Maanantai 21.8.2017

Suoraa puhetta suomalaisten veloista: ”Setelien loppuminen lompakosta ei enää toimi rajoitteena”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.8.2017 10:35
Päivitetty: 
6.8.2017 11:08
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Olli Rehn esittää positiivisen luottorekisterin luomista Suomeen.
|

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn varoittaa suorin sanoin suomalaisten velkaantumisesta jälleen kerran. Hän korostaa, että velkaantuneisuus on nyt selvästi korkeampi kuin ennen 90-luvun lamaa.

Rehn huomauttaa samalla, että moni velkaantuu jopa huomaamattaan.

–Maksaminen on muuttumassa osin huomaamattomaksi, ostotapahtuman taustalla tapahtuvaksi toimeksi. Vaikka ostosten teon helpottuminen on myönteistä, niin maksamisen häviäminen ostotapahtuman sisään voi hämärtää kuluttajan ymmärrystä budjettirajoitteistaan. Tämä voi vauhdittaa ylivelkaantumista, kun setelien loppuminen lompakosta ei enää toimi fyysisenä budjettirajoitteena, Rehn kommentoi puheessaan Kivennavan metsä- ja maaseutuiltamissa.

–Ylivelkaantumiseen on löydettävä jarruja. Yksittäisten kansalaisten, etenkin nuorten, liialliseen velkaantumiseen on löydettävä keinoja puuttua ennakoivasti, ettei menetetä isoa osaa kokonaisesta sukupolvesta, hän jatkoi. 

Rehn varoittaa, että kotitaloudet ovat Suomessa ennätyksellisen velkaantuneita tuloihinsa nähden ja tämä altistaa sekä rahoitusjärjestelmän että talouden riskeille. Kotitalouksien velan ja tulojen suhde on Rehnin mukaan kaksinkertaistunut 20 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. 

Asuntolainakannan kasvu Suomessa on pysytellyt viime vuosina maltillisena verrattuna vuosituhannen alun kasvuun. Sen sijaan kotitalouksien kulutusluottojen kasvuvauhti on yhä kiihtynyt, kun talouden elpyminen on ylläpitänyt kuluttajien luottamusta. 

–Kotitalouksien kulutusmenot ovat viime vuosina kasvaneet käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Kesäkuussa kannan kasvu oli jo 7,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin vastaavaan aikaan oli 4,4 prosenttia. Erityisesti vakuudettomat kulutusluotot ovat kasvaneet merkittävästi, Rehn toteaa.

Hän sanoo, että huoli kalliiden kulutusluottojen aiheuttamista lieveilmiöistä on aiheellinen, koska kulutusluotot usein käynnistävät maksuhäiriömerkintöjen kierteen. Asiakastiedon mukaan yksityishenkilöille kirjattiin tammi-kesäkuussa noin 941 000 maksuhäiriömerkintää, joka on yli 100 000 eli 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 

–Tällä hetkellä ei vielä näytä siltä, että kulutusluotoista aiheutuisi rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavaa riskiä. Kotitalouksilta kuitenkin vaaditaan tarkkaavaisuutta oman velkaantumisensa hallinnassa. Kulutusluottokanta ja lainakanavat kehittyvät nopeaa vauhtia, joten on aihetta kysyä: Onko nykyinen tieto kulutusluotoista ja niiden markkinoista riittävä, Rehn sanoo.

Hän esitti puheessaan positiivisen luottorekisterin luomista Suomeen. Sen avulla velkaantuneisuutta voitaisiin Rehnin mukaan paremmin seurata ja mahdollisiin ylilyönteihin puuttua. 

–Finanssivalvonta ja Suomen Pankki tulevat selvittämään tätä yhteistyössä finanssialan kanssa. Selkein tapa edetä asiassa olisi säätää positiivisesta luottorekisteristä lailla.

Suomen Pankin tuoreimman tilaston mukaan kotitaloudet nostivat kesäkuussa uusia asuntolainoja 1,8 miljardin euron edestä. Kotitalouslainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 14,9 miljardia euroa ja muita lainoja 16,5 miljardia euroa.

Keskuspankin mukaan suomalaisten luottolaitosten myöntämistä kulutusluotoista valtaosa eli 74 prosenttia sidottiin vaihtuviin korkoihin, lähinnä eripituisiin euriboreihin. 

–Kulutusluotot ovat kustannuksiltaan siten – asuntolainojen tapaan – alttiita korkojen nousulle, Suomen Pankki huomautti.

Asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna huomauttaa, että ylipitkät asuntolaina-ajat ja turhat lyhennysvapaat mahdollistavat ylivelkaantumisen kulutusluotoilla.

–Näin ajaudutaan helposti minimilyhenteisten kulutusluottojen kestokäyttäjäksi. Asuntolainan rinnalla kasvaa useampia kulutusluottopotteja. Kokonaisuus on kestämätön korkojen noustessa. Pitää ymmärtää tämä. On rajoitettava ylipitkiä laina-aikoja ja jättää lyhennysvapaat kriisitilanteita varten. Lyhennysvapaa on riskienhallintaväline ei luotto. Asuntolainaajien toiminta joko estää tai lisää ylivelkaantumisilmiötä, hän kommentoi Uudelle Suomelle.

Olli Rehn varoittaa myös valtion velkaantumisesta.

–Vaikka julkisen velan korkomenot vähenevät yhä suhteessa kansantuotteeseen, valtion ja kuntien jatkuvan alijäämän vuoksi julkisen velan BKT-suhde kasvaa yhä ja on noin 67 prosenttia vuonna 2019. Kasvun voimistuminen hidastaa velan kasvua, mutta ei riitä taittamaan sitä lähivuosina. Urakkaa riittää vielä 2020-luvullakin.

Kaiken kaikkiaan Suomen talouden yleiset näkymät ovat Rehnin mukaan tällä hetkellä hyvät. Samalla hän huomauttaa, että noususuhdanne Suomessa alkoi kuitenkin myöhään, eli kiinni kurottavaa riittää.

–Syksyllä edessä on liittokierros. Vientisektorin palkanmaksukykyyn nojaavaa Suomen mallia ei syntynyt teoriassa, mutta käytännössä se voidaan yhä tehdä. Neuvottelijat ovatkin paljon vartijoina Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta.

Olli Rehn on varoittanut suomalaisten velkaantumisesta aikaisemminkin. Esimerkiksi helmikuussa hän muistutti, että Suomen viranomaisilla ei ole lakiin perustuvaa mahdollisuutta asettaa rajoituksia lainanottajan tuloihin suhteutetulle lainanotolle, veloille tai velanhoitokustannuksille.

Myös Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB varoitti Suomea viime vuoden lopulla kotitalouksien korkeasta ja kasvavasta velkaantumisesta. Kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa oli vuoden 2016 lopulla 127 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Komitean mukaan velkaantuminen voi muodostaa riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja reaalitalouden kehitykselle keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kiinnitti joulukuussa huomiota kotitalouksien kasvaneeseen velkaantumiseen.

Suomalaisia on myös muistuteltu siitä, ettei korkotaso pysy ikuisesti ennätysmatalana. 

–Suomalaisten kotitalouksien kannalta rahapolitiikka tukee edelleen velallista. Jossakin vaiheessa korkotaso alkanee normalisoitua. Erityisesti asuntovelallisten tulee olla varautunut kasvaviin korkokuluihin, työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoi vain pari viikkoa sitten.

Lue myös: 

Varoitus asuntovelallisille: ”Jossakin vaiheessa korkotaso alkanee normalisoitua”

Huolestuttava tilasto julki - Suomen Pankki: ”Erityisesti vakuudettomien kulutusluottojen kasvuvauhti kiihtynyt”

Uusi varoitus suomalaisten veloista: ”Pahat jäljet”

Suomelle varoitus Euroopasta – syynä tavallisten suomalaisten velkaantuminen

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Lisäksi päättäjät voisi tehdä muutokset sosiaaliturvaan.Hyvätuloisten etuuksien leikkauksilla ja ne annetaan köyhimpien tukiin. Mihin hyvätuoinen tarvitsee sosiaalista tukea tulojen mukaan laskettuna?
Jos Kela pakottaa opiskelijoita ottamaan opintolainaa joka on ehto toimeentulotuen saannille elantoon.Niin pankin orjuudellako se työpaikka löytyy varmasti kun valmistuu opinnoista tai ammattiin ?
Päättäjien olisi aika katsoa peiliin ja etsiä syylliset velkaantumiseen peilistä.
Samoin valtion velkoihin. Kansa velanotosta ei ole päättänyt. Eikä kansa päätä kuntien eikä valtion taloudesta.

Oiva Luosujarvi

Suomessa on vain yksi ihmisryhmä, jota ei varmuudella huoleta setelien loppuminen lompakosta.
Pakolaiset saavat kaiken ilmaiseksi ja setelien loppuessa voivat käyttää kaupunkien ja kuntien antamia maksusitouksia ostoksiinsa.
Kaupungeilla ja kunnilla ei ole väliä kuinka paljon he antavat pakolaisille, koska valtio maksaa kaikki kulut vähintään 3 vuoden ajan suoraan takaisin.
Suuri osa valtion velasta on tullut kuluista, joita pakolaiset ja ex-pakolaiset sukuineen veronmaksajille aiheuttavat.
MOT ohjelman mukaan aiemmin, jopa 2 aikuista + 3 lasta oleva pakolaisperhe sai tukia yli 8000 euroa kuukaudessa.
Kukaan valkoinen kantasuomalainen perhe ei sellaisia etuja voi koskaan saada vaan joutuvat pärjäämään toimeentulotukiasiakkaana ollessaan 1600 euron nettotulolla.

Aki Terentjeff

Rehnin ajatus on niin lyhyt taas mitä odottaa saattaa. Pitää ymmärtää se tosi asia että, ei kaikilla ole 10 tuhansien "vihreää oksaa" siksi se on teille niin tärkeä, sinulle, Jyrkille, ja muille rakenteellisen korruption suojissa "kermahylly" työpaikkoja saaville. Me normaalit ihmiset eletään täällä normaalilla palkalla joka ei riitä niin hyvin kuin teillä se 10-20 tuhannen palkka. ok. Se on jotenkin erikoista että ensin ajatte tiukkaa talouspolitiikkaa ilman elvytystä ja ihmiset ajetaan tarkoituksella tiukoille taloudessa poliittisin keinoin ja päätöksin joihin olette osallisena. Sitten "itketään" pokkana sitä ihmiset velkaantuu, totta helvetissä ne velkaantuu jos palkka on pieni ja talous-suhdanne on laskussa. Tämä maailma pyörii vain meidän "lompakoilla" ei ollenkaan teidän isoilla palkoilla, sorry sitä. Anttilan konkurssi indikoi hyvin sitä mihin ajamanne politiikka johtaa, se johtaa siihen että kansan lompakko on tyhjä ja firmat jotka kuolevat siihen, kuolevat teidän väärään talouspolitiikkaan. Sen lisäksi teette kovin huonoa talouspolitiikkaa lisäksi makrotaloudessa jossa Suomikin on alkanut velkaantumaan erittäin hälyttävästi, tulokset tulevat näkyviin aina, valitettavasti ne ovat huonoja sen takia kun teette huonoja päätöksiä. Hyvässä toimivassa taloudessa jossa poliittiset päätökset tukevat ihmisten omaa taloutta ei tunneta köyhyyttä eikä velkaantumista, ihmisillä on rahaa käytössään, esimerkkinä Ruotsi, siellä on talous ihmisillä kunnossa. Neuvostoliiton talous ajattelussa oli paljon samaa kuin EU:n nykyisessä. On helppo nähdä miksi se ei toiminut, miksi siis luulette sen saman nyt toimivan EU:n nimellä? Kansa saadaan velkaannutettua jos vain halua ja tahtoa on, ja sitä on nyt tuntunut olevan. Ihmettelen vain miksi kehtaatte sitä sitten täällä voivotella, se tuntuu jotenkin erittäin koomiselta. Lisäksi tyhjennätte loputkin ostovoimamme korkeilla "laillisilla" vakuutusmaksuille ja autoverolla, perintöverolla ja maksuilla joiden alta ei enää löydy ostovoimaa, holmöä valittaa sen kaiken jälkeen että ihmiset velkaantu, kysymys kuuluu, miksi vekkaannumme, vastaus siksi koska talouspolitiikalla on ajettu ihmiset "velkatalouteen ja ostovoima on "kuristettu" kaikin mahdollisin keinoin niin tiukalle että seuraavaksi tulee varmaan Eurostoliiton "kupongit" joilla saa leipäjonosta leivän. Mutta ei hätää, te voitte nauttia taloudellisesta riippumattomuudesta ja se on tietenkin pääasia omassa taloudellisessa asemassane tärkeää saada jatkumaan. Teille velatkin muuttuvat saataviksi, niin KAUKANA te olette normaalien kansalaisten taloudellisesta tilanteesta, ettekä edes ymmärrä koko asiaa, väistyisitte sivuun aiheuttamasta enempää vahinkoa huonolla osaamisellanne jota ei ole ollenkaan, sen totesi Farage myös sinulle päin naamaa, kuten hyvin muistat. Muistin virkistämiseksi https://www.youtube.com/watch?v=kE3ThJdGVVo

Marja-Liisa Kalkela

Ja palkat ,eläkkeet,yritysten tuet ym.Markkoina ja penneinä?
Huom.EU tuet jäisi pois.Ennen eroa kaikki velat ja "Kreikka" takaukset olisi maksettava pois.Lisäksi se vaatisi muiden EU-maiden hyväksynnän.
(JK.Britit ei kuuluneet rahaliitto Emuun ,oma Punta.)

Pertti Ikonen

Jos tavallisen kansan velkaantuminen halutaan estää, ei tarvitse kuin kieltää korteilla maksamiset ja raha tilalle. Näin saataisiin samalla loppumaan kauppojen korttien kyselyt ja jankuttamiset kassoilta pois. On jotenkin irvokasta kortittomalle, kun jokaisessa maksutapahtumassa kaupan kassa kysyy : Onko sinulla korttia (C-M) tai oletko omistaja-asiakas (S-M). Siis tuo on selkeästi häiritsevää mainontaa.

Marja-Liisa Kalkela

Leikataan lisää muutama Mrd kansan taskuilta. Viedään Kikyllä lomarahoja. Pistetään vuorotyöläisiltä pyhätyölisät arkipäiväkorvauksilla. Kyllä velanotto vähenee.
Kyllä Pankit,perintätoimistot,ulosottoon omaisuus , tulevat saamaan omansa.Sen todisti jo -90 lama aikanaan.
Tuohon on helppo ratkaisu. Kunnon palkkojen korotus tulevissa neuvotteluissa.

Aki Terentjeff

Faragen "kehut" Olli Rehnille jo aikaa sitten, nyt vain kärsimme seurauksista joita Olli oli sorvaamassa. Vaatii kyllä erityistä härskiä typeryyttä ja ymmärtämättömyyttä tulla nyt tänne "pahksumaan" itse aiheutettua tilannetta. Puhe jossa ei ole kertakaikkiaan mitään järkeä eikä pointtia, kerta kaikkiaan koominen "puhe" mutta Ollin saamat tulokset nyt kaikki tiedämme ja koemme tyhjässä lompakossamme.

Marja-Liisa Kalkela

Ketkä tekee päätökset näihin?

Omaraha
IS 4.2.2010
Työikäiset ovat nettomaksajia !
-Jukka Pekkarisen Finanssipolitiikan suunta 2010 –raportin mukaan 25–65-vuotiaat ovat nettomaksajia
- eli he rahoittavat julkiset palvelut ja etuudet.
-Pääosa näistä on palkansaajia,
-jotka eivät tarvitse niin paljon yhteiskunnan palveluita
- Ilmainen yliopisto, jonka päälle saa opintotuet, on aikamoinen etu, huomauttaa Kiander.
Koulutuspalveluiden lisäksi suurituloiset käyttävät Kianderin mukaan köyhiä enemmän myös terveyspalveluja.

Oiva Luosujarvi

Samaan aikaan hoetaan, että seteleistä pitäisi luopua kokonaan ja maksaa vain korteilla, joista luottokortti olisi se paras kortti.
Maailmalla on valtioita, joissa käteisellä ei voi ostaa vaan ainoa valuutta on luottokortti ja edes pankkikortti ei kelpaa maksuvälineenä.
mm. Yhdysvalloissa on monilla opiskelijoilla jo lompakossaan 4 - 20 erilaista luottokorttia, jotta selviää eri paikoissa. Onhan se aika summa vuosittain hoitaa, kun ei ne luottokortit ole ilmaisia edes opiskelijoille.

Rehn jolla itsellä muhkeat edut ja työhön verrattuna aivan liian suuri palkka. Varoittelee tavallista kansaa luottojen vaaroista.
Kun kansaa koko ajan kiristetään verotuksella ja palkanalennuksilla ahtaammalle, jolloin kansalaisia alkaa todella vi****maan. Niin samaan aikaan uutisoidaan ylipalkkaisten suurista palkankorotuksista.
Miljoonan palkasta tulee 1.2 miljoonan palkka ja verrattuna tavalliseen keskituloiseen palkansaajaan, jolla palkka noin 3000 euroa kuukaudessa ja vuodessa 36tht euroa.

Onhan se hyvä puhua, kun rikkaalla ei itsellä ole huolta huomisesta. Työpaikalla saa ruuat ja kahvitaukojen herkut ilmaiseksi eteen.
Tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta ei ole herrojen ajatuksissa ollenkaan, kun pidetään huolta vain toisista hyvätuloisista hyvä-veli-verkostojen avulla.

Suomessa on nykyaikana hyvä olla pakolainen tai hyväpalkkainen ja se 95 % kansasta saa olla orjatyövoimana ja veronmaksajana ainoastaan.
Valitettavasti.

Asko Niskala

Ehkä hieman asian vierestä, mutta sitä kuitenkin sivuten jaan tässä Facebook -muistiinpanoni 5.1.2016:

"Kun mielikuvia jaetaan...
ASKO M NISKALA·5. TAMMIKUUTA 2016 39 lukukertaa

“Saavutettu etu on tärkeä asia, siihen moni perustaa olonsa ja tulevaisuutensa. Etuja on saavutettu sitä mukaa kun ne on ensin ansaittu ja sitten jaettu. Mielissä varmaan on vuoden 2007 puheet miljardien ”jakovarasta”. Sillä tarkoitettiin hyvää, jonka piti seuraavina vuosina tulla. Jako tehtiin heti etukäteen, mutta hyvää ei koskaan kuulunut. Jaettu etu jäi siis ansaitsematta, ikään kuin saavuttamatta. Ytimekäs kysymys kuuluukin: Voiko saavutettu etu perustua siihen, mitä ei koskaan oikeasti saavutettukaan? (Tasavallan presidentti Uuden vuoden puheessaan)
Kuvittelen mielessäni Seppo Ilmarisen, tuon taitavan sepän, kantavan mukanaan painavaa plootua. Hän on menossa markkinoille ostamaan hevosta. Hänen on tyydyttävä hevoseen, minkä tuolla plootulla saa. Paitsi jos myyjä on tuttu js Seppo pääsee sopimukseen, että voi maksaa työllään puuttuvan osan ja tekee siltä osin erillisen sopimuksen... Lähtökohtaisesti kuitenkin plootun on riitettävä, se muodostaa hänen todellisen maksukykynsä. Kaikkiaan tasapaino vallitsee: Seppo sai hevosensa ja myyjä siitä maksun. Jos jäi velkaa, siitäkin oli täsmällisesti sovittu rahalla mitattavalla työsuorituksella.
Edellä ei juuri reaalimaailmasta irrallaan oleville mielikuville ollut sijaa. Voisi sanoa, että Seppo Ilmarinen eli “suu säkkiä myöten” ja tunsi tarkoin mahdollisuutensa toteuttaa hankintoja. Niistä ajoista maailma on muuttunut aivan toisenlaiseksi, mutta ei kovinkaan kauan sitten. Yritän kuvailla asiaa oman työelämäni kokemuksilla rahamaailmasta. Tulkintani ehkä poikkeaa tavanomaisesta vallitsevasta näkemyksistä, juuri siksi, että yritän selvittää kehitystä mielikuvien merkityksen kautta.
Siirryn pankkimaailmaan. Suomalainen pankkijärjestelmä eli ennen rahamarkkinoiden vapauttamista melko suljetussa taloudessa. Omillaan oli tultava toimeen. Pankki saattoi myöntää luottoa pääasiasta kotimaisista rahan lähteistä: erityisesti yleisön talletuksista ja Suomen Pankissa olevan luottolimiitin pohjalta. Siksi taistelu talletuksista oli kovaa. Valtion varat eivät olleet käytettävissä, koska niitä hoiti silloinen Postipankki. Lisäksi valtio kilpaili obligaatioillaan pankkitalletusten kanssa; siksi obligaatioita ei juurikaan kelpuutettu ainakaan liikepankeissa edes vakuudeksi kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Oli elettävä suu säkkiä myöten.
Tämä konkretisoitui 1970 -luvulla ns. öljykriisin aikana. Asiakas saattoi saada usein lainapyyntöönsä vastauksen: Ei ole rahaa. Joskus se oli hätävalhe, mutta tuolloin öljykriisin aikana se oli useinmiten totta. Päivä päättyi siihen, että laskin päivän aikana maksetut lyhennykset ja luottojen poismaksut sekä muistaakseni pitkäaikaisten talletusten kasvun. Saatu luku oli käytännössä seuraavan päivän antolainausvara. Aikaa myöten käsinlasketusta maksuvalmiuslaskelmasta, MAVA:sta, siirryttiin ATK:n tuottamiin laskelmiin. Siitä tuli melko hienostunut “sisäisine pankkeineen”, mikä merkitsi sitä, että sivukonttori saattoi tallettaa korkoa vastaan “ylijäämätalletustaan” sisäiseen pankkiin. Jos sieltä saatava sivukonttorin tulokseen vaikuttava korkotuotto oli suurempi kuin mahdollisesta lainasta asiakkaalta saatava, saattoi asiakaslaina jäädä antamatta! Sisäinen pankki oli tavallaan fiktiivinen, mutta yhtä kaikki se vaikutti johtajan käsitykseen antolainausta rajoittavasta budjettirajoituksesta: Rahaa ei voi käyttää enemmän kuin sen lähteen ovat.
1980 -luvun alkupuolella pankkimaailmaan tuli uusi ilmiö: ns. notariaattilainat. Ne olivat useinmiten suuryritysten kassasta pankin asiakkaille annettavaa lyhyaikaista rahoitusta, jolle pankki antoi pankkitakauksen asiakkaansa puolesta. Notariaattilainat eivät kuuluneet pankin taseeseen, vaan ne ilmenivät taseen ulkopuolisina erinä annettujen takausten nimikkeen alla. Myöhemmin 1990 -luvun laman iskettyä tsunamin tavoin ilmeni, että noihin takauksiin liittyvää riskiä ei aina oltu riittävästi huomioitu. Jos pankki joutui suorittamaan antamansa takauksen perusteella varsinaiselle lainaajalle, määrä siirtyi rasittamaan tasetta ja myös tulosta mahdollisen luottotappiokirjauksen kautta. Pankin taseen sanelema “budjettirajoitus” ei tietenkään lakannut olemasta, mutta mielikuvat riskeistä hämärtyivät. Kun lisäksi taistelu ottolainauksesta eli talletuksista oli kova, luottoekspansio tehostui myös notariaattilainojen avulla: osa lainoista jäi pankkien taseisiin kiertoon muodostaen samalla uutta antolainauspohjaa.
Elokuu 1986 oli mielestäni suurten mullistusten aika. Kun valuuttasäännöstely purettiin ja lainanotto ulkomailta tuli mahdolliseksi, entinen maksuvalmiuden seuranta menetti merkityksensä. Budjettirajoitus siirtyi uudelle globaalille tasolle. Muistan eräitä keskusteluja syksyllä 1986, joissa todettiin, ettei MAVA enää aseta esteitä luotonannolle ja että rahaa on saatavilla rajatta... Sivukonttorien antolainaustavoitetta nostettiin todella roimasti tai kuten asia siihen aikaan ilmaistiin: niistä tuli haasteellisia. Rahaa oli myytävä, jos halusi pysyä kelkassa mukana. Vanhoille pitkän linjan pankinjohtajille saatettiin nauraa, jos esittivät epäilyksiään: Eivät enää ymmärrä bisnestä. Varovaisuuden tilalle yhä useammin tuli ilmiö “Tulos tai ulos”. Jotta raha menisi kaupaksi ja tavoitteet saavutettua, jostain oli tingittävä. Valitettavan usein ne olivat luottoehdot, joita höllennettiin kun lujaa mennessä olisi pitänyt “suhdannevastaisesti” kiristää...
Ilmiö, joka jäi liian vähälle huomiolle, oli aiemmin suorastaan konkreettisen hahmotettavissa olevan “budjettirajoituksen” häipyminen horisontin taa. Syntyi illuusio ja mielikuva siitä, että antolainausvaraa oli käytännössä rajattomasti. Sekä pankeilla että valtiolla oli paras mahdollinen luottoluokitus, joten rahaa maailmalta sai. Elettiin ja toimittiin mielikuvakuplassa, jossa loppua hurjalle menolle ei ollut näkyvissä. Perustettiin paljon mielikuvien ja tulevaisuuden odotusten varaan. 1990 -luvun laman loppuselvittelyissä muistan erään yrittäjän sanat, kun realisoitiin yhteistyössä konkurssipesän vakuuksia: “Jatkossa sitten eletään ja toimitaan tulorahoituksen varassa...” Oli palattu näkemään oikea mielikuvista vapaa budjettirajoitus.
Olen esittänyt edellä asioita yksinkertaistaen. Mielikuvat vaikuttavat käsitykseemme ympäröivästä todellisuudesta nykymaailmassa todella paljon. Mielikuvia myös luodaan ja käynnissä on jatkuva taistelu “oikeista” mielikuvista. Mielikuvat saattavat muodostaa mieleemme häkin, josta on vaikea yrittää ulos: Meistä tulee helposti mielikuviemme vankeja. Menetämme kykyämme hahmottaa vaihtoehtoisia polkuja. Maailmasta on muutamassa vuosikymmenessä tullut monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Toisaalta emme voi kääntää ajan virtaa taaksepäinkään ja palaaminen plootua kantamaan ei voi tulla kysymykseen. Voimme yrittää välttää mielikuviemme ansoja pitämällä mielemme valppaana ja avoimena myös epäilylle. Muuta ratkaisua en ole ainakaan vielä keksinyt. Ja tämäkin on ehkä vain oma mielikuvani, heijastuma kuplastani..."

Marja-Liisa Kalkela

"Lyhyt" on politikkojen muisti:
-Menot olivat ennen lamaa alle OECD-maiden keskiarvon.
- Kun 1990-luvun alussa menoja alettiin leikata, työttömyys kasvoi ja verotulot vähenivät.
- Suomi oli ollut pitkään Euroopan tasa-arvoisempia yhteiskuntia. Vuodesta 1990 lähtien tuloerot alkoivat kasvaa.
-Työttömyys, sosiaaliturvan leikkaukset.
lähde:
YLE/eläväarkisto-90 lama

Leikkausinto vain jatkui ja mitään -90 luvun leikkauksia ei palautettu.
-03-09 Oli nousukausi Suomi 9 rikkain valtio?
Leikkaukset alkoi taas -08-10-15-16 vain köyhimpien sosiaaliturvasta.
"Sosiaaliturvan välistä putoavat" Kelan köyhyystutkimus-10.
Oli työttömät,eläkeläiset,lapsiperheet ja opiskelijat.

Olisiko aika palauttaa kansan sosiaaliturvan yhdenvertaisuuslainkin takia kaikille?Ilman kaksieri ehtoja tuissa.

Marja-Liisa Kalkela

Helppo sossuun turvautua?
-Päteekö tuo ansiosidonnaisia Kela-etuuksia saavia rikkaitakin?
Vai miksi noilla tuloilla saa sosiaalista tukea? Hyvätuloisten tukiautomaatista ,muiden tukien ja verohelpotusten/verovapauksien lisäksi?
Veronmaksajathan ne päättäjien tekemät valtion- ja pankkienkin velat maksaa.

Lauri Kiiski

Suomalaiset nuoret ihmiset ja pariskunnat ovat vaurastuneet nopeasti viimeisten vuosien aikana, mikäli mittarina käytetään asumista, autoja ja kaikkea muuta, mikä luo kuvaa vauraudesta ja mukavasta elämästä. Saas nähdä, onko tuo vaurastuminen lopulta pesunkestävää, vai pelkkää kulissia vain.

Kaj Bäckman

Tämä meidän Olli ! Voi Olli on juuri niitä tyypillisiä Suomalaisia politiikkoja jotka harrastavat sellaista jälkiviisautta ja tavallisen kansan neuvontaa että oksettaa. Onneksi hänellekin löytyi parkkipaikka Suomen Pankissa, mutta kallis sellainen. Ja me sen Ollin kult kiltisti maksetaan. Koskahan me Suomaiset hyväsytään se tosi asia, että emme kerta kaikkiaan olla " Maailman Rehellisintä kansaa " vaan " Hyvä Veli Systeemin " edellä kävijä.