Torstai 19.10.2017

Huomio suomalaisjohtajien jättipalkoista: ”Tämä voi mahdollistaa rahastuksen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.8.2017 12:42
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suurten pörssiyhtiöiden johtajien vuosiansiot ovat Suomessa nousseet nyt 26,3-kertaisiksi perustyöntekijään verrattuna.
|

Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, entinen VATT:n erikoistutkija Heikki Pursiainen arvioi, että paras tapa pitää johtajien palkat oikealla tasolla on huolehtia kilpailun toimivuudesta ja talouden avoimuudesta. 

–Yrityksen, joka kilpailee kansainvälisillä tuotemarkkinoilla ja joka joutuu hakemaan rahoituksensa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta on vaikeaa maksaa huonoille johtajille korkeaa palkkaa, hän kommentoi blogissaan.

Johtajien palkat nousivat Suomessa keskusteluun, kun Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että suurten pörssiyhtiöiden johtajien vuosiansiot ovat nousseet nyt 26,3-kertaisiksi perustyöntekijään verrattuna.

Liikemies, kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo sanoo, että korkeita palkkoja ei voi perustella sillä, että jos palkat olisivat pienempiä, johtajat karkaisivat ulkomaille.

–Se on pötyä. Kuinka monta isoa suomalaista toimitusjohtajaa muka nyt on ulkomailla? En tiedä yhtään, Harkimo kirjoittaa IL-blogissaan.

Pursiainen huomauttaa, ettei pörssiyrityksen johtajien jättimäisissä palkoissa sinänsä ole mitään ihmeellistä eikä johtajien huippupalkoista voi suoraan vetää johtopäätöstä, että jokin on vialla.

–Tämän voi havaita tekemällä vähän laskelmia tupakka-askin kanteen. Ajatellaan kuvitteellista pörssiyritystä, jonka markkina-arvo on vaikka 10 miljardia. Johtajaksi on paljon lähes yhtä hyviä ehdokkaita. Paraskin johtajaehdokas pystyy lisäämään omistajien tuottoja vain prosenttiyksikön kymmenyksillä toiseksi parhaaseen verrattuna. Mutta prosentin kymmenys 10 miljardista on kymmenen miljoonaa.Toisin sanoen jos toiseksi paras johtaja pystyy tuottamaan omistajille 10 prosenttia vuodessa ja paras 10,1 prosenttia vuodessa, parhaalle johtajalle kannattaa maksaa 10 miljoonaa vuodessa enemmän, hän kommentoi.

Harkimo puolestaan muistuttaa, että monet johtajat saavat tulospalkkausta: palkat ovat suuria silloin, jos firmalla menee hyvin.

Pursiaisen mukaan on myös mahdollista, että johtajille maksetaan liian korkeita palkkoja. Näin voi hänen mukaansa käydä, jos kilpailu johtajien työmarkkinoilla ei toimi syystä tai toisesta. 

–Suomen kaltaisessa pienessä maassa tähän voi johtaa piirien pienuus. Jos yritysten hallituksissa istuu ristiin rastiin johtajia päättämässä toistensa palkoista, voi olla että palkkakuri ei ole tarpeeksi kovaa. Ylipäänsä johtajuuden ja omistajuuden erottaminen suurissa yhtiöissä johtaa siihen, että toimivalla johdolla on informaatioetu suhteessa omistajiin. Tämä voi mahdollistaa johtajien rahastuksen.

Harkimo kiinnittää huomiota samaan asiaan.

–Suurin ongelma tässä on, että työläisen on todella vaikea ymmärtää miljoonien vuosipalkkoja. Kun vielä samat ihmiset istuvat ristiin eri hallituksissa ja pitävät huolta toistensa palkoista ja palkkioista, voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että Suomessa on hyvä veli -verkosto. Kun nämä samat toimitusjohtajat esittävät, että Suomen kilpailukyvyn vuoksi työväen palkkoja ei saa nostaa, on päivänselvää, että näyttää härskiltä, että omia palkkoja kyllä voi nostaa. 

Valtio-omisteisissa yrityksissä on Pursiaisen mukaan erityisongelmansa. 

–Koska poliittiset päätöksentekijät eivät pelaa omilla vaan veronmaksajien rahoilla, kannustimet tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä johtajien palkoista eivät ole riittävän vahvoja.

Vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n kansanedustajat ovat kommentoineet uutista johtajien palkoista toteamalla, että palkkamalttivaatimuksilta on mennyt pohja pois. Pursiainen vastaa tähän huomauttamalla, että politiikan tavoitteena yleensä ja työmarkkinauudistusten tavoitteena erityisesti on tavallisten suomalaisten palkkatason korottaminen pitkällä aikavälillä. 

–Suomalaiset köyhät saavat liian alhaista palkkaa, eivät liian korkeaa. Joidenkin palkkojen aleneminen tai palkkojen nousun hidastuminen lyhyellä aikavälillä ovat pitkän aikavälin kasvua tavoittelevan politiikan ikäviä sivuvaikutuksia, eivät tavoitteita, hän kommentoi.

Harkimo puolestaan ennakoi tulevista palkkaneuvotteluista vielä odotettuakin vaikeampia. 

–Jokaisen yrityksen pitäisi kykyjensä mukaan sopia palkoista ja työajoista. Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille.

Lue myös: ”Palkkamaltilta menee pohja” – HS: Johtajan ja duunarin palkkakuilu isoin 10 vuoteen

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
Harkimo:
Kun vielä samat ihmiset istuvat ristiin eri hallituksissa ja pitävät huolta toistensa palkoista ja palkkioista, voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että Suomessa on hyvä veli -verkosto.

Näinhän on kyse myös AY-johtajien palkkioissa ,jota kumma kyllä aina taivastellaan määrätyltä taholta.

-Samoin on kansanedustajien palkkiot +kuntapuolen päättäjänä+soputumiseläkkeet eri hallintoneuvostojen hallituksissa istuvien.esim.Veikkauksen ja Alkon.

Kyllä siinä palkkamaltilla ja kikyllä on palkansaajilla ihmettelyn aihettakin. edm.taskuiltahan kansanedustajien palkkiot maksetaan.

Jari Kaisla

Suomessa on sitten ilmeisesti pelkästään hyviä johtajia ja kansanedustajia kun näiden palkat ovat lähes kaikilla suhteettoman kovia? Tämän perusteella voitaisiin olettaa että meillä olisi erittäin korkea työllisyysaste Suomessa kun johto on niin taitavaa, mutta sen sijaan meillä on edelleen selkeästi eniten työttömiä esim. verrattuna kaikkiin muihin pohjoismaihin.

Marja-Liisa Kalkela

Miten selität sen että kun pörssiyrityksissä sanotaan irti niin osakkeet pomppaa nousuun?
Esim.Kun UPM sanoi irti 400 .Sai Johtaja 149 000e palkankorotuksen.Osakkeenomistaja mukavan osingon. (Henkilöstömenot oli pois yrityksen tuloksesta)
Ns."paperimiesten"palkat vei tehtaat halpamaihin ,missä tuotto on parempi osakkeenomistajille.

Risto Salonen

Kovin on heppoista motivaatio, jos raha ratkaisee valinnan.
Kyllä motivaatio pitää hakea jostain muualta kuin rahasta. Ei ole omistajienkaan edun mukaista, jos ainoa kriteeri on raha.
Intohimo pitää saada jostain muualta.
Toivottavasti shareholsers' value ei ole ainoa peruste, vaan huomioidaan muitakin yrityksen lähipiirejä.

Oiva Luosujarvi

Jos ajatellaan Suomessa olevan 1 500 huippujohtajaa. Jokaiselle heille kerrotaan palkan laskevan miljoonista tai miljoonasta eurosta alspäin ja ensi vuonna palkka olisi vain 150tht euroa vuodessa kaikkine lisineen ja bonuksineen.
1 500 ex-huippujohtajaa haluaa ensi vuonna muuttaa ulkomaille. Suomi menettää silloin 1500 ihmisen työpanoksen, joka on ollut suhteellisen kallis työpanos verrattuna työn arvoon.

Suomessa olisi kuitenkin edelleen 1 500 avointa johtajan virkaa ja Suomessa / maailmalla miljoonia halukkaita, jotka tyytyisivät tekemään työtä 150tht euron vuosipalkalla.
Onko siis perusteltua pitää 1500 ihmistä töissä isolla palkalla, kun olisi miljoonia ihmisiä varalla, jotka tekevät työtä paljon halvemmalla?
Onhan isot firmat siirtäneet lukuisia firmoja veroparatiiseihin ja teettävät työtä kehitysmaissa, jotta palkkakulut olisi pieniä ja omistajille olisi suuremmat tulot pienempien veroja ja pienien palkkakulujen vuoksi.
Kun on hyväksyttyä siirtää tehdas kehitysmaahan, jotta työntekijöille ei tarvitse maksaa palkkaa kuin murto-osa verrattuna palkkaan, jonka Suomalainen työntekijä saisi Suomessa vastaavasta työstä. On siis hyväksyttävää myös pienentää isojen firmojen johtajien palkkoja tasolle, joka vastaa kehitysmaan johtajien palkkoja eli murto-osaa nykyisestä palkkatasosta.

Olisi myös hyvä tehdä palkkakatto myös isotuloisille, kun ovat nyt puheenaiheina.
Jos palkkakatto olisi esim. 200 000 euroa vuodessa.
Jos firman omistajat haluaa maksaa suurempia summia toimitusjohtajalle tms. Niin palkkaa 200 000 euroa vuodessa bonuksineen ja kannustuspalkkioineen firmasta maksettuna. Sitten jokainen omistaja firmassa voi antaa omista tuloistaan lahjoituksena summan, jonka haluaa antaa henkilölle. Lahjasta on kuitenkin maksettava lahjaveroa lain mukaan.
Siten omistaja saa ensin tulon itselleen, joka on verojen kohteena ja saatu tulo on hänen omaa tuloa. Omistaja sitten antaa omista rahoistaan haluamansa summan lahjaksi työntekijälleen omistamassa firmassaan.
Siten firman johtokunta ei voi määritellä itse omia palkkojansa, jotka jokaisen omistajan on maksettava, koska johtokunta on niin päättänyt.

Sampsa Huttunen

Selittäkääpä tyhmälle, miten erotetaan se paras johtaja (jolle voisi maksaa n+10M€) siitä toiseksi parhaasta (jolle maksettaisiin vain n€)? A priori eli ennen johtajan valintaa? Tai edes sen jälkeen, kun tulos on tiedossa? Niin moni muu asia (eikä vähäisimpänä tuuri) vaikuttaa yrityksen tulokseen enemmän kuin toimari, joten mielestäni tämä perustelu suuremmalle palkkiolle ontuu.