Maanantai 23.10.2017

Mediapomo parahti EU:n ”linkkiverosta” – ”Juuri se termi jota vastustajat syöttävät”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.7.2017 09:18
  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
|

Euroopan parlamentin käsittelyssä oleva direktiivihanke antaa toteutuessaan kustantajille uudet, nykyistä laajemmat oikeudet niiden medioissa julkaistuihin sisältöihin. Medialiiton toimitusjohtaja kertoo Uudelle Suomelle, että tulevaisuudessa Suomessa esimeriksi Kopiosto voisi neuvotella kustantajien puolesta korvauksista Facebookin ja Googlen kanssa.

Europarlamentaarikot äänestävät syksyllä direktiivistä, jonka virallinen nimi on direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. Se tunnetaan myös englanniksi nimellä ”link tax”, eli linkkivero.

–Se on juuri se termi, jota vastustajat koittavat syöttää, parahtaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg Uudelle Suomelle.

–Linkkiverohan tarkoittaisi sitä, että kun linkkaa, niin joutuu maksamaan veroa. Siitähän ei ole missään tapauksessa kysymys. Yksityisten kansalaisten linkkaaminen on ihan sallittua.

Hankkeen taustalla on huoli kaupallisen median kannattavuudesta etenkin verkossa. Komissio täsmentää, että uudella direktiivillä pyritään ”helpottamaan kustantajien osalta julkaisujen verkossa tapahtuvaa lisensointia, investointien takaisinsaantia ja oikeuksien valvontaa”.

Tekijänoikeuden kaltainen uusi oikeus

Juridinen kapulakieli tarkoittaa suomeksi sitä, että kustantajille halutaan taata oikeus neuvotella korvauksista esimerkiksi Google Newsin tapaisen toimijan kanssa. Google News kokoaa eri medioiden uutisotsikoita ja -kuvia linkeiksi. Kustantajia ärsyttää, että niiden sisällöistä kootaan uusi palvelu, josta Google kerää itselleen mainostulot. Ja vaikka Google Newsin on havaittu lisäävän myös vierailuja ja siten mainosnäyttöjä julkaisijoiden verkkosivuilla, kustantajat haluavat osuuden Googlen keräämästä kakusta.

Kyse onkin eräänlaisesta uudesta tekijänoikeuden kaltaisesta oikeudesta, jota komissio kutsuu ”lehtikustantajan oikeudeksi”. Oikeus ei kuitenkaan kuulu ainoastaan lehtimedian toimijoille, vaan myös radio- ja tv-kanaville, jotka julkaisevat sisältöjä verkossa.

 –Se antaa oikeuden kustantajalle määrätä sisällöstä. Jos lehtiyhtiö sanoo Googlelle, ettei se voi käyttää jotakin sisältöä, niin Google ei voi käyttää sitä. Siitä pitää sopia. Mutta lehtiyhtiö voi hyvin myös antaa luvan Googlelle käyttää sisältöä. Suuret yhtiöt voivat ehkä itse sopia Googlen kanssa tästä, mutta todennäköisesti Kopiosto tai muu järjestö sopii ehdoista sisällön käyttäjien kanssa, Holmberg avaa.

Olisiko Medialiitto valmis toimimaan neuvottelijana?

–Medialiitto ei voi toimia, eikä se kuulu meidän rooliimme. Meillä vaihtoehdot olisivat Kopiosto tai sitten jokin muu kotimainen tai ulkomainen järjestö.

Suomessa aihe nousi jälleen keskusteluun, kun Suomen Kuvalehti kertoi tiistaina kansalaisjärjestöjen vastustuksesta hankkeelle. Myös Ylen entinen toimitusjohtaja, nykyisin viestintätoimisto Kreabia luotsaava Mikael Jungner ilmaisi skeptisyytensä kommentoidessaan uutista – jaettuaan sen ensin Facebookissa.

–Komission ajattelun ongelma lienee siinä, että some pärjää oikein hyvin ilman eurooppalaisten mediatalojen uutisia, mutta eurooppalaiset mediatalot eivät pärjää ilman somea, Jungner pohtii.

Holmberg katsoo Jungnerin olevan periaatteessa oikeassa, mutta silti kustantajan nykyistä asemaa tulisi vahvistaa.

–Molemmat tarvitsevat toisiaan. On hyvä, että on oikeus määrätä oman, kustantamansa sisällön kaupallisesta jatkohyödyntämisestä. Sen jälkeen sitä eri osapuolet varmasti käyttävät fiksulla tavalla, Holmberg toteaa.

Mikä on matalin kynnys, jonka ylittämisen jälkeen kustantamo voi alkaa neuvotella lisenssimaksusta?

–Kyllä siihen riittää, että julkaistaan pelkästään otsikoihin perustuvaa palvelua. Siinä hyödynnetään toisten tuottamaa sisältöä kaupallisesti.

Tällöin kysymykseen voisi tulla esimerkiksi myös Otavamedian Ampparit.com-palvelu.

–Se kuuluu tähän direktiivin ja oikeuden piiriin. Eihän tämä oikeus pakota siihen, että pitää alkaa vaatia rahaa jostakin palvelusta. Minkälainen palvelu on ja minkälainen hyöty siitä on kustantajalle vaikuttavat siihen, miten kustantaja oikeuttaan käyttää.

–Ampparit on tyypillinen esimerkki palvelusta, jossa mennään otsikoilla, mutta lehdet nimenomaan haluavat olla siellä mukana, koska se ohjaa lukijan lehden omille sivuille, Medialiiton toimitusjohtaja sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Topi Rantakivi

Voivoi... Saksassa linkkivero epäonnistui ja peruutettiin. Espanjassa vastaava linkkivero epäonnistui sekin ja peruutettiin. Nämä muistaakseni jo vuonna 2014.

Suomenkielisiä viitteitä:

http://alampila.fi/arkistot/329
https://vastavalkea.fi/2016/12/13/linkkivero-propagandantorjunta-eun-kuo...

Englanninkielisiä en liitä, niitä löytyy netissä tolkuttomasti ja osoittaa hyvin, ettei tuollaisella linkkiverolla ole muuta kuin isoa haittaa kaikille osapuolille ja kukaan ei voita yhtään mitään.