Lauantai 24.2.2018

Ekonomisti lyttää ministerin huiman talousennusteen: ”Ei onnistu ilman lisätoimia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.1.2018 17:13
  • Kuva: Alma Media arkisto / Merja Ojala
    Kuva
    Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ei usko valtiontalouden tasapainottuvan tällä hallituskaudella. Arkistokuva.
|

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju lyttää elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) optimistisen talousennusteen, jonka mukaan valtiontalous yltää tasapainoon jo ensi vuonna.

Lintilä sanoi uskovansa, että velkaantuminen loppuu valtion osalta. Yhtä optimistista näkemystä ei aiemmin ole hallituksen piiristä kuultu.

–En lentäisi perseelleni, jos 2019 tilinpäätös olisi nolla, hän sanoi keskiviikkona omalla kansanomaisella tyylillään Säätytalolla toimittajille pitämässään katsauksessa.

Lue tarkemmin: Huima ennuste ministeriltä: ”Suomen valtio nollille 2019”

Kangasharju kertoo Twitterissä tehneensä pikaisia laskelmia, jotka eivät tue Lintilän ennustetta.

–Hallituskauden loppuun mennessä ei onnistu ilman lisätoimia, hän kirjoittaa Twitterissä.

Kangasharjun mukaan pieni mahdollisuus on vuoden 2019 loppuun mennessä, jos talous kasvaa nykyistä tahtia. Nykyinen hallituskausi päättyy viimeistään ensi kevään eduskuntavaaleihin.

–Meno-leikkaukset taisivat olla etupainotteisia, joten vaarana on menojen kasvu nykytahdista. Taitaa siis mennä 20-luvun puolelle, ennen kuin tasapaino saavutetaan, Kangasharju sanoo.

Hänen mukaansa seuraava taantuma tulee 20-luvun alkuaikoina, jolloin ”pitäisi olla vara elvyttää”.

Sen sijaan hallituksen työllisyystavoitteesta Kangasharju on samoilla linjoilla Lintilän kanssa. Lintilä uskoo, että 72 prosentin työllisyystavoite saavutetaan, vaikka talouspolitiikan arviointineuvoston ennusteessa todennäköisyyttä tähän pidettiin lähes olemattomana. Tänään saatiin kuitenkin uusia tilastoja, joiden mukaan työllisyysasteen trendi on noussut jo 70,7 prosenttiin.

Kangasharjun mukaan hallituksen työllisyystavoite on saavutettavissa. Hän huomauttaa, että pitkäaikaistyöttömyys vähenee nyt nopeammin kuin koko työttömyys, mikä on merkki rakennetyöttömyyden helpottamisesta.

Pitkällä aikavälillä työllisyysasteen tulisi kuitenkin olla vielä reilusti hallituksen tavoitetta korkeampi.

 

 

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Minäkin kuittasin Lintilän toiveen lyhyellä kommentilla: Iiihahahahaa, siksi, että koko joukko tekijöitä oli täysin unohdettu harkinnasta ja enimmäkseen harkittu että näkyy olevan heinärulla ravihevosen turvan alla ja kaurasäkki naapurilla joten hianosti menee.

Kustannusrakenteemme jäi kikystä huolimatta erittäin raskaaksi, Monia talouden perus elementtäjä joista yksi tärkeimmistä on halpojen vuokra asuntojen tarjonta kasvukeskuksissa sekä liiketoiminnan haluamille työllistäville, että työn perässä kohtuupalkalla tulijoille.

Hallitus tuskin on edes tunnistanut hetken hyvän tilan johtuvan puhtaasti kansainvälisistä suhdanteista. Ei tehdyistä rakenteellisista muutoksista, jotka ovat olleet puhtaasti pinnan raapimista tai sitten isommilta tarpeiltaan kuten maatalous-, ja energiatuet ei ollenkaan.

Täysin huomiotta jäi hallinnon ulkoipuolisten ymmärtämä tosiasia, että maakuntahallinto ja sotesusi tulevat välittömästi nostamaan valtion ja kuntien kustanmnuksia ja lisäämään lainatarvetta ehkäpä miljardeilla parin vuoden kuluttua.
Tuulivoiman tuki mitä ratsumiehet ovat halajanneet kumuloituu kovaa vauhti ja kustannukset katetaan vain lainalla. Listaa voisi kerätä vaikka kuinka paljon mutta tuossa heti pintaan tulevia

Jari Kaisla

2020-luvulla maksuun tulevat myös uudet luxus-hävittäjät. Niiden ostohinta on n. 10 miljardia jonka lisäksi tulee vielä elinkaarikustannukset 20-30 miljardia kaiken päälle. Näitä kuluja ei ole lainkaan huomioitu noissa laskelmissa. Mitäköhän muutakin on voinut jäädä vielä huomioimatta? Melko kovasti saa talous olla noususuhdanteella jo tuolloin jos mielitään edes lähelle nollatuloksia päästä. Talous tulee kirjaimellisesti syöksymään alaspäin kun huomioidaan kaikki menot realistisesti.

Harri Kovala

Muissa länsimaissa ei todellakaan ole yleissitovuutta sellaisena kuin se meillä on. Läntisissä maissa on vielä sitovampi tapa työehdoissa, kun ne asiat, jotka meillä on Työehtosopimuksissa, on Työehtolaeissa.

Suomessa on juuri joustavuuden vuoksi haluttu keskinäiset Työehtosopimukset lain sijaan.