Tiistai 21.11.2017

Kreikkakin osaa paremmin kuin Suomi – Ministeri: Satoja miljoonia turhiin tulleihin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.11.2017 17:53
  • Kuva: Kauppapolitiikka-lehti / Ulkoministeriö
    Kuva
    Suomalaiset ovat EU:n keskitasoa kauppasopimusten hyödyntämisessä, mutta edelle menevät niin Ruotsi ja Tanska kuin Viro sekä Kreikkakin.
  • Kuva: Euroopan komissio
    Kuva
    Suomalaiset ovat EU:n keskitasoa kauppasopimusten hyödyntämisessä, mutta edelle menevät niin Ruotsi ja Tanska kuin Viro sekä Kreikkakin.
|

Suomalaisyritykset voivat maksaa turhaan jopa satoja miljoonia euroja tullimaksuja, arvioi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.), sillä nykyisiä EU:n kauppasopimuksia yritykset hyödyntävät noin 80-prosenttisesti.

–Kyllä se satoihin miljooniin euroihin helposti nousee, Mykkänen sanoo Uudelle Suomelle.

–Jostain syystä meille vahvoilla sektoreilla ja erityisesti teknologia- ja konepajasektorilla kauppasopimusten hyödyntäminen on ollut luvattoman heikkoa. Tietysti siinä on yrityksillä ja meillä [ulkoministeriössä] peiliin katsomisen paikka.

Kauppasopimusten hyödyntämisaste ilmenee Euroopan komission selvityksestä. Sen mukaan suomalaiset ovat EU:n keskitasoa kauppasopimusten hyödyntämisessä, mutta edelle menevät niin Ruotsi ja Tanska kuin Viro sekä Kreikkakin.

Murheellisena esimerkkinä sopimuksen heikosta hyödyntämisestä Mykkänen pitää EU:n ja Etelä-Korean vuonna 2010 voimaan astunutta kauppasopimusta.

–80 prosenttia on yleisenä tasona kohtuullisen hyvä, mutta valitettavasti jos katsotaan merkittävää Etelä-Korean kauppasopimusta, niin selvästi alle puolet konepajayrityksistä, jotka tekevät vientiä Koreaan, on hyödyntänyt tullialennuksia. Se on minusta liian huono tulos.

–Tullit ovat teknologiatuotteiden kohdalla 10–20 prosentin luokkaa ja kauppasopimusten myötä ne laskevat nollaan.

Mykkänen myöntää, että ongelma ei ole yksistään yritysten, vaan myös viranomaisilla on tehostamisen varaa paitsi sopimusten viestinnässä myös tullin omien prosessien helpottamisessa.

Kauppasopimusta hyödyntävän yrityksen on usein todistettava palvelun tai tuotteen alkuperä, joka globalisaation aikakaudella ei ole aina yksiselitteinen, kun valmiiseen tuotteeseen kootaan eri puolilla maailmaa tuotettuja komponentteja.

–Kyllä tässä täytyy vakavasti tarkastella, että kun me olemme kaiketi tietotekniikan johtavia maita, niin nämä prosessit pitäisi saada mahdollisimman helpoiksi. Kun tullille tulee tieto, minkälaisia komponentteja on tuotu johonkin konepajaan EU:n ulkopuolelta, tiedot siirtyisivät automaattisesti todistukseen, joka tarvitaan, kun Koreaan tai Kanadaan viedään tavaraa.

Tähän Mykkänen aikoo pyytää myös EU:n komissiota mukaan perjantaina, kun unionin ulkomaankauppaministerit kokoontuvat Brysselissä.

Arvio: CETA-sopimus kasvattaa Kanadan-vientiä noin 40

Parhaillaan eduskunnassa on käyty väittelyä EU:n ja Kanadan välisestä CETA-vapaakauppasopimuksesta. Keskiviikkona SDP:n kansanedustaja Timo Harakka huomautti, että suomalainen vienti Kanadaan on ”säälittävän pientä” ottaen huomioon, että maa on maailman 10. suurin talous.

–Viennin arvo on vain 400 miljoonaa [Tulli: 428 milj. v. 2016], kun esimerkiksi Puolaan viennin arvo on lähes nelinkertainen, Harakka jatkoi.

Mykkänen ei pidä kahden väkiluvultaan lähes yhtä suuren maan vertailua aivan reiluna, sillä vaikka taloudeltaan Puola on Kanadaa pienempi maa, on se Itämeren valtio ja kuuluu Euroopan unioniin.  Mutta yhtä mieltä Mykkänen ja Harakka ovat siitä, että uusi vapaakauppasopimus tuo merkittäviä mahdollisuuksia.

Valtion taloudellinen tarkastusvirasto, VATT, arvioi parhaillaan CETA-sopimuksen vaikutuksia. Mykkänen kertoo, että tyypillisesti CETAn kaltaiset sopimukset kasvattavat VATTin mukaan kauppaa noin 40 prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Kanadassa ulkomaankauppaministeri näkee mahdollisuuksia etenkin metsä- ja biotalouden puolella.

–Olin itse asiassa kuukausi sitten Kanadassa 25 biotalousalan yrityksen kanssa ja itsekin havahduin siihen, että Kanada – johon itsekään en ole osannut huomiota keskittää – on maa, jossa metsätalous on selvästi Pohjoismaita jäljessä kaikissa arvoketjun osissa. Aivan lähtien metsänhoitomenetelmistä päätyen hakkuutapoihin ja prosessointiin, sanoo Mykkänen.

–Ja erityisesti Kanadassa kasvavana haasteena on fossiilisen öljyn korvaaminen. Pääministeri Justin Trudeau puhuu kyllä hyvin kunnianhimoisesti ilmastopolitiikasta, mutta itse asiassa käytännöt ovat lapsenkengissä. Fossiilista polttoöljyä jopa lennätetään lämmityskäyttöön maan pohjoisiin osiin, vaikka siellä olisi metsää ympärillä.

Mykkänen huomauttaa, että aina vapaakauppasopimusten suurin hyöty ei koskekaan tullimaksuista luopumista, vaan erilaisten sertifikaattijärjestelmien yhdenmukaistamista. Hän kertoo, että hänen Kanadan-matkallaan mukana oli myös suomalaisia biovoimalaitostoimittajia, jotka voisivat korvata Pohjois-Kanadan öljylämpölaitoksia biomassalla.

–Meidän biovoimalaitosvalmistajien ongelmana on ollut lämpökattiloiden painetestaukset, jotka nykyisin pitäisi tehdä Kanadassa toiseen kertaan. Se tarkoittaa, että kauppa voi jäädä tekemättä, jos pitää hankkia miljoonien eurojen arvoinen sertifikaatio ennen kuin edes tiedetään, syntyykö kauppaa, Mykkänen sanoo.

EU:lta lisäpanoksia?

Perjantaina Mykkänen matkaa Brysseliin EU:n ulkomaankauppaministerikokoukseen, jossa esille nousee myös kauppasopimusten hyödyntäminen eri jäsenmaissa.

–Siinä löytyy varmasti tarkempaa dataa siitä, että missä syntyy Kreikan ja Suomen välinen ero ja millä toimialoilla.

–Tulen itse huomenna painottamaan, että komission pitäisi satsata näiden sopimusten toimeenpanoon, niin että se tarvittaessa voisi osoittaa lisärahoitusta siihen, että nämä alkuperämaaosoitukset voitaisiin tehdä sähköisesti.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Oiva Luosujarvi

Satoja miljoonia turhiin tulleihin, jopa Kreikka osaa paremmin...

Kreikka on ajautunut konkurssiin muutamia kertoja historiassaan.
Kreikka on saanut satoja miljardeja EU-mailta tukia.
Edelleen kreikan laivanvarustajat saa olla verovapaina, vaikka tulot on miljardeja.
Edelleen kreikan parlamentin jäsenten palkat on moninkertaiset verrattuna suomalaisiin kansanedustajiin.
Edelleen kreikasta tulee muualle eurooppaan paljon elintasopakoloisia ja tullut jo miljoonia vuosien aikana, joiden turhat kustannukset muulle euroopalle ovat laskettavissa miljardeissa kuukausittain.

Kreikka osaa paremmin lypsää EU-mailta rahaa ja vain rikkaat hyötyy lypsämisestä.

Eero Pekonen

Ymmärtääkseni jutussa oli kyse vientitulleista, siis tulleista joita Suomen vientiteollisuus joutuu maksamaan ulkomaille. Ministeri on oikeassa siinä, että ne ovat turhia Suomen näkökulmasta, koska rahat menevät ulkomaiden julkiselle hallinnolle.

Harri Kovala

Tullin maksaa aina loppuasiakas, koska se lisätään tuotteen hintaan. Vientiyritys tilittää tullin. Tilitys ja maksaminen on kaksi eri asiaa, kuten esim. Suomen ALV, sen maksaa ostava asiakas mutta myyvä yritys tilittää sen.

Eero Pekonen

No sattuuhan sitä... Kyllä tästäkin selvitään. Jos muu ei auta, niin kiristetää vielä sitä kikyä muutama sata miljoonaa ja kerätään rahat duunareilta. Kikyhän ei ole tähänkään asti koskenut pörssiyhtiöiden johtoa, ei pakolla eikä vapaaehtoisesti. Ovat sitämieltä, että ovat jokaisen euronsa ansainneet rautaisella ammattitaidolla!

Eero Pekonen

Olet oikeassa Harri, mutta eikö suomalainen yritys hyötyisi siitä, jos se osaisi viedä tuotteet pienemmällä tullimaksulla esim. Etelä-Koreaan. Voisi myydä paremmala hinnalla, jos tulli on pienempi. Luultavasti ostaja vertaa lopullisia hintoja tulleineen ja muine mahd. maksuineen. Matalampi tulli antaa kilpailuetua.

Ellen Granholm

Mykkänen osuu asian ytimeen. Kyllä vientiyrityksiltä pitää voida odottaa osaamista kv. kaupassa. Kauppasopimukset ja sellaisten ( usa/eu) neuvottelur ovat olleet etusivun uutisia viime vuosina, ja joissain tapauksissa viesti sisällöstä on ollut kylmäävä. - Tieto/taitoa metsätalousasioista myös Kanadaan avaisi Suomelle valtaisat markkinat.

Harri Tapani

Eiköhän nuo tuolla Kanadassa osaa metsänhoitoa itsekin, sieltä löytyy toki Suomessa kehitettyä metsäkoneosaamistakin, on löytynyt jo vuosikausia.

Sen sijaan noista erilaisista vapaakauppasopimuksista kyllä on varoiteltu moneen kertaan, niillä on tapana kyykyttää helposti heikompia osapuolia, mistä esimerkkiä.

"EPA-sopimukset ovat vaarallisia

EPA-vapaakauppaneuvotteluissa on kyse siitä, että Eurooppa tahtoo Afrikan avaavan markkinansa uudelleen kolonialisoitaviksi..."

https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/tutkija-euroopan-kiina-kritiik...

EUrooppa on ollut aika ikävä kauppakumppani.