Maanantai 28.5.2018

Huima ennuste ministeriltä: ”Suomen valtio nollille 2019”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
24.1.2018 15:48
  • Kuva: Tiina Somerpuro
    Kuva
    Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) antoi optimistisia arvioita Suomen taloudesta. Arkistokuva.
|

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tarjoili tänään sarjan optimistisia ennusteita Suomen taloudesta.

Lintilän ”hurskas veikkaus” esimerkiksi on, että valtiontalous yltää tasapainoon jo ensi vuonna, eli velkaantuminen loppuisi ainakin valtion osalta.

–En lentäisi perseelleni, jos 2019 tilinpäätös olisi nolla, hän sanoi tänään omalla kansanomaisella tyylillään Säätytalolla toimittajille pitämässään katsauksessa.

Näin optimistista näkemystä ei ole vielä hallituksen piiristä kuultu. Viime syksynä valmistuneessa talousarvioesityksessä puhuttiin esimerkiksi 3 miljardin euron alijäämästä vuonna 2018.  Valtiontalouden tasapaino on ollut tarkoitus saavuttaa 2020-luvun alussa.

Vuoden 2016 lopussa elinkeinoministeriksi nimitetty Lintilä tuli tunnetuksi ilmoittamalla heti ministeriuransa alkajaisiksi, että Suomen talous kasvaa enemmän kuin valtiovarainministeriön ennusteessa oli arvioitu, eli 0,9 prosenttia.

Lintilän kommentille hymähdeltiin eri puolilla, kunnes jo vuoden 2017 alkupuoliskolla arvostelijoiden hymyt alkoivat hyytyä, kun lukuja kiihtyvästä talouskasvusta alettiin saada.

Kävi ilmi, että viime vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvu oli jo lähes kolmen prosentin luokkaa verrattuna edellisvuoteen.

Käynnissä olevan valtiontalouden positiivisen kehityksen taustalla on Lintilän havainnoima verotulojen voimakas kasvu, kun talous rullaa. Samaan aikaan työllisyysaste jatkaisi nousuaan. Tähän mennessä on ylitetty 70 prosenttia.

Lintilää korpeaakin talouspolitiikan arviointineuvoston ennuste, jonka mukaan todennäköisyys, että työllisyysaste nousee ensi vuonna 72 prosenttiin, on lähes olematon. Ministerin näkemys on toinen.

–Minun mielestäni se on fifty–sixty. Jos pitäisi hevosmiehenä rahansa laittaa jonkun puolesta, sanoisin, että mennään siihen 72:een vuoden 2019 aikana.

Hän sanookin, että talouspolitiikan arviointineuvoston ”arviointihommasta on jäänyt vähän kivi kenkään”. Hän sanoo olevansa osuuspankin kanssa samaa mieltä siitä, että kasvu pysyy vahvana. Pankki arvioi tällä viikolla, että talous kasvaa 2018 yli kolme prosenttia ja työllisyys kohenee.

Ja vielä lisää ministerioptimismia. Tänään tuloksensa julkaissut Talvivaaran kaivoksen perillinen Terrafame kertoi tuloksestaan, joka näyttää miinusmerkistä huolimatta kohtuulliselta.

Terrafamen liiketoiminta voisi muuttua voitolliseksi jo tänä vuonna, jos hinnat pitävät ja tuotantotavoitteissa pysytään.

–Tuotanto toimii, prosessi toimii ja hinnat ovat olleet kohtuullisen hyvät nikkelillä varsinkin.  Tuolla tavoitemäärällä ja hintatasolla sen pitäisi plusmerkkiseksi kääntyä tänä vuonna, elinkeinoministeri Lintilä veikkaili tänään.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Anttila

Mitä? Onko väärin sammutettu tai siis väärän värinen hallitus onnistumassa?

Kyllähän arvio voi osua oikeeseenkin. Onhan kasvu tällä hetkellä aikamoista.

Eihän sitäpaitsi Sipilällä ole yhtään varteenotetaavaa haastajaa puheenjohtajaksi.
No pääministerin postia tuskin Sipilä/Keskusta uusi vaikka talous olisi 5% kasvussa ja budjettiylijäämä 10 mrd ja työllisyysaste 80%. Tämä siksi että eräille sillä on väliä mikä puolue menestyksen taustalla on.

Seppo Niemistö

Tärkeintä Suomen kannalta on, ettei vihervasemmisto pääse valtaan ja pilaamaan maamme taloutta ja tulevaisuutta älyttömillä tempuillaan ja rahankäytöllä typeriin kannattajiensa tukiin ja työttömyyden ylläpitoon saavutetun työttömyysedun pysäyttämiseen.

Marja-Liisa Kalkela

Talouskasvu hidastaa velkaantumista mutta
- ei poista julkisen talouden alijäämää
Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, ja velkasuhde näyttäisi painuvan hieman 60 prosentin alapuolelle vuonna 2019.

Suotuisa suhdanne pienentää myös julkisen talouden alijäämää. Talouskasvu ei kuitenkaan korjaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa. Vaikka suhdanne on huipussaan,
- tulot eivät riitä kattamaan menoja. Etenkin valtiontalous on edelleen huomattavasti alijäämäinen.

Väliaikainen noususuhdanne ei vahvista julkisen talouden tilaa pitkällä aikavälillä.
- Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu,
velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen.

VM-ennuste
JK:Kepu pettää aina. Kepulla on aina "omat" laskelmat kannatuksen nostamista varten.

Marja-Liisa Kalkela

Talouskasvu hidastaa velkaantumista mutta
- ei poista julkisen talouden alijäämää
Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, ja velkasuhde näyttäisi painuvan hieman 60 prosentin alapuolelle vuonna 2019.

Suotuisa suhdanne pienentää myös julkisen talouden alijäämää. Talouskasvu ei kuitenkaan korjaa julkisen talouden rahoitusepätasapainoa. Vaikka suhdanne on huipussaan,
- tulot eivät riitä kattamaan menoja. Etenkin valtiontalous on edelleen huomattavasti alijäämäinen.

Väliaikainen noususuhdanne ei vahvista julkisen talouden tilaa pitkällä aikavälillä.
- Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu,
velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen.

VM-ennuste
JK:Kepu pettää aina. Kepulla on aina "omat" laskelmat kannatuksen nostamista varten.

Jairi Palonen

Työvoima tulee jakautumaan suomessakin yhä jyrkemmin kahteen leiriin. Pieni teknologiaa kehittävä ja ylläpitävä korkeasti koulutettu luova luokka tulee ansaitsemaan yhä enemmän samalla kun kansakunnan enemmistölle on yhä haastavampaa löytää mielekästä työtä. Työntekijät jakautuvat kahteen kastiin: “Joko heillä menee erittäin hyvin tai ei lainkaan hyvin.“

Jos olet niiden huipputekijöiden joukossa, jotka kehittävät ja hyödyntävät tätä uutta teknologiaa, tulevaisuutesi on ruusuinen. Kaikille muille se on haastava. Keskiluokka tulee kutistumaan radikaalisti, kun valtaosa ihmisistä joutuu taistelemaan matalapalkkaisista palvelualan töistä. Joka kymmenes tai joka kahdeksas kansalainen on tässä uudessa taloudessa vain voittaja, hänellä menee taloudellisesti ja työmahdollisuuksien osalta erittäin hyvin. Lopuilla 85% ei mene niin hyvin. Heidän palkkakehityksensä on pysähtynyt tai matkalla alaspäin. Kuilu huippumenestyjien ja kaikkien muiden välillä kasvaa, ja tämä työmarkkinoiden polarisaatio johtaa hypermeritokraattiseen yhteiskuntaan .

Jos pääomat kasvaa nopeasti, niin verrattomasti nopeammin kasvaa työläisten keskinäinen kilpailu, ts. mitä nopeammin kasvaa pääoma, sitä enemmän vähenevät suhteellisesti työläisluokan työnsaantimahdollisuudet, elämäntarvikkeet ja siitä huolimatta pääoman nopea kasvaminen on palkka työn suotuisin edellytys, eli tämä on loputon kilpailu, jos ei kestävälle kehitykselle saada poiittista voimaa.

Heikki Koskelainen

Sitten täytyy Kokoomuksen panna ajatuspaja Suomen Toivo töihin että keksitään uusi syy kaikista köyhimpien kyykyttämiselle ja rahan siirtämiselle niille jotka sen päälle ymmärtävät kun valtion valtion velka ei ole enää katastrofaalisella tasolla. Voihan sitä vanhaa hyvää kikkaa vielä yrittää että vedotaan lapsiin ja lastenlapsiin että nipistetään me nyt ruuasta niin on heillä sitten varaa ostaa joskus vaikka sitä sisempää filettä.

Harri Kovala

Kansalaisten palveluiden ja tukien yhteissumma ei ylitä 60 % julkisista menoista. Puolustusvoimien, poliisin, rajavartioston, oikeuslaitosten, pelastuslaitosten, ym. kanssa menot eivät ylitä 65 % julkisista menoista, joten on yhden tekevää saavatko sairaanhoitajat prosentin tai kahden korotuksen. Etenkin kun hallinto on jo toiseksi suurin menoerä julkisella, jättäen terveydenhoidon kolmannelle sijalle.

Marja-Liisa Kalkela

Valtionvelka joulukuussa 2017
Valtionvelka oli joulukuussa 2017 noin 105 773 miljoonaa euroa. Velka aleni kuukaudessa 296 miljoonalla eurolla eli 1 760 miljoonalla markalla.

Edellisvuoden joulukuusta velka on kasvanut 3 421 miljoonalla eurolla
20 340 miljoonalla markalla.

-Valtionvelka oli joulukuun 2017 lopussa siis 105 773 miljoonaa euroa eli 628 898 miljoonaa markkaa.

-Asukasta kohden valtionvelkaa oli joulukuussa 2017
noin 19 193 euroa eli 114 238 markkaa.

Kepu on löytänyt Lemminkäisen Sammon jos se "leipoo" valtion velattomaksi.
Tai sitten se käyttää
Maataloustuet 4mrd,v/Yritystuet 5mrd,v/poistaa verottomuuden kelamaksusta,varallisuusverosta,perintö- ja metsäverosta .Pistää säätiöt verolle ja pääomatuloista maksettava myös kunnallisveroa.Maksaakseen velkaa pois -18-19.

Suunta olisikin oikea. Ei enää"syötäisi" enempää (jaettaisi verovapauksia) mitä tienataan (verotuloja kirstuun)

Jonne Peto

On täysin selvää jos muslimien maahanotto jatkuu, ei ole mitään mahdollisuutta saavuttaa edes hyvää budjettitasapainoa. Nettohinta linee n. -13 000 €/pää/vuosi työllistymättömälle tai musliminaiselle. Ensin pitää saada raja kiinni, sitten työllistettyä oman maan kansalaiset. Kuluja pitää karsia kuten museovirasto, hallinto, thl, ooppera jne.jne.

Taisto Pihlajamaa

Jonne Peto,
etteivät vaan luettelemasi konstit löisi toisiaan korville. Yhteiskunta ei luo työpaikkoja muuten kuin keinotyöläisarmeijaa kasvattamalla.

Nykyporukka ei pskahommia tee. Esim. puolukat jää metsään, eikä kuulemma hätäkeskusten päivystäjiäkään löydy. Ilmeisesti edes pertunmaalainen viisaustieteen tohtori ei halua kotoa ainakaan työn perässä muuttaa.

Mutta jos tiedät, kuinka asiat pitäisi hoitaa, mene ja hankkiudu päättäjäksi ja pane kaikki kuntoon.

Jonne Peto

Hyvä pointti, kiitos. Harkitsen kyllä politiikkaan menoa. Menoja pienemmäksi, työllisyys suuremmaksi. Esim oopperaa subventoidaan 60 milj. €. Siellä on paljon mistä voidaan karsia ilman että kansalaisen palvelut huononee.

Jari Kaisla

Lintilän ennusteet menevät samaan sarjaan Jyrki Kataisen ennustusten kanssa joista saimme nauttia ennen taantuman alkua. Katainenhan totesi tuolloin itsevarmasti ettei tuleva taantuma koskea Suomea. Lisäksi Katainen totesi myöhemmin, että tienaamme suuria summia lainaamalla Kreikalle rahaa. Tämäkin ennuste meni täysin puihin. Lisäksi Katainen ennusti paljon muutakin typerää ja lopulta tajusi siirtyä EU:n suojatyöpaikkaan ettei tilanne kuumentuisi hänelle Suomessa. Lintilällä on varmasti angendana saada Keskustalle lisää kannatusta kertoilemalla satuja talouden kohentumisesta Suomessa. Talous ei valitettavasti kohenisi Suomessa edes noususuhdanteessa nykyisellä hallituksella, sillä sen tekemät päätökset ovat osaamattomuuden huipentumia.

Marja-Liisa Kalkela

Työttömyyden rakenne ja työmarkkinoiden kohtaanto
-Vuonna 2018 heitä on 284 000 ja vuonna
2019 enää 269 000 .

-Pitkäaikaistyöttömiä, eli yli 12 kuukautta työttöminä työnhakijoina
olleita henkilöitä,
85 000 -vuonna 2018 ja
78 000 vuonna 2019 .
HUOM:
A)-
Osa erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän nopeasta laskusta selittynee kolmen kuukauden välein toteutettavilla työttömien haastatteluilla,
- joidan on arvioitu poistavan työnvälitystilastosta jo työllistyneitä
työttömiksi luettuja.
(Tilastojen vääristelyä )
B)-
Lisäksi ikääntyneiden kertaluontoinen eläketuki vähentää pitkäaikaistyöttömien määrää ennusteessa.

Työttömien työnhakijoiden määrä on viime aikoina laskenut arvioitua nopeammin. Kehityksen odotetaan
jatkuvan nopeana myös lähikuukausina, mutta tasaantuvan vuodenvaihteessa.
5. Työllisyys- ja työttömyysasteet
x Työllisyysaste nousee 69,9 prosenttiin vuonna 2018.

-Nousu
johtuu osin kasvavasta työvoiman kysynnästä
- ja osin työvoiman ikääntymisestä.
TEM-ennuste

Teijo Myllylä

Palkansaajien elintason ja ostovoiman lasku kikyillä ja matalilla palkankorotuksilla hyydyttää kotimarkkinoita väistämättä. Miljaarditukia saavat yritykset lyövät rahat liiveihin, eivätkä investoi kotimaahan. Hankala yhtälö, kun miljonääri juhan pitäisi niitä tukia kavereilleen vaan nostaa.

Lauri Kiiski

Jos talous kasvaa ennustetut 3.0 -3,5 % tänä vuonna, niin velkaantuminen todellakin loppuu v. 2019, mikäli budjettikurista menopuolella pidetään samalla huolta. Uhkana on kuitenkin olemassa hallituksen sortuminen ns. vaalibudjetointiin menonlisäyksin kuluvana vuonna.

Sipilän hallitus on onnistunut kohtuullisesti edellisen sateenkaarihallituksen jäljiltä , eikä sitä ei varmasti käy kieltäminen.