Tiistai 21.11.2017

”Velkapommista” ratkaisu Suomelle? - Asiantuntija: ”Valitettavasti käytäntö näyttää toisenlaiselta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.11.2017 11:47
  • Kuva: Nordea Markets ja Valtiokonttori
    Kuva
    Suomen valtiontalouden vaje on edelleen suuri, vaikka korkokustannukset ovat historiallisen pienet.
|

Lähes kaikkien Suomen valtion viitelainojen korot ovat tällä hetkellä negatiiviset. Nordean päästrategin Jan von Gerichin mukaan tässä tilanteessa olisi houkuttavaa ajatella, että riittävän suurella lainamäärällä sijoittajat kattaisivat Suomen budjettivajeen. 

Hän muistuttaa, että Suomen valtio myi muutama viikko sitten 5-vuotista lainaa korolla -0,267 prosenttia. 

–Huutokaupan määrä oli miljardi euroa, joten käytännössä sijoittajat maksavat Suomelle lähes 2,7 miljoonaa vuodessa siitä ilosta, että saavat omistaa Suomen valtionlainoja, von Gerich laskee blogissaan.

Hän kysyykin, että jos velkaa ottamalla voidaan itse asiassa jopa hyötyä nettomääräisesti negatiivisten korkojen kautta, voitaisiinko suuremmalla velkamäärällä kattaa koko Suomen valtiontalouden vaje.

–Valitettavasti käytäntö näyttää hyvin toisenlaiselta, von Gerich vastaa.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtionhallinnon alijäämä on tänä vuonna noin viisi miljardia euroa. Von Gerichin mukaan lisävelkaa tarvittaisiin lähes 1900 miljardia euroa, jos oletetaan, että Suomen valtio voisi ottaa rajattomasti velkaa yllä mainitulla korolla.

–Suomen valtiolla on tällä hetkellä velkaa noin 100 miljardia euroa. Lisävelka olisi siis noin 19-kertainen koko tämän hetken velkataakkaan nähden. Velka/BKT-suhde puolestaan nousisi lähes 900 prosenttiin. Yhdelläkään maalla ei ole niin korkeaa velkaantumisastetta. Vertailun vuosi Kreikankin velkasuhde on alle 200 prosenttia BKT:sta. Japanin velka toki on noin 240 prosenttia BKT:sta, ja siellä korot ovat silti matalia. Japanilla on kuitenkin oma keskuspankki, joka seisoo valtion velan takana, ja kotimaiset sijoittajat omistavat valtaosan valtionvelasta. Suomen velka taas on pääosin ulkomaisten omistajien käsissä, hän kommentoi.

Suomen matalat lainakorot selittyvät von Gerichin mukaan toisaalta EKP:n poikkeuksellisilla rahapoliittisilla toimilla ja niistä johtuvalla yleisellä matalalla korkotasolla sekä toisaalta sillä, että Suomen valtio tarjoaa monille sijoittajille edelleen hajautushyötyjä paremman luottokelpoisuuden maiden joukossa. 

–Velkamäärien moninkertaistaminen romuttaisi Suomen luottokelpoisuuden: lainakorot nousisivat todennäköisesti hyvin nopeasti, jos Suomen valtio alkaisi yhtäkkiä ottaa lisää lainaa. Eikä markkinoilla olisi kapasiteettia ottaa vastaan uusia huimia velkamääriä. Kaikkien euromaidenkin yhteenlasketun uuden velan määrä tänä vuonna jäänee alle 200 miljardiin euroon, hän huomauttaa.

Alhaisilla tai jopa negatiivisilla korkokuluilla on von Gerichin mukaan silti huomattava merkitys valtiontalouden kannalta: tänä vuonna velan korkokustannukset jäävät alle 1,4 miljardiin euroon. 

–Tämä on alle neljännes vuoden 1998 tasosta, vaikka velkaa on lähes 50 prosenttia enemmän.

Korkokustannusten lasku auttaa von Gerichin mukaan valtiontalouden vajeen tilkkimisessä, mutta vajeen suuruuden huomioiden korkomenot ovat kuitenkin sivuroolissa. 

–Kääntäen voi myös ajatella, että vaje on edelleen suuri, vaikka korkokustannukset ovat nyt jo historiallisen pienet. Vaje pitää pystyä tilkkimään muulla tavoin – muuten myös korkokustannuksista voi tulla taas Suomelle täysin toisenlainen huoli, hän toteaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Angervuori

Väärin.
Julkisen velan suhde BKT:hen on se oleellinen asia. Velkaa voidaan ottaa lisää, kunhan talous kasvaa velkaantumisen tahdissa. Tarkkaa puuhaa siis. Jos talous kasvaa 2,5 % vauhdilla, velkaantua voidaan myös 2,5% vauhdilla. Julkisen sektorin on myös osallistuttava talouskasvun luomiseen, siis kumpienkin sektorien on velkaannuttava vähintään kokojensa suhteessa. Vaihtotase pitää ottaa kuitenkin huomioon, eli vaihtotasetta ei saa päästää liian negatiiviseksi, jonka seurauksena julkista velanottoa pitää rajoittaa, ja verotusta nostaa.

Velkaantuneisuus = velka/BKT= velkax1,025/BKTx1,025 =vakio =63%.

On järjetöntä yrittää maksaa julkisia velkoja pois, paitsi jos Suomi joskus saisi jonkun uuden teollisuushaaran, joka tuottaisi miljardeja maailmanmarkkinoilta.

Esko Kotilainen

Ei muuta kuin lisää velkaa,kun kerran sijoittajat uskaltavat antaa.Jopa maksavat siitä.
Nyt on kuitenkin sellainen tosiasia ettei kukaan sijoittaj ole laskenut häviävänsä sijoituksiaan,eikä heistä kukaan ole sosiaalitoimisto,joten odottaa voi miten käy,kunhan korot saadaan ylös,viimeistään,EU:n kaatuessa.
Silloin on tilinteon aika,aivan kuten entisessä NL:ssäkin oli.Joka eniten rohmusi,se rikastui,ja onhan Suomella pohjavedet ja työteliäs kansa uurastamaan,velkojien saatavat takaisin.
Suomessa päättäville politiikoille on jo luvattu,pienen voitelurahan turvin,omat eläkepäivät ,koneistossa.

Harri Tapani

Nykymallin taloudessa ja EU-olosuhteissa (mm. Suomi valtiona ei saa luoda rahaa), ainoaksi vaihtoehdoksi jää käytännössä ajaa leikkauksien jälkeiset rääppeetkin hyvinvointivaltiosta alas lisää leikkelemällä hieman Kreikan tavoin. Jo nykyistenkin velkojan maksaminen reaalitalouden tuloilla on aika absurdi ajatus.

"valtionvelka on uusi demokratian jälkeinen hallitusmuoto."

https://www.uusisuomi.fi/comment/465535#comment-465535

Pekka Hovatov

Hallituksessa käydään seuraavaa keskustelua, pääministeri Sipilän(Keskusta) johdolla:
-Kyllä nyt on saatava pienet palkankorotukset, mieluummin 0% ja veroja on nostettava pienituloisilla ainakin 10%, mieluummin 20%.
Tähän väliin Petteri Orpo(Kokoomus) toteaa "miehisellä äänellään":
- Rikkaiden veroja ei sitten nosteta yhtään, me täällä kokoomuksessa vaadimme sitä. Sipilä jatkaa keskeytynyttä puhettaan:
- Nyt ei saa vatuloida. Taikaseinästä on rahat vähissä. Joulukin on tulossa ja viime vuonna maahamme tulleet aavikoiden huippuosaajat, tämä lammas-ja kamelipaimenten kerma, oikea creme de la creme. He tarvitsevat kipeästi lisärahaa Jouluksi, vaikkeivat uskontonsa takia Joulua vietäkään. Jokaisen heistä on saatava uusi I-phone ja kiinteä kulukorvaus hiusgeelinkäyttöön, sitä ei kuulemma voi olla koskaan liikaa, kysykää vaikka vihreiden eduskuntaryhmien naisilta tai käykää katsomassa Perjantai iltana mummotunnelissa. Mattilan Pirkko, varmistaistko, että lisärahoista ei pääse nauttimaan kantasuomalaiset, vaan rahat ohjautuvat kunniakansalaisillemme, tämähän kuuluu sinun toimialaasi, siellä sosiaaliministeriössä. Sosiaali-ja terveysministeri Pirkko Mattila(siniset):
- Meillä on kaikki Kelassa valmiina saamme tehtyä henkilökohtaiset tukipäätökset heille 1 päivän sisällä, tosin kantasuomalaisten tuista tehtävät päätökset siirtyvät sitten ensi vuoden puolelle, mutta eikös ne saa sitä ruokaa sieltä leipäjonosta, heh, hehee(Vahingoniloista naurua, vaivoin pidätellen, Pirkko lopettaa puheenvuoronsa). Samanaikaisesti Petteri Orpo päästää räkäisen naurun ja lisää:
- Voitaisko me keksiä, joku Eu-laki tai joku asetus, jolla me voitais kieltää noi leipäjonot, eihän niissä käy edes meidän kunniakansalaiset.
Sipilä jatkaa keskeytynyttä puhettaan:
- Paula sinähän voisit määrätä poliisin pidättämään kaikki leipäjonossa olevat, syyllistyvät näköjään laittomaan mielenosoitukseen.
- Tosi hyvä idea sulta Juha, toteaa sisäministeri Paula Risikko(kokoomus).
- Voisin ohjeistaa poliisia olemaan mahdollisimman kovakourainen, niin eivät sitten heti kykene uudelleen jonottamaan sitä ruokaa, jatkaa Paula innoissaan.
- Eihän siellä vain ole yhtään ulkomaalaista jonossa? Kysyy Paula vielä perään.
- Ei ole, me olemme Kelassa huolehtineet jokaisesta ulkomaalaisesta henkilökohtaisesti, niin ettei heidän tarvitse moisiin jonoihin mennä, vastaa Pirkko Mattila.
- Asia on siis päätetty. Risikko määrää poliisin hajoittamaan laittoman ruokajonon ja Mattila pitää huolen että taikaseinässä riittää rahaa. Sipilä toteaa.
- Petteri, varmistaisitko vielä, että se Kiinalaisyhtiön maksama yhteisövero, oliko se 700 miljoonaa, ladataan taikaseinään vielä tämän viikon aikana, Sipilä sanoo.
- Ok, mä käsken ja lisätään omista 300 miljoonaa, niin päästään kivaan tasasummaan, eiköhän se riitä hiusgeeliin ja uusiin I-phoneihin ja pärjäävät ainakin Joulun yli, katotaan Tammikuussa lisärahoitusta, kun se on tarpeen, Orpo lisää.

Ja niin tuli Joulurauha koko valtakuntaan. Kaikilla oli niin mukavaa. Applen Suomen joulumyynti kasvoi yli odotusten. Kantasuomalaiset ottivat lisätöitä ja tekivät ylitöitä, että kunniakansalaisten puhelinlaskut ja lomamatkat turvattomaan kotimaahan saatiin Kelan toimesta maksettua. Poliisi omaaloitteisesti varmisti joulurauhan syntymisen ja pysymisen hakkaamalla kantasuomalaisia, aina kun heitä oli yhdessä enemmän kuin kaksi henkilöä, koska kyseessähän oli laiton kokoontuminen.

Harri Tapani

Velkaa ollaan makseltu, sehän on se kuuluisa veli otettaessa, ja veljenpoika maksettaessa.

"Viime aikoina on usein nostettu esiin summa 74 miljardia. Sen verran olemme vuoden 1990 jälkeen maksaneet valtionvelan korkoina yksityisille sijoittajille, lähinnä ulkomaalaisille rahastoille, eläke- ja vakuutusyhtiöille sekä pankeille. Tällä hetkellä valtion lainapapereiden kotimainen omistus on vain 10 % luokkaa. Jos summaan lisätään Suomen maksamat EU-jäsen- ja rakennerahastomaksut, niin nettomenetys nousee noin 10 miljardilla. Ja jos siihen vielä lisätään pankkitukina ja muina apupaketteina maksetut, menetyt miljardit, niin päästäänkin jo lähelle 96 miljardia, joka on valtionvelan suuruus tällä hetkellä... "

https://findianajones2015.wordpress.com/tag/korot/