Perjantai 24.11.2017

Kansanedustaja huomasi huolestuttavan jättiluvun: ”Näinhän ei tarvitse olla”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.10.2017 18:18
  • Kuva: Suomen Pankki
    Kuva
    Suomalaisten opintolainojen määrä kasvaa juuri nyt ennätysvauhtia.
|

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) nostaisi opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavat tulorajat muiden Pohjoismaiden tasolle.

Opintotukea uudistettiin elokuun alusta lähtien. Valtion takaamaa opintolainaa voi nyt nostaa kuukaudessa jopa yli 60 prosenttia aiempaa enemmän. Samalla korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa pienennettiin ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin.

Kauma huomauttaa, että kaikilla opiskelijoilla tilanne ei ole kuitenkaan helpottunut. 

–Näihin lukeutuu esimerkiksi sellainen opiskelija, jonka työssäkäyvä asuinkumppani ei osallistu, ja jonka ei voi edes olettaa osallistuvan opiskelijan asuin- tai elinkustannuksiin. Nuori opiskelijanainen tai -mies ei tänä päivänä enää yhteen muuttaessaan oleta, että toinen olisi automaattisesti heti valmis elättämään toisen. Myöskään ns. kimppa-asujien osalta uudet säännökset eivät ole olleet parhaat mahdolliset, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Samaan aikaan Suomen Pankki on kertonut, että suomalaisten opintolainojen määrä kasvaa juuri nyt ennätysvauhtia. Keskuspankin mukaan euroissa mitattuna opintolainakanta on tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla 2,7 miljardissa. 

Lue lisää: Ennätys rikki suomalaisten opintolainoissa: ”Aikaisemmin näin tapahtui 1990-luvun laman aikaan”

Kauma korostaa, että opintolainoja on nostettu tänä vuonna jo enemmän kuin vuonna 2016 yhteensä. Hän nostaa esiin myös Tilastokeskuksen tilaston, jonka mukaan joka toinen opiskelija tekee töitä opiskelun ohessa.

–Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt, ja yksi syy tähän kehitykseen ovat opintotuen jyrkät tulorajat. Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä kaikissa Pohjoismaissa. Muissa Pohjoismaissa opiskelija voi ansaita opintotuen lisäksi enemmän kuin Suomessa: meillä raja on noin 12 000 euroa, kun taas Norjassa ja Ruotsissa noin 18 000 euroa ja Tanskassa yli 19 000 euroa vuodessa. Norjassa lasten määrä perheessä kasvattaa tulorajoja, hän kommentoi.

–Usein kuulee perusteltavan, että tulorajoja ei voi nostaa, koska opinnot viivästyvät. Näinhän ei tarvitse olla. Työskentelyhän ei vääjäämättä edes lykkää valmistumista, jos opintopistevaatimuksesta per vuosi pidetään kiinni. Silloin ei voitaisi myöskään väittää, että tulorajojen nostaminen lisäisi opintotukikuukausien määrää ja toisi sitä kautta lisäkustannuksia nykytilanteeseen verrattuna, hän jatkaa. 

Professorilta tyrmäys

Kauma linjaa, että työntekoon pitää olla oikeus kaikilla opiskelijoilla, mutta eniten tätä oikeutta tarvitsevat ne opiskelijat, joilla esimerkiksi vanhemmat eivät pysty auttamaan puhelin- tai ruokalaskun maksussa. 

–Opiskelijat ovat myös merkittävä resurssi heitä palkkaaville yrityksille, joten jokainen menetetty työtunti on tappio kansantalouden kannalta. Opiskelijoiden tekemä työ on myös luonteeltaan usein sellaista, johon soveltuu parhaiten uraansa aloitteleva henkilö. Tällöin he eivät vie keneltäkään työpaikkaa, pikemminkin päinvastoin – monet näistä paikoista jäisivät muuten täyttämättä.

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén sanoo Kauman blogista syntyneessä keskustelussa kansanedustajan ehdottavan järjestelmää, jossa on kahdenlaisia työläisiä. 

–Ne jotka tekevät koko ikänsä töitä kutakuinkin samalla palkalla ja sitten ne, jotka saavat palkan lisäksi ilmaista opintorahaa ja muita opintososiaalisia etuja ja tulonsiirtoja. Jälkimmäiset saavat opintojensa jälkeen moninkertaista palkkaa ensi mainittuihin nähden. Juristit ja lääkärit saavat elinaikanaan jopa miljoona euroa enemmän tuloja kuin ne, jotka epäonnistuvat korkeakoulujen sisäänpääsyssä. Opinnot itsessään ovat tietenkin ilmaisia. Tämä on kansanedustajan mielestä "reilu peli". Kannattaa mennä kertomaan ilouutinen 1500 euroa kuussa ansaitseville postinkantajille ja varastomiehille, jotka maksavat opintorahat, korkotuet, ilmaisen opetuksen jne, Virén kommentoi.

Kauma vastaa Virénille, että tavoite on, että jokainen opiskelija valmistuu määräajassa. 

–Se onnistuu, kun opinahjossa pidetään kiinni tiukasti siitä, että suorittaa joka vuosi sen määrän mitä pitääkin. Valmistumisen jälkeen opiskelija on valmiimpi työelämään. Kaikesta työkokemuksesta on hyötyä, hakipa sitten mihin ammattiin hyvänsä.

”Paremmat mahdollisuudet päätoimiseen opiskeluun ja sitä kautta nopeampaan valmistumiseen”

Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen muistuttaa omassa opintolainoja käsittelevässä blogissaan, että Kelan maksamat opintolainahyvitykset saattavat näkyä tulevaisuudessa isoina lyhennyksinä opintolainakannassa. Se toimii opiskelijoille myös kannustimena suorittaa opinnot määräajassa.

–Vuoden 2014 opintotukimuutoksessa voimaan tullut opintolainahyvitys pysyi nyt ennallaan. Määräajassa opintonsa suorittavien opiskelijoiden lainoista 2 500 euroa ylittävästä osuudesta hyvitetään 40 prosenttia tiettyyn ylärajaan asti. Esimerkiksi Suomessa suoritetulle, 300 opintopisteen korkeakoulututkinnolle opintolainahyvitys on enintään 6 200 euroa. Käytännössä Kela lyhentää hyvityksen verran opintolainaa opiskelijan puolesta, Aaltonen kertoo.

Hän viittaa myös Kelan tietoihin, joiden mukaan useimpien opiskelijoiden kokonaisuudessaan saama tuki suurenee uudistusten myötä, kun tukeen lasketaan opintoraha, asumistuki ja opintolaina. Tämä antaa Aaltosen mukaan mahdollisuuksia nopeampaan valmistumiseen. 

–Tuki kasvaa pääosin opintolainan kautta, mutta opintolainassa on huomattavia etuja kuten matala korko verrattuna muihin kotitalouslainoihin ja opintolainahyvitys määräajassa valmistuneille. Suurempi tuki antaa paremmat mahdollisuudet päätoimiseen opiskeluun ja sitä kautta nopeampaan valmistumiseen, hän sanoo.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Omaraha/TS
IS 4.2.2010
Työikäiset ovat nettomaksajia !
-Jukka Pekkarisen Finanssipolitiikan suunta 2010
- Ilmainen yliopisto, jonka päälle saa opintotuet, on aikamoinen etu, huomauttaa Kiander.
Koulutuspalveluiden lisäksi suurituloiset käyttävät Kianderin mukaan köyhiä enemmän myös terveyspalveluja.

Oiva Luosujarvi

Ne korkeakouluopiskelijat, jotka valmistuvat ammatteihin, joissa on opiskelun jälkeen suurimmat palkat saavat myös opiskelujen suorittamisen jälkeen suurimmat hyvitykset Kelalta eli veronmaksajilta.

Hyvin on suurituloiset saaneet omille lapsilleen parhaimmat edut aikaiseksi.
Oma vanhempi lapseni ei suostunut ottamaan lainaa koko opiskelunsa aikana, koska ei halunnut valmistua suuren lainan maksamista varten.
Oli mielummin köyhä ja eli muutamalla kympillä kuukaudesta toiseen vuosien ajan.
Ehkä auttoi myös älykkyys, koska mensan jäsenenä osaa ratkaista kaikenlaisia ongelmia vaivattomasti. Miksiköhän moni tuntemani hyvin älykäs ihminen on silti perinteisissä töissä ja vähemmän älykkäät ovat pääasiassa politiikassa mukana.