Tiistai 26.9.2017

Hallitus löi pöytään kovan luvun – uutta velkaa enää 2,96 miljardia euroa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.8.2017 13:38
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
|

Vuoden 2018 budjetti on enää vajaat kolme miljardia euroa alijäämäinen, sai hallitus kertoa tyytyväisenä budjettiriihensä jälkeen. Tämä tarkoittaa, että valtion velanotto vähentyy roimasti.

Tarkka alijäämäluku on 2,96 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että Suomi ottaa vain sen verran uutta velkaa, kun esimerkiksi kuluvana vuonna velkaa otetaan noin 5,5 miljardia euroa.

– Se [alijäämä] on 2,96 miljardia euroa liikaa, mutta se on yli kaksi miljardia vähemmän kuin keväällä ennustettiin [kuluvalle vuodelle], valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo.

– Eli velkaantuminen taittuu nyt todella vahvaa tahtia.

Orpon mukaan Suomen talouskasvu on uusien ennusteiden mukaan tukevammalla pohjalla ja laaja-alaisempaa kuin aikaisemmin.

– Tässä ei ole kyse suhdannepyrähdyksestä enää, Orpo iloitsi.

Pääministeri Juha Sipilä kertoi omassa puheenvuorossaan, että hallituksen tavoitteet velkaantumisen taittamisesta ja työllisyysasteesta ovat nyt lähellä toteutumista. Lue lisää: Juha Sipilä: Yritystuet laitetaan uusiksi – hallituksen 3 suurtavoitetta lähellä toteutumista

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Anttila

Ei tämä nousu ja velkaantumisen pieneneminen leikkauksista johdu, ei edes kikysop. tai muista halliuksen teoista vaan niistä huolimatta. Nousu johtuu investointilaman päättymisestä suurimmissa vientimaissamme ja maailmantalouden piristymisestä ylipäänsä.
Ilman näitä köyhimpien tukien leikkauksia olisi tämä alkanut jo aiemmin. Toisin sanoen nämä köyhien kurittamiset on olleet turhia ja syventäneet lamaa entisestään, tämä nousu ja sen aiheuttama äkillinen velkaantmisvauhdin pudotus osoittaa sen.

Nyt kun velkaantuminen pienenee ja hallituskin on leikkaamassa yritystukia, toivottavasti rankalla kädellä voisi hallitus perua jo tehtyjä perusturvan leikkauksia (rakenteelliset leikkaukset on ok) samoin koulutukseen ja tutkmukseen ja tuotekehitykseen tehdyt leikkaukset voisi perua tai ainakin kohtuullistaa.

toni poutiainen

Rohkenen olla eri mieltä. Olisiko sinulla mitään väitettä tukevaa informaatiota antaa?

http://www.findikaattori.fi/fi/80
''Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla kauppataseen alijäämää kertyi 880 miljoonaa euroa.''
Ja tämän lisäksi vaihtotase on ollut alijäämäinen jo seitsemättä vuotta putkeen.

https://www.slideshare.net/Teknologiateollisuus/teknologiateollisuuden-t...
Katso erityisesti sivu 40.

https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveyden...
Ja siitä kontrastia kasvaviin sosiaalimenoihin.

Budjetin alijäämän pienentyminen ei ainakaan näytä korreloivan kauppa- eikä vaihtotaseen kanssa, joten mistä tilastosta osoitit sen itsellesi?

Viimeisestä kappaleestasi olen pitkälti samaa mieltä (pl. välttämättömät yritystuet huoltovarmuuden sekä kotimaisen ruokatuotannon ylläpitämiseksi)

karttu1 .

Turun puukoniskut maksoivat siis 17 miljoonaa. Jos luvun kertoo vaikka 10 vuodella, saamme luvuksi 170 miljoonaa euroa. Lisäksi kansalaiset menettävät pysyvästi vapauttaan js turvallisuuttaan elää tässä maassa. Olisin suonut sisäministeriön siirtävän resursseja sinne missä niitä tarvitaan eli rajalle ja ylinopeusvalvonnasta (tehnyt lähes kaikki autolla liikkuvat rikollisiksi) yleisvalvontaan alueille, johon vielä uskaltavat mennä. Ruotsissahan ei enää kaikkia alueita voi valvoa.

Mikko Toivonen

Niin kauan kuin en kuule kaikkia energiaan käytettyjä tukia poistettavan ja kaikkia kotimaisia suoria ja epäsuoria maataloustukia poistettavan, en osaa iloita rakenteellisimpien perusongelmien hoitamisesta.
Jos noihin kahteen ongelmallisimpiin ja tarpeettomimpiin tukiin kyettäisiin puuttumaan niin luottamus yhteiskuntaan ja sen valitsemaan hallintoon edes alustavasti paranisi
Merkillepantavaa on sekin että energian tuista ja maatalouden aiheettomista tuista paljolti samat piirit lopulta ovat saamamiehiä. Eli rosmoja ovat mitä ilmeisemmin sellaiset jotka tienaavat maasta ja metsästä sekä tuulesta. Ottavat siis ns. windfall rahastusta muilta.

Esko Kotilainen

Nyt on pakko naurahtaa.Alepallakin on aina tarjoukset 2,99.Eli urpo orpo pistää halvemmaksi.
Veikkaan että aika todellinen uuden velan otto on 29 MILJAARDIA euroa jo ennen tämän vaalikauden loppua.
Lyökö joku vetoa,otan tarjouksia vastaan.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Se [alijäämä] on 2,96 miljardia euroa liikaa, mutta se on yli kaksi miljardia vähemmän kuin keväällä ennustettiin [kuluvalle vuodelle], valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo.

Mitäpä jos lamatalkoiden ajaksi pistettäisiin pääomatuloistakin maksamaan kunnallisveroa?
Kunnat menettää vuodessa 2-3 Mrd verotuloja.
Ai ei käy Orpolle ja Sipilälle? No leikataan sitten työttömien tuista.

Esko Virri

Mitä jos laitettaisiin pienimmätkin eläkkeet 50% veroasteelle samalla, että päästään oikeudenmukaisuuteen?

Pääomaverotus on jo nyt törkeän korkealla tasolla piensijoittajien osalta. Suurjehut kuten ay-mafian omistamat säätiöt eivät toki mitään veroja maksa, se on vääryyttä. Toisaalta jos yksityishenkilö omistaa yli 10% pörssiyhtiöstä niin osingot ovat verovapaita. Näihin valtaviin porsaanreikiin pitäisi koskea, muilta osin pääomatuloverotusta pitäisi roimasti laskea ja silti tulisi paljon enemmän rahaa valtion kassaan.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Suurjehut kuten ay-mafian omistamat säätiöt eivät toki mitään veroja maksa, se on vääryyttä.
+Kuten myös:
Kuntasäätiöt
Nuorisosäätiö
SRK yleishyödylliset säätiöt
Sipilä säätiö
SPR veroton yleishyödyllinen.

Näiden säätiöiden veroton omaisuus on 11 Mrd.
Taseet töihin (jotka on hankittu verovaroista) tukemaan PK-yrityksiä ja työllisyyttä.
Vai onko joku taho vastaan sitä hallituksessa?

Marja-Liisa Kalkela

27.6-17
VM-talousennuste
Vuoden 2018 BKT:n kasvu on 1,6 %. Erityisesti yksityisen kulutuksen kasvu
hidastuu, kun kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu.
-Yksityisten investointien
kasvu hidastuu johtuen lähinnä rakennusinvestointien kasvun tasaantumisesta.
Vuonna 2018 viennin kasvu hidastuu.
Vuonna 2019 BKT:n kasvu jää 1,5 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun hidastuessa. Yksityisten
investointien kasvun arvioidaan kiihtyvän uudelleen. Vienti pysyy kasvun kiihtymisestä huolimatta vientimarkkinoiden kasvua hitaampana.
Julkinen talous painui viime vuosikymmenen lopulla syvästi alijäämäiseksi. Vaikka
talouskasvu on ollut vaimeaa viime vuosina, alijäämä on pienentynyt sopeutustoimien vuoksi.
Suotuisa suhdannetilanne kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa,
mutta ennustettu talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen
talouden rakenteellista epätasapainoa.

Jairi Palonen

Maksumiehiksi nykyiselle elintasolle laitetaan matalapalkkaalat sekä myös eläkeläiset sekä vanhukset ym. joilla ei ole riittävää suojaverkostoa, tämä näkyy jo huolestuttavasti vanhusten avohoitotyössä, johon ei saada riittäviä resusseja . Myös asumiseen kohdennetaan nykyisen elintason kustannuksia.Vallanpitäjien ja heidän eturyhmien ahneus maksaa - varsinkin Suomen pienituloisimmalle kahdelle miljoonalle kansalaiselle.

Marja-Liisa Kalkela

On toki.Jos maailman tlanteissa ei tapahdu mitään mihin emme voi vaikuttaa
1)Kiinan talous
2)Euron heikkeneminen dollariin nähden (vaikuttaa vientiin)
3)Korot ei nouse (Nordea ennustaa nousevan -18)
4) USA/P-korea
5)Italian pankkien velat
6) Seuraava pakolaisaalto

Jukka Lampinen

Nousukaudesta ei voi vielä puhua, vain suunta on parempi.
Mutta vaihtotase taitanee olla edelleen 2 miljardia alijäämäinen ja velkaa otetaan varmasti ainakin 4 miljardia.
Veroja pitäisi siis nostaa ainakin 5 miljardia, että valtion menot tulisivat maksettua.