan 30 prosenttia vuoden 2011 jälkeen.

–Ennen muinoin näin hyvät vetoavut siivittivät Suomen talouden seitsemän prosentin kasvuun, Wahlroos huomauttaa Talouselämän haastattelussa.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen tämän vuoden talouskasvuksi 1,2 prosenttia. Pankkien ennusteet vaihtelevat noin 1,5–2,0 prosentin tuntumassa. Se ei Wahlroosille riitä.

–On kivaa, että talous kasvaa, mutta eivät meidän ongelmamme ole mihinkään hävinneet.

Välttävä. Se on Björn Wahlroosin arvosana pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle. Politiikasta on hänen mielestään lähtenyt puhti. Elinkeinoelämän vaatimat uudistukset eivät ole menneet läpi.

Sipilän radikaali yhteiskuntasopimus kutistui lopulta kiky-sopimukseksi. Se jäädytti palkat ja toi työntekijöille kolme palkatonta työpäivää lisää vuodessa.

–Ei siitä tietysti mitään haittaa ollut, mutta suuret rakenteelliset uudistukset jäivät tekemättä, Wahlroos harmittelee.

Hänen mielestään Suomessa on liian kireä verotus ja jäykät työmarkkinat. Tämän hän mainitsee haastattelun aikana kolmetoista kertaa eri sanankääntein.

–Ei ole älyllisesti kiinnostavaa keskustella siitä, mitä pitäisi tehdä. Empiirinen evidenssi on täysin yksiselitteistä, Wahlroos sanoo.

Hänen mielestään todisteet löytyvät tarkastelemalla Pohjois-Euroopan maiden kehitystä: Suomessa ja Ranskassa talouskasvu on ollut vaatimatonta pitkään. Samaan aikaan Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia kukoistavat.

Wahlroosin näkemys on, että Suomi ja Ranska ovat kieltäytyneet uudistumasta. Englanti, Ruotsi ja Saksa ovat kehittäneet verotustaan ja poistaneet jäykkyyksiä työmarkkinoilta.

–Jopa maailman johtava sosiaalidemokratia Ruotsi on joustojen paratiisi Suomeen verrattuna.

Ruotsissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta. Wahlroos on huomannut sopimusten joustavuuden kävellessään Tukholman-kodistaan Nybrovikenin lahdelle keskustaan.

–Jos toukokuisena aamuna paistaa aurinko, rannalle avautuu tusina kahviloita. Jos sataa vettä, ne pysyvät kiinni. Sopimukset joustavat sään mukaan.

Ruotsalaiset ovat vahvoja kuluttajabisneksessä ja palveluissa. Ikean ja H&M:n tuotteille on kysyntää kaikissa suhdanteissa. Suomi puolestaan vie ulkomaille investointihyödykkeitä, joiden kysyntä on syklistä. Miten paljon työmarkkinoiden joustot auttaisivat teollisuuttamme, joka hengittää maailmantalouden tahdissa?

–Suomeen ei enää koskaan rakenneta uutta paperikonetta. Kyse on vain siitä, missä järjestyksessä ne suljetaan, Wahlroos vastaa.

Hänen mielestään paikallisessa sopimisessa kyse on siitä, saavatko työntekijät itse päättää työpaikkojensa kohtalosta, vai antavatko he päätöksen ay-liikkeen tehtäväksi.

–Koneita menee kiinni siksi, että Hakaniemen tori kieltäytyy välttämättömistä joustoista. Luulen, että työntekijät haluaisivat itse päättää, saavatko he pitää työpaikkansa.

Wahlroosin mielestä on historiallisessa perspektiivissä käsittämätöntä, että Suomessa on ollut jo melkein kymmenen nollakasvun vuotta. Yhteistä konsensusta ei ole siitä huolimatta syntynyt.

Miksi uudistuminen on suomalaisille niin vaikeaa? Sitä Wahlroos on pohtinut paljon.

Hänen mielestään kaksi tärkeintä syytä ovat toimeenpanevan vallan haurastuminen ja ay-liikkeen vallan kasvu.

Entinen kansantaloustieteen professori on sitä mieltä, että Suomen perustuslakiuudistus ja poliittisen kulttuurin muutos ovat tuhonneet toimeenpanevaa valtaa. Hän innostuu ja pitää pienen luennon.

–Vuonna 1982 Suomessa syntyi täydellinen konsensus yhdestä asiasta: presidentin valtaa piti rajoittaa. Se oli tietenkin Kekkosen kauden jälkeen ymmärrettävää.

Kahdeksantoista vuotta myöhemmin Suomi sai uuden perustuslakinsa. Presidentin valta kapeni, ja eduskunnan ja pääministerin mahti kasvoivat. Wahlroos sanoo, että valta siirtyi instituutiolle, joka ei pysty sitä käyttämään.

–Unohdettiin, että pääministeri ei ole presidentin tapaan itsenäinen toimija. Hän on koalition edusmies, joka toimii yhteisymmärryksessä muiden hallituspuolueiden kanssa.

Wahlroos sanoo panneensa merkille, että pääministeri Juha Sipilän toimintamahdollisuudet ovat useasti kaatuneet hallituskumppaneiden vastustukseen. Hänen mielestään se on koalition väistämätön seuraus.

Wahlroos vitsailee alkavansa kuulostaa suuren luokan valtiosääntöaktivistilta. Hänen mielestään suomalaisten tulisi myöntää, että perustuslakiuudistus oli valtava virhe.

–Vallan täydellinen parlamentarisointi ei toimi. Se rikkoo Montesquieun vallanjako-oppia. Tämä on johtanut siihen, että kyky tarttua ongelmiin on heikentynyt aivan dramaattisesti.

Ongelma ei ole yksin Suomen. Wahlroos sanoo, että niin kauan kuin EU:ssa valtaa käytti komissio, unioni oli toimintakykyinen. Ongelmat alkoivat siinä vaiheessa kun komission valtaa siirrettiin Eurooppa-neuvostolle ja parlamentille.

–Suomessa olemme vieneet lakiasäätävän ja toimeenpanevan vallan toisiinsa sotkemisen ennätystasolle. Suosittelisin meidän valtiosääntöoppineille, että menevät takaisin lukemaan Montesquieu’nsä.

Lähde: Talouselämä

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jouko Vainioranta

Harvinaisen selkeää tekstiä. Olisi jo korkea aika riisua Ay liikkeltä se valta jota sekäyttää ilman kansalta saatua mandaattia. Samanlainen valtakeskittymä on kasvamassa "luonnonsuojelu" liikkeestä joka istuu samoissa pöydissä kuin hallitus ja saa aikaan valtavia virheliikkeitä joista kärsii vain suomalainen teoliisuus ja suomalainen työ.
Perustuslakiasiat ovat menneet poliittiseksi piirileikiksi ja on häpeäksi "oikeusvaltiolle" siksi se pitää miettiä uusiksi. Perustuslakituomioistuinko?

J.a. Tauriainen

Usein olen kirjoituksissani mennyt Wahlroosin mielipiteiden edelle, mitä pitäisi tehdä ja kiireesti?
Kaikki ay. pomot pitäisi vangita talouselämän tuhoamisesta ja vapauttaa työelämä niistä kahleista joissa ay. liikkeet nielevät kansantalouden tuhoon.
Sallittakoon lakko oikeus, mutta lakkoilijoiden ja ay-pomojen kustannuksella siten attä lakoilla aiheutetut taloudelliset menetykset tulisi heidän korvata 150 % työnatajilleen.
Eihhän työnatajatkaan saa vahingoittaa alaisiaan. Miksi vahingontekoon on .
yksinoikeus vain paksumahaisilla ay-liikkeiden pomoilla ja heidän jäsenillään.

Tuontapainen laki lisäisi mielestäni motivatiota työntekoon, kun työnatajilla olisi mahdollisuus potkia pois häiriköt työstä.

Ilari Kivi

"Ei ole älyllisesti kiinnostavaa keskustella siitä, mitä pitäisi tehdä. Empiirinen evidenssi on täysin yksiselitteistä, Wahlroos sanoo."

Eli koska jotain on tapahtunut, ei kannata keskustella mitä pitäisi tehdä. Melkoinen ajatusankka. Mitäpä tässä sitten turhia mitään uudistumista miettimään..

Pauli Smolander

Tuo on todella kulunut fraasi. Työnantaja huolehtii aivan varmasti ahkerista, osaavista työntekijöistään. Heidän siivellä hengaavien asema saattaisi kyllä heikentyä. Oisko se sitten huono asia, jos työntekijä, jonka tuotto on esim. 100 yksikköä saa panoksestaan suuremman palkan, kuin työpaikalla hengaava, jonka tuotto on vaikka 20 yksikköä?

Mikko Toivonen

Pystyimme todellakin merkittävästi tehokkaammin toteuttamaan esimerkiksi teollistamista silloin kun parlamentillä oli vahti, eli presidentti jolla oli valta erottaa eduskunta. Nyt eduskunta valvoo itse itseään ja siinä on automaattisesti rakenteellisia huonoja ominaisuuksia

Petri Hämäläinen

Vallan kolmijaosta ja parlamentarismin epäonnistumisesta Wahlroosin kanssa aivan samaa mieltä, sekä Suomen että EU:n osalta.

Täysin eri mieltä ay-liikkeen syyllistämisestä. Siitä ei Montesquieun vallan kolmijaossa hiiskuta sanaakaan.

Jännä katsoa saako Macron aikaan muutosta Ranskassa. Kovat ovat puheet ja Ranskan presidentin valtaa ei ole perustuslakiuudistuksella pilattu.

Myös medialta ja toimittajakunnalta odottattaisi jotain vastuuta ja moraalia. He ovat parlamentarismia aina toitottaneet. Kekkosta ja suomettamista on lyöty kuin vierasta sikaa. Yhdestä suusta ja samanmielisesti, niinkuin aina.

Mites nyt sopulien suut pannaan?

Matti Mustonen

Eahlroos on oikesssa; eu parlamenyin jaå eduskunnan säätely on niin pikkutarkkaa jaå pikkumaista ettei toimeenpanoa edes tarvita.
jäljelle jää vain valvonta ja rankaiseminen.
Sehän on tätä päivää. Yht0eiskynta on muuttunut
vaålituksen ja säännöillä kiusaamisen takapajulaksi, jossa on helppo sanoa ei. Ei ihmisen suoja on korkeinta luokkaa. ei olekaan ihme, että
meillä on tosiasiassa yli 400t ihmistä ilman työtä.
Ei on sina ollut hyvä tapa välttää työtä, muuttumista ja uuden löytämistä.

Hannu Soini

Hyvää tekstiä, AY liikkeiden aika on ohi ja niiden jarrut heikentävät Suomen nousua. Hakaniemestä ei ratkaisuja löydy edes siihen miten paperityöläinen voisi mukautua tilanteeseen.
Suomen kasvua voidaan vauhdittaa mutta täysin turhia menoja pitää karsia ennen kuin ryhdytään toimiin. Wahlroosin neuvot menevät muutoin hukkaan.

Tuomas Virtanen

Wahlroos kannattaa edelleen totalitarismia ja vastustaa parlamentarismia. Nyt ei ole kyse enää itäisestä punatähdestä, vaan sen on korvannut raha. Toisin sanoen Wahlroos kaipaa yksinkertaisempaa maailmaa, jossa rahan pitää saada temmeltää vapaasti.

Erkki Malinen

Eikös nämä Wahlroosin puheet täytä vihapuheen kriteerit näissähän lietsotaan vihaa ammattiyhdistystä ja palkansaajaa vastaan. Otolliseen maaperään tuntuu menevän näistä kirjoituksista päätellen. Jos maahanmuuttajista kirjoitettaisiin tähän sävyyn käräjille joutuisi varmaan,saihan Teuvo Hakkarainen tuomion kun lauseessa oli yksi sana väärä.

Markus Vuorivirta

Eikös työntekijät kuitenkin tee itse valinna? Ei ole AY-liikettä jos ei ole AY-liikkeellä jäseniä... Jos työntekijät olisivat sitä mieltä, että eivät tarvitsisi edunvalvojaa, miksi he moisille sitten jäsenmaksuja maksaisivat?

Eli jotenkin on sellainen olo, että työntekijät eivät ole Wahlroosin kanssa ihan samaa mieltä.

Ihan toinen kysymys sitten onkin, mahtaako nykyinen AY-liike enää niin työntekijöistä välittää. Mutta ainakin kiiltokantisissa kuvastoissa niin väittävät. Ja ihmiset kun ovat alttiita mainonnan kuse.... viestille... Ehkä eivät vain ymmärrä, että maksavat mahdollisesti jäsenmaksua täysin turhaan...

Erkki Malinen

Kannattaa katsoa iltauutiset niin saa jonkinlaisen käsityksen jos palkansaaja on ilman turvaverkkoja työnantajan armoilla. Ei se mikään tyhmyys ole liittyä ammattiyhdistykseen on se jokin turva mielivallalle mikä tuntuu monia kiehtovan.

Pauli Smolander

Kuinka monta tehtaan alasajoa, tai yleensäkkään työpaikkojen menetyksiä on ay estänyt? Nopeuttanut kylläkin joustamattomuudellaan. Jos työpaikalla menee huonosti, eikyllä auta asiaa yhtään, jos lyödään p*rseet penkkiin ja vaaditaan, et "kuollaan saappaat jalassa", eli ei jousteta, vaikka joustolla voisi olla apua työpaikkojen säilyttämiseen.

Jukka Lampinen

Mistä alkoi paperiteollisuuden alamäki, se alkoi silloin kun metsävero poistettiin ja puukauppa loppui kuin seinään.
Sitä alkoi tehtaiden alas-ajo, metsänomistajilla ei ollut enää mitään tarvetta puun myyntiin.
Veronkevennys tuhosi Suomen paperiteollisuuden.

Jokainen talous asiantuntija on myös yksimielinen siitä, että vain Ay-liikkeiden jakama vauraus kansalle on luonut suuret ostovoimaiset markkinat.
Rakenne muutoksiin ei ole tarvetta, Sipilän hallitus on tehnyt loistavaa mielipiteiden ja asenteiden muokkaus työtä.
Ay-liike tiedostaa nyt selkeästi että heidän liian suuret palkkavaatimuksensa johtaa köyhien ja sairaiden kärsimyksiin.
Vasemmisto puolueet on myös muuttuneet, Sipilän onnistunut vastakkain asettelu on saanut niissäkin muutos prosessin aikaan.
Vasemmistokin on valinta tilanteen edessä, ne ei oikein tiedä tukisivatko köyhiä vai hyväpalkkaisia työläisiä.
Tilanne on jo muuttunut ja suunta on hyvä.

Mutta Wahlroosilla ei tässä prosessissa ole pienintäkään osaa, hän vain haittaa myönteistä asenne muokkausta.
Ay-liike ja työläiset yleeensä tiedostaa entistä paremmin vastuunsa, mutta näille Wahlrooseille ei tarvitse antaa muuta kuin nyrkkiä.

Erkki Malinen

Papertehtaitten alasajo johtuu sijainnista tänäpäivänä piirretään harpilla 500km halkaisijaltaan ympyrä markkinat pitää löytyä siitä, Suomen paperikoneet ei täytä sitä. Täältä Jyväskylästä lopetettiin paperikone mikä oli todella kaikinpuolin tehokas mutta tuotanto siirrettiin Prysseliin huomattavasti tehottomampaan tehtaaseen sijainnintakia ja että siellä tehtaan alasajo on hankalaa ja kallista.

Samy Arling

Hyvä juttu! Minne unohtui 60% ylisuuren virkamieskunnan leikkaukset, entä miksi Suomen johtoon tarvitaan 1000 kertaa enemmän väkeä kun Kekkosen aikaan !?,vaikka väkiluku on jotakuinkin sama.Miten raha pakenee niin ettei koskaan palaa suomeen on myös uutta :EU, pakolaiste pois lähettämät rahat, valuuttapako karkuun kaatuvasta EU:sta ja Suomesta....Ennenkin varastettiin mutta raha palautui systeemiin, nyt ei ja niin köyhdytään.Myös byrokratian purku, muuttuikin sen lisäämiseksi.Ja tietty, eihän me osata tuottaa juuri mitään, metsätkin varastaa kiinalaiset EU:n tuella...