Lauantai 16.12.2017

Väitöskirja: 500 000 ihmisen ”maahanmuuttoshokki” iski Portugaliin – palkat laskivat vaikka muuta väitetään

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.9.2017 18:32
Päivitetty: 
26.9.2017 18:44
  • Portugalissa koettiin harvinainen ”maahanmuuttoshokki” 1970-luvun puolivälissä, kun yli puoli miljoonaa ihmistä palasi maan siirtomaista Angolasta ja Mosambikista Portugaliin. Portugali vetäytyi siirtomaistaan niin sanotun Neilikkavallankumouksen seurauksena.
|

Voimakkaalla maahanmuutolla voi olla merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoihin – ja ainakin 1970-luvun Portugalissa ne olivat negatiivisia, esittää taloustieteen tohtorikoulutettava Erik Mäkelä (VTM, KTM) pian tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Turun yliopiston tiedotteen mukaan Mäkelä analysoi väitöstutkimuksessaan yli puolen miljoonan paluumuuttajan maahanmuuton vaikutuksia Portugalin työmarkkinoihin 1970-luvulla. Mäkelä havaitsi, ”taloustieteellisen tutkimuksen valtavirrasta poiketen”, että maahanmuutolla oli merkittävä negatiivinen vaikutus työmarkkinoiden lopputulemiin. Sekä palkat että tuottavuus laskivat.

‒ Maahanmuuton negatiivinen vaikutus palkkoihin näkyy erityisen voimakkaana matalan koulutustason ammateissa maatalous- ja rakennussektoreilla, Mäkelä toteaa tiedotteessa.

Hän huomauttaa, että talouden rakenne 1970-luvun Portugalissa poikkeaa merkittävästi nykyisistä teollisuusmaista. Lisäksi Portugalin entisistä siirtomaista, Angolasta ja Mosambikista, muuttaneet ihmiset puhuivat äidinkielenään portugalia ja olivat keskimäärin kantaväestöä koulutetumpia.

– Tässä mielessä tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä Euroopan tämän hetkiseen maahanmuuttokriisiin. Portugalin tapaus tarjoaa kuitenkin ainutlaatuisen asetelman suurimittaisen maahanmuuton vaikutusten ymmärtämiseksi, hän jatkaa.

Mäkelän tutkimustulosten mukaan Portugalin työmarkkinat siis reagoivat työvoiman tarjonnan kasvuun talousteorian mukaisesti: työntekijöiden määrän lisääntyminen alensi keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa. Mäkelä kuitenkin huomauttaa väitöskirjassaan, että aiempi Portugalin tapausta käsittelevä tutkimus on puhunut tätä perusoletusta vastaan.

Väitöskirjan mukaan työvoiman yht'äkkinen 15 prosentin kasvu vähensi työn tuottavuutta Portugalissa noin 26 prosentilla. Lisäksi keskiansiot laskivat alueesta riippuen noin 12–30 prosenttia matalapalkka-ammateissa vuosina 1974–1977. Väitöskirjassa korostetaan, että palkat saattoivat myös nousta korkeammin palkatuissa ja korkeamman koulutustason ammateissa.

Mäkelän mukaan Portugalin ”maahanmuuttoshokki” on ainutlaatuinen Euroopan lähihistoriassa; yli puoli miljoonaa ihmistä palasi Angolasta ja Mosambikista Portugaliin 1970-luvun puolivälissä.

Yliopiston tiedotteen mukaan Erik Mäkelä käsittelee väitöskirjassaan ajankohtaisia makrotaloudellisia teemoja ”hyödyntäen synteettisten kontrollien menetelmää, jonka avulla pyritään arvioimaan harjoitetun politiikan vaikutuksia talouteen”.

– Uusien tilastollisten menetelmien avulla on mahdollista parantaa empiirisen analyysin laatua ja tarjota aiempaa luotettavampia tutkimustuloksia yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, Mäkelä uskoo.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Nevalainen

"Tässä mielessä tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä Euroopan tämän hetkiseen maahanmuuttokriisiin"

No mutta tottakai ovat. Tämä seuraa ihan suoraan siitä, että jos maahanmuuttokeskustelussa yrittää luokitella maahanmuuttoa hyödyllisyysperustein, on kategorisesti "maahanmuuttovastainen", koska mitään maahanmuuton sisäisiä sävyeroja ei voi olla olemassa.

Nita Hillner

"Uusien tilastollisten menetelmien avulla on mahdollista parantaa empiirisen analyysin laatua ja tarjota aiempaa luotettavampia tutkimustuloksia yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, Mäkelä uskoo."

Erittäin hyvä uutinen! Päättäjät ja kansalaiset tarvitsevat oikeaa ajantasaista tietoa talouden lainalaisuuksista. Tieto auttaa toivottavasti päätöksenteossa, eikä kansalaisia voida höynäyttää yhtä helposti kuin tänä päivänä :)

Jari Kaisla

Suomessa tällainen tutkimus rinnastettaisiin suoraan rasistiseksi. Maahanmuutto kun on meillä aina pelkästään hyvä asia eikä siihen voit liittyä ainuttakaan negatiivista tekijää/ilmiötä. Jokainen maahan tullut elintasopakolainenkin lisää suomalaisten hyvinvointia, älykkyyttä, työllisyyttä ja muita tekijöitä vain ja ainoastaan positiiviseen suuntaan.

Kimmo Tallqvist

Elekäähän nyt.
Vihervassarien ja yltiösuvakkisinisilmähölmöläisten mukaan meille pukkaa afrikan aroilta ja hiekka-aavikolta toinen toistaan parempaa monìosaajaa.
Ihmemies macgyverkin punastelee näitten ydinfyysikoiden,rakettitieteilijöiden ja huippuaivokirurgien keskellä mikäli femakkosuvakkipöljien houreita on uskominen.
Se että näille superosaajille opetetaan ,tietenkin tulkkien kanssa ja kuljetuspalvelulla sinun rahoillasi, esim.espoon suvelan malliasunnossa miten esim.
Vedetään vessa,mikä on valokatkaisin ja lämpöpatteri ja ettei parketille saa tehdä nuotiota,
On vain tilastoharhaa ja poikkeamaa.
Kulttuurikin rikastuu ja työllisyys lisääntyy kun kantasuomalaiset raiskatut teinitytöt juoksevat perse kipeinä lääkäriltä poliisille.

Tuomas Sikander

Enemmistöpäätöksellä ryhdytään polkemaan yhden kansanosan turvaa ja sosiaalista asemaa yhteiskunnassa jotta toiset pääsisivät pälkähästä vähemmällä ja vielä harvemmat valitut uskonveljet jopa Laestadiuksen apajapaikoille.
Kätevää.
._.

Timo Nenonen

"maahanmuutolla oli merkittävä negatiivinen vaikutus työmarkkinoiden lopputulemiin. Sekä palkat että tuottavuus laskivat."

Tämän nähdäkseen ei tarvitse olla paljoakaan auringonkukan siementä isommat aivot. On täysin selvää, että ei- työperäinen maahanmuutto tuhoaa niitä yhteiskuntia ,joihin se kohdistuu.

On kallista puuhaa elättää millään tavalla tuottamattomia mamuja.