Maanantai 11.12.2017

Karuja huomioita Suomen tilanteesta: "Miten suu pannaan, kun taas palataan nollakasvuun?"

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.12.2017 11:59
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Valtiovarainministeriön ylijohtajat sanovat suoraan, että nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen lainsäädännön tarjoamia etuuksia ja palveluja pitkällä aikavälillä.
|

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén sekä valtiovarainministeriön ylijohtajat Mikko Spolander ja Sami Yläoutinen varoittava Suomen julkisen talouden alijäämästä. 

–Jos talouskasvun ollessa kolme prosenttia valtion talouden alijäämä on luokkaa 3,5 miljardia, miten suu pannaan, kun taas palataan nollakasvuun tai yhden prosentin kasvuputkeen, Matti Virén kysyy Puheenvuoron blogissaan.

Hän muistuttaa, että julkisyhteisöjen menot neljän viime vuosineljänneksen aikana ovat olleet 120 miljardia euroa. 

–Ehdottiko kukaan menojen supistamista budjettikeskustelun aikana? Ei minun tietääkseni. Ja jos puhuttiin muutoksista, puhuttiin miljoonista, ehkä kymmenistä miljoonista. Mutta 120 miljardiin oltiin laidasta laitaan tyytyväisiä hyvänä lähtötasona. Vielä 100 miljardia lisää, ja olemme päässeet eroon kirotusta markkinataloudesta, Virén toteaa.  

Mikko Spolander ja Sami Yläoutinen sanovat suoraan, että nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen lainsäädännön kansalaisille tarjoamia etuuksia ja palveluja pitkällä aikavälillä. 

–Julkisen talouden rahoitusepätasapaino on rakenteellinen ongelma, jota suotuisa suhdanne ei ratkaise. Siksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka lisäävät julkisen talouden tuloja ja pienentävät menoja pitkällä aikavälillä, he toteavat mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

Tehokkaimpia keinoja ovat heidän mukaansa julkisen palvelutuotannon tehostaminen ja työllisyysasteen nostaminen. 

–Talouden voimavarat on saatava käyttöön aiempaa laajemmin. Voimme rahoittaa hyvinvointivaltion etuudet ja palvelut kestävästi vain, mikäli tuottavuutta ja työllisyyttä parannetaan nykytasosta. 

"Otteen ei saa antaa kirvota nyt"

Spolander ja Yläoutinen muistuttavat, että muissa Pohjoismaissa hyvinvointivaltiota on rahoittamassa selvästi suurempi osuus työikäisistä kuin Suomessa. 

–Meillä tämä sukupolvien välinen ­sopimus uhkaa murtua, ellei työllisyysaste kohene merkittävästi. 

He huomauttavat, että talouden voimavaroja voitaisiin Suomessa hyödyntää tehokkaammin. Esimerkiksi työttömyyden, toimeentulon ja asumisen tuista muodostuu Spolanderin ja Yläoutisen mukaan edelleen loukkuja, joista työttömän ei kannata hakeutua vähemmän koulutusta vaativiin töihin. Lisäksi ulkomaisen työvoiman käyttöä koskeville rajoituksille on heidän mukaansa vaikea löytää perusteluja. 

–Otteen ei saa antaa kirvota nyt, vaikka kuinka tekisi mieli uskoa, ­että suhdannenousu hoitaa loput. Ei hoida, he korostavat.

Tilastokeskus kertoi perjantaina, että Suomenm bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,0 prosenttia viime vuodesta. 

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist huomauttaa, että suhteessa vuoden toiseen neljännekseen vienti kuitenkin supistui kaksi prosenttia.

–Kasvu on tällä hetkellä sen verran vauhdikasta, että paineita kasvuennusteen nostamiselle epäilemättä syntyy, kun seuraavan kerran julkistamme suhdanne-ennusteen joulukuussa. Ennustetta laadittaessa täytyy ratkaista, tulkitaanko nyt nähty viennin nousutahdin hyytyminen tilapäiseksi nikotteluksi vai merkiksi siitä, että happi alkaa olla lopussa, hän kommentoi. 

Moni ekonomisti kiinnitti perjantaina huomiota siihen, että viralliset kasvuluvut olivat heikommat kuin Tilastokeskuksen pari viikkoa sitten julkistamat ennakotiedot. Ennakkoarviossa kasvuksi oli ilmoitettu 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,6 prosenttia viime vuodesta. Appelqvist korostaa, että Tilastokeskus kuitenkin korjasi vuoden toisen neljänneksen lukuja selvästi ylöspäin eli kyse on osittain kasvun ajoittumisesta eri jaksolle.

–Vaikka bruttokansantuote ei vuoden lopussa kasvaisi enää lainkaan, muodostuisi tähänastisen kehityksen perusteella koko vuoden kasvuksi 3,0 prosenttia. Optimisti voisi sanoa, että onhan se hienoa, että Suomessa ollaan pitkästä aikaa tilanteessa, jossa näinkin hyvät kasvuluvut ovat pettymys.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Nytkö vasta tajutaan tilanne. Jos menot ovat jatkuvasti suuremmat kuin tulot niin huonostihan siinä käy.
Eikä noihin julkiyhteisöjen menoihin tämäkään hallitus ole kyennyt tekemään paljoakaan. Päinvastoin, odotellaan maakuntauudistusta. Siinä ei ainakaan säästöjä tule.

Olavi Nieminen

Kaiken kukkuraksi meillä on AY-mafia, joka vaatii heti lisää rahaa vientitulojen lisääntyessä mutta ei koskaan supista tulojen vähentyessä. Saavutettu etu on kiinteä!
Mitä tehdään, että valtio valtio saadaan konkursista ylös?

Pasi Anttila

Mitä muuta nämä kikyt ja nollasopimukset on kuin palkanalennuksia ja tukia työnantajille. Kyllä se on työnantajapuoli joka on kokoajan rääkymässä helpotuksia kuin pahasetkin kakarat.

Oecd on muuten sitä mieltä että meidän matalat palkankorotukset jarruttaa talouskasvua.

Marja-Liisa Kalkela

Niinkö? AY-mafia haluaa että myös palkansaajien n.2,5milj .kotitalouden
pitäisi pärjätä ilman että verovaroista maksetaan asumis-ja toimeentulotukea.
Nythän nuo maksavat jo yritysten puolesta n.200 000 "palkan" Kelasta .
Valtio ei maksa vientiyritysten eikä PK-yritysten palkkoja.
Kun verovpauksia jaetaan pitäisi ottaa huomioon mistä saadaan niiden tilalle verotuloja kattamaan vajetta.
(nostetaan terv.palv.maksuja 27%,energia,kiinteistöveroja ? Tasapuolisesti niin palkansaajien kuin PK-yritysten kotitalouksille.)
"Konkurssiin" on Suomella vielä pitkä matka jos verrataan monien muiden EU-valtioiden BKT/velat.

JK. Työttömien palkoista puuttuvat verot on pois VM-kirstusta n.½ milj.
Ilmaistyölläkö valtio verotuloja kerää?

Pasi Anttila

Edellinen ja nykyinen hallitus on tehnyt etuisuuksiin ym. n. 9mrd € sopeutukset ja velkaa otetaan miltei saman verran kuin Kataisen hallituksen aikana. Voi kysyä oliko talouspolitiikka väärää, väärässä suhdannetilanteessa. Ei tämä velkaantuminen lopu pelkästään ihmisiä kurjistamalla.

Suomessa on eräitä tuloja joita verotetaan aivan liian lievästi, ja tukia joita maksetaan se 4 mrd. € aika löyhin perustein. Aina löytyy vaihtoehtoja.

Heikki Aukee

"Nytkö vasta tajutaan tilanne. Jos menot ovat jatkuvasti suuremmat kuin tulot niin huonostihan siinä käy."

Järkeä vaille on touhu, että jos tarkoitus on tasapainottaa valtiontalous, lasketaan valtion verokertymää, ettei vain valtion budjetti pääsisi tasapainottumaan.

Menojen (hyvinvointi) karsinnalla on se taustapuoli, että se leikkaa kulutusta. Vaikka yrityksillä ei ole äänioikeutta, yksityisen yrityssektorin julkiseen rahoittamiseen ei kosketa. Miksiköhän ei, mutta herkästi kyllä nousuvaraa aina on. Valtiontalouden tasapainottamistarpeesta huolimatta.

Pertti Tervala

Ei ymmärtämättömät ihmiset pysty tätä ongelmaa ratkaisemaan, toisin sanoen kun päättäjissä ja vaikutusvaltaisissa asemissa ei ole juuri ketään joka oikeasti näkisi tosiasioita sellaisinen kuin ne ovat, vaan suurin osa näkee kaiken mielensä värittämänä tai suodattamana, koska kaikilla on jokin aate aivoissaan.

Timo Nyman

On täysin vastuutonta uskotella kansalaisille että kun vuosikymmenten saatossa kaiken aikaa syödään enemmän kuin tienataan, voisi olla taustalla sellainen ilmiö että velat muuttuvat saataviksi ja suomalaisille avautuu uusi uljas maailma jossa ei tarvitse kenenkään tehdä mitään ja perunat nousevat valmiina lautasille kun ruokakello kilkattaa. Missään ei ole ollut sellaista maailmaa. Joillekin ihmisille uskoteltiin sellaisesta maasta "ONNELASTA", tasa-arvon valtakunnasta. Ne jutut olivatkin lainauksia "Taika-Jimin tarinoista".

Marja-Liisa Kalkela

Se "Onnella" rakennetaan aina velalla. Poistetaan veroja ,tehdään uusia Kela-etuuksia esim.Takuueläke n.yli 800milj/v ,"Alennetaan" Ruuan-ALV samoin n.800milj/v pois verokirstusta.
Joka uusi etuus,verohelpotus on pois verovaroista.Joka korvataan velalla,ALV korotuksella tai veroluonteisten maksujen korotuksilla.
Yli 500 000 työttömän palkoista tulevat verot on pois kirstusta .
Kyllä taas vaalien alla hallitus keksii uuden etuuden tai verohelpotuksen vaalitäkyksi. Kansahan ne itse maksaa.

Marja-Liisa Kalkela

Vihreiden hallitus oli koska?
SDP viimeeksi -99-03
Kepu,kok hallitukset. Kaikissa porvarienemmistö .
-03-07 Kepu,Rkp-sdp
-07-11 Kepun porvarihallitus
-11-15 kok,rkp,vihr,krst 4-2 vas,sdp
-15-19 kepun porvarihallitus.
Ei tarvitse olla taitaja mutta yhteistä kakkua voi jakaa toisinkin jos poliittista tahtoa löytyisi.
Ei niin että osa kansasta seisoo leipäjonossa 487e/kk toimeentulotuella. Osalla on Panamatilit ,Nordean verottomissa kuorissa,säätiöissä rahaa ja silti nostavat Kelasta etuuksia. Kaikki mihin kulloinkin elämäntilanne on oikeuttanut Kelan ehtojen mukaan.

Jari Rutanen

Oletan Suomen joutuvan valtionvelkakriisiin seuraavassa taantumassa, sillä mitään todellisia uudistuksia ei ole tehty. Päinvastoin suunnitellaan menolisäyksiä kuten maakunnnat ja valinnavapaus-sote.

--

Korkojen väistämättä normalisoituessa, valtion korkomenot tulevat kasvamaan hurjasti.

Kukin nousuprosentti vie miljardin budjetista ja niitä prosentteja tulee 3-5 kappaletta.

Lauri Kiiski

Arvattavaksi vain jää, mille hallituskoalitiolle todellisuus ajaa vastaan kuin rekka-auton kirkkaat valot. Seuraava hallitus pääsee vielä nipin napin höpsöitellen, mutta 2023 valittu uusi porukka joutuukin jo sitten testaamaan todellisuutta ilman alijäämiä.

Risto Nikander

Jaakkö Kainulainen on oikeassa. Sipilä lupasi panna budjetit kunnolla uusiksi ja jättää juustohöylät pois. Ainoa iso muutos onkin ollut € 2 miljardin menot maahanmuuttoon. Kaikki muu on ollut juustohöyläa ja maksujen, sakkojen jne. korotuksia.

Esko Riikonen

Sipilähän näyttää nyt olevan kovin aktiivinen hankkimaan lisää kouttamatonta, jopa lukutaidotonta porukkaa pelastamaan maan talous, vaikka todellisuudessa harva työllistyy. Kustannus on noin 50 000 e/a/henk. Tästähän se 2 miljardia tulee. Ja joka vuosi. Ja siitä ei edes kukaan uskalla puhua säästökohteena.

Mikko Toivonen

Toistan tässä yhteydessä omat kommenttini kikyä tehtäessä, että ne jäivät monelta osin vain pintaraapaisuiksi ja suuret läskin vuolemisoperaatiot edelleenkin jätettiin jäljelle.

Nyt ollaan maakuntahallinto, sote toimilla ja energiapolitiikan tuilla edelleen lisäämässä vajetta rahoituskyvyssä.

Ongelma on vain siinä, että hallituksen ministerit, ideologia ja virkamiehet ovat visiottomia ja kyvyttömiä. Heitä huonompia ovat vain opposition vastaavat korvaajat. Kaikkein huonoin olisi AY liike idealismi maan taloutta hoitamassa.

Siis kuinka saada tilanne hallintaan näillä eväillä?

Jouni Borgman

Se näissä jutuissa ainakin paistaa läpi, että syylliset kestävyysvajeeseen löytyvät aina jo ennestään heikoimmin toimeentulevista ryhmistä. Näiden laittaminen "kuriin", esimerkiksi Saksan tyylisesti minijobeihin, pelastaisi sitten Suomen talouden tai jotain. Ei taas sanaakaan Suomen mielipuolisen kalliista elinkustannuksista (asuminen, terveys, ruoka joiltakin osin).
Suomi voisi tarjota huoletta etuuksia ja palveluita niitä tarvitseville, jos em. välttämättömyyksien hintaa alettaisiin painaa määrätietoisesti alas.

Teijo Myllylä

Sipilähän on hehkuttanut tilnteen olevan hallinnassa, nousussa mennään. duunaria on kyykytetty ja miljonääriveljet tienaa mukavasti. Mikäs hätä sitten tässä on. Kansalaisten ostovoima lyö tyhjää, mutta ei se hallintorekisterin tai vakuutuskuoren suojassa tunnu miltään. Siis näillä mennään. Kiky kakkonen jo siintää silmissä...,veronkierron ystävät kiittää.

Jari Liedes

Euroopassa ei taida olla kuin yksi ylijäämä maa, ja se on Saksa. Vaihtotaseen ylijäämä on 250 miljardia, siis huomattavasti enemmän kuin suomen bkt. Saksa pelaa koko ajan omaan pussiin, ja muut seuraa vierestä. Velkaa ei pidä pelätä, vaan korkoja. V.2003 Suomen velan korkokustannukset olivat 2 kertaa suuremmat, vaikka velka oli puolet pienempi kuin nyt, ja silloin elettiin nousukautta "Nokialandiassa"

Tapio Mäkeläinen

Kaikki on jo käyty läpi tuosta mutta kuka voisi selittää työllisyysasteen ja Suomen alhaisen eläköitymisasteen neg eron muihin pohjoismahin nähden.
Minusta se on tietoinen valinta liike-elämältä, jota itsekin sinisilmäisesti palvelin yli 30 vuotta.
Se, että ikääntyvien pitkäaikaistyöttömyys muka vähenee on yhdistelmä tilastokokkailua ja paskapuhetta.
Lyhyt on muisti siinäkin kun katsoo nyt palvelualan- ja palkkapyyntöjä.
Ay- liike ei muuten ole pannut tikkua ristiin tämän työttömyysasian suhteen, varsinkaan Akava. Ei taida mahtua Fjäderin arvomaailmaan, että voi joskus tulla näpeillekin.
Titta gratis , kuten sanoi mattokauppias torilla Agadirissa.