Torstai 24.5.2018

Oletko syntynyt vuosina 1969-1973? – KL: Näin laman varjo on seurannut ikäluokkaasi

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.1.2018 12:29
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    1990-luvulla kärsivät etenkin nuoret, ja finanssikriisi puolestaan vaikeutti pitkäaikaistyöttömien tilannetta.
|

Finanssikriisin vaikutukset työttömyyteen olivat lievemmät kuin 1990-luvun laman, ja työttömyys kohdistui erilaiseen joukkoon. 1990-luvulla kärsivät etenkin nuoret, ja finanssikriisi puolestaan vaikeutti pitkäaikaistyöttömien tilannetta, arvioi Palvelualojen työnantajien Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Vuosina 1992–95 työttömän yleisin ikä oli 19 vuotta. Nyt se on 61 vuotta.

–1990-luvun lama katkaisi nuorilta polun työelämään. Vuosina 1969–73 syntyneet olivat parikymppisiä työttömyyden ollessa suurimmillaan vuonna 1993. Pitkä työttömyyspätkä työuran alussa vaikuttaa ihmisen työmarkkinapotentiaaliin, Paavonen sanoo.

Laman pahimpana vuonna 1993 Suomessa oli yli puoli miljoonaa työtöntä, ja heistä kolmannes oli alle 30-vuotiaita. Viime vuosien pahimpana vuonna 2015 työttömiä oli 375 000, joista neljäsosa oli alle 30-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden työttömyysaste oli 1990-luvulla kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, Paavonen listaa.

Eri ikäluokkien lisäksi vaikutukset kohdistuivat erilaisiin työpaikkoihin, huomauttaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.

1990-luvun lamassa työpaikkoja hävisi valtavat määrät eri sektoreilta. Teollisuuden lisäksi myös monet toimihenkilöt jäivät työttömäksi, ja etenkin pankkisektorilta hävisi suuri määrä työpaikkoja.

–Tempputyöllistämisen ja erilaisen elinkeinorakenteen takia pitkäaikaistyöttömyyttä ei käytännössä ollut. Työttömyysputki vaikutti osaltaan ikäjakaumaan, kun monet iäkkäämmät työttömät siirtyivät eläkkeelle, Hiilamo sanoo.

Finanssikriisin seurauksena työpaikkoja hävisi etenkin tuotannosta. Kouluttamattomien työllisyysaste oli korkeampi vuonna 1993 kuin vuonna 2015, vaikka yleisesti työttömyys oli selvästi suurempaa vuonna 1993. Tilanne kriisiin tultaessa oli myös erilainen kuin ennen 1990-luvun lamaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli jo valmiiksi aiempaa enemmän, ja kriisi vaikeutti työllistymistä ennestään.

Paltan Paavonen pitää selvänä, että elinkeinorakenteen muutos tulee jatkumaan. Teollisuudesta on hävinnyt finanssikriisin jälkeen lähes 100 000 työpaikkaa, mutta palvelualoille työpaikkoja on syntynyt jatkuvasti lisää, yhteensä yli neljännesmiljoona 2000-luvulla.

–Työssä olevien lyhyttä koulutustarjontaa pitää lisätä, jotteivat he päädy puutteellisen osaamisen takia työttömiksi. Palvelualoilla töitä riittää, Paavonen summaa.

Myös Hiilamo nostaa esille koulutuksen, jonka merkitys tiivistyy vilkaisulla tilastoihin.

–Korkean hyvinvoinnin maissa ilman koulutusta jääminen tarkoittaa, että mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat heikot. Matalan koulutuksen saaneiden työllisyysaste on alle 50 prosenttia.

Lähde: Kauppalehti

 

Jaa artikkeli: