Lauantai 25.11.2017

Uniperin hyökkäys Fortumia vastaan kovenee: ”Kauppa tuhoaisi yhtiön arvon”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.10.2017 07:54
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Faktakulma

Valtioneuvoston kanslia eli Suomen valtio on energiayhtiö Fortumin enemmistöomistaja 50,76 prosentin omistusosuudella.

Fortum on sopinut saksalaisen E.ON:n kanssa ostavansa E.ON:n 46,65 prosentin omistusosuuden Uniperista. Kaupan arvo on noin 3,76 miljardia euroa. Fortum tavoittelee koko Uniperin omistusta.

Saksalaisen Uniperin talousjohtaja Christopher Delbrück hyökkää kovin sanoin Fortumin osakeostoja vastaan, kertoo Kauppalehti. Delbrück sanoo, että Uniper ei halua ryhtyä Fortumin osakeostojen maksumieheksi. Uniper on kampanjoinut julkisuudessa Fortumia vastaan.

Uniper on pitänyt Fortumia huonona omistajana. Delbrückin mukaan Uniper ei halua uhrata vahvaa tasettaan suomalaisyhtiön eteen.

–Tase ja maksumiehen rooli ovat juuri niitä seikkoja, joista Uniperin johto käy tällä hetkellä sisäisiä keskusteluja Fortumin ostotarjouksen seurauksena, Delbrück sanoo.

–Uniper tekee vakaata tulosta, ja sama vakaus pätee liiketoimintaan. Myös vahva tase osoittaa sen, että Uniper menestyy parhaiten itsenäisenä yhtiönä.

Delbrückin mukaan osakkeiden siirtyminen Fortumille johtaa saavutetun statuksen menettämiseen, mikä tuhoaa yhtiön arvon sijoittajille. Kannanotto viitannee spekulaatioihin, joissa on noussut esiin Fortumin aikeet pilkkoa Uniper oston jälkeen. Etenkin hiilivoimaloiden on veikattu joutuvan myyntilistalle.

–Uniper joutuisi Fortumin omistuksessa ottamaan askelia taaksepäin nykyisessä liiketoiminnassaan.

Uniper on saksalainen energiayhtiö ja suuri osa sen energiatuotannosta pohjautuu fossiilisiin polttoaineisiin, hiileen ja kaasuun. Kaupan on nähty olevan ristiriidassa Fortumin oman tavoitteen kanssa toimia puhtaan energian edelläkävijänä. Sen osuus Nordstream II -kaasuputkesta on myös herättänyt epäilyksiä.

Lue koko juttu Kauppalehdestä

 

Faktakulma

Valtioneuvoston kanslia eli Suomen valtio on energiayhtiö Fortumin enemmistöomistaja 50,76 prosentin omistusosuudella.

Fortum on sopinut saksalaisen E.ON:n kanssa ostavansa E.ON:n 46,65 prosentin omistusosuuden Uniperista. Kaupan arvo on noin 3,76 miljardia euroa. Fortum tavoittelee koko Uniperin omistusta.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Oiva Luosujarvi

Nurkanvaltaus, firman pilkkominen, voittojen kotiuttaminen, huonojen osien myynti.

Voisi melkein sanoa, että Suomalaiset ovat ottaneet oppia maailmalta.
Valitettavasti käy todennäköisesti niin, että veronmaksajat Suomessa on se suurin häviäjä ja miljardikot maailmalla selviävät voittajina ja saavat voittonsa verovapaasti veroparatiiseihin.

Markku Marttila

Tosiasiassa saksalaisen Uniperin johto ei halua alistua venäläiseen komentoon, jota Fortumin omistajuus vääjäämättä yhtiölle merkitsee.

Fortum on sitonut jo molemmat kätensä ja samalla varsin pitkälle myös Suomen hallituksen kädet palvelemaan Kremlin de facto määräysvaltaa yhtiön energiapolitiikassa.

Lipponen-Schröder-Putin-NordStream II muodostavat Uniper-operaation libreton ja perussävelmän. Hanhikivi-Rosatom taustaorkesteri säestää ja kapellimestarina toimii Kremlin johto.

Ja tällaiseen energia- ja ulkopoliittiseen vehkeilyyn pitäisi saksalaisen johdon mukisematta suostua?

Mikko Toivonen

Meidän on lähes mahdotonta paneutua Lundmarkin, Fortumin ja Halliotuksen omistajajohdon ajatuksiin. He ovat selvästi johonkin, ja yhdessä, pyrkineet vaikka hallituksen hevosmies yhteispyrkimyksen kieltäisikin.

Minähän ensikommentissani kirjoitin, että olipa perustelu mikä tahansa, niin itse en kaiken maailmatiedon perusteella olisi taskua polttavia rahoja lähtenyt tällaiseen investoimaan. Uniperin reaktio varmentaa osan alussa käyttämistäni ei argumenteista.

Lundmark puhui julkisuuteen kaasun merkityksestä väliaikaisena ratkaisuna. Tosiasiassa kaasulla on erittäin pitkän tähtäimen merkitys, sillä ihan rationaalisti ja illuusioitta päättelemällä on selvää ettei energiataloutta voida rakentaa tuulivoima, aurinkovoiman, aaltovoiman tai erityisesti ei biovoiman varaan.
Metaania sen sijaan riittää maaperästä tuhansiksi vuosiksi kovassakin käytössä kun metaanihydraattivarat otetaan huomioon. Lisäksi metaani on tavallaan uusiutuva kun sitä muodostuu aina uudelleen orgaanisen tuotteen mädätessä. Tämän tiedätte suolimädätyksestänne ihan henkilökohtaisesti ;)

Siis biokaasuna sitä voidaan melkoiseen tarpeeseen aina tuottaa. Sillä voidaan kaikki nestemäiset maaöljypohjaiser tuotteet maa-ja meriliikenteessä ja nopean aloituksen sähkön tai kaukolämmöntuotannossa korvata todennäköisesti pienemmällä kokonaiospäästöllä' kuin tuuli ja aurinkovoimalla.

Siis kaasulla on 100% varma tulevaisuus ja suurempi kuin punaviherillusionistit kuten Demoksen rouva Kaskinen esimerkiksi kuvittelevat.

Ehkä Lundmark oli juuri hakemassa oikotietä kaasubisnekseen. Sitä emme tietenkään suoraan keneltäkään kuule.

No siitä huolimatta en olisi tähän Uniper hommaan sen saksalais- eli ulkomaariskien vuoksi lähtenyt juuri nyt nähtyjen ilmiöiden vuoksi. Ilmiöiden jotka ovat vasta alkusoittoa.

Minä olisin Fortumin kassa käyttänyt yhteistyössä hevosmiesministeriön kanssa Loviisan uusien reaktoreiden luvitukseen ja investointeihin. Täysin riskittömään ja 100% tarpeeseen tulevaan kotimaan investointiin vaikka itse reaktorit vaikka Venäjältä tilattaisiinkin. Käteisostajalla ei niiden kanssa silloinkaan olisi riippuvuusongelmia vaan kyseessä olisi mikä tahansa laitekauppa missä omistajuus ja hallinta siirtyy täysin ostajalle.- Polttoainekin voidaan ostaa sovittaessa mistä vaan.

Suomen kaasumarkkina tietenkin kaipaa Gasumin lisäksi tai tilalle uutta toimijaa joka hoitaa hommat kunnolla, alkaen valtameriterminaalista LNG tuonnissa ja jakeluverkkojen pystyttämisestä riittävästi maan pääteiden varsille ja satamiin.
Putkikaasukin kaipaisi kilpailua ja väkeä joka pystyy hevosmiehet ohjaamaan puun polttamisesta parempaan energiapolitiikkaan ja tuomaan kaasuautot kunnolla teille ja laivat merille.

Ajatteliko Lundmark ja Fortum tuohon suuntaan jää arvailujen varaan

Eljas Nikkilä

Kaasun suhteen Suomi on Venäjästä riippuvainen. Lisäksi Venäjä on osoittanut että venttiilit voi kiertää kiinni esim. Ukrainassa.
Tärkein hanke olisi kaasuputki Paldinskista Inkooseen.
Toisaalta mistä se kaasu Paldinskista saadaan