Keskiviikko 14.11.2018

Luottoluokittaja listasi Suomen riskit: ”Rajoittaa kasvumahdollisuuksia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.2.2018 10:46
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä työikäisen väestön määrän pieneneminen rajoittaa kasvumahdollisuuksia Suomessa, luottoluokittaja DBRS sanoo.
|

Luottoluokittaja DBRS toistaa Suomen AA-luottoluokituksen ja vakaat näkymät, mutta varoittaa samalla riskeistä.

–Suomen korkeaa luottoluokitusta tukee hallituksen sitoutuminen vakaaseen talouspolitiikkaan. Toisaalta Suomella on vastassaan rakenteellisia haasteita, DBRS toteaa Suomi-raportissaan.

Luottoluokittaja mainitsee riskeinä väestön ikääntymisen, talouskasvumahdollisuuksien vaisuuden ja Suomen korkean alttiuden erilaisille shokeille.

–Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä työikäisen väestön määrän pieneneminen rajoittaa kasvumahdollisuuksia ja luo paineita julkisen talouden kestävyydelle, DBRS huomauttaa.

Luokittajan mukaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n Suomelle ennustama keskimäärin 1,2 prosentin potentiaalinen kasvu lähivuosina on edelleen paljon alempi kuin kasvuvauhti ennen talouskriisiä.

–Ottaen huomioon Suomen talouden koon ja avoimuuden, maa on erittäin altis taloussyksin vaihteluille ja pääkauppakumppaneidensa vaikeuksille.

DBRS varoittaa, että Suomen talous tulee lähivuosina kasvamaan todennäköisesti hitaammin kuin viime vuonna.

–Työllisyyden nousu ja matala inflaatio tukivat yksityistä kulutusta 2017, mutta niiden vaikutus jää pienemmäksi tulevaisuudessa. Suomen taloudelle saattavat aiheuttaa vaikeuksia odotuksia heikompi ulkoinen kysyntä, maailmankaupan protektionismin lisääntyminen ja kovan Brexitin mahdollisuus.

Luottoluokittaja toteaa myös, että suomalaiset kotitaloudet ovat pääasiassa suurien asuntolainojensa vuoksi velkaantuneempia kuin useimpien euromaiden kotitaloudet.

–Emme kuitenkaan näe merkkejä suuresta yliarvostuksesta asuntojen hinnoissa, DBRS sanoo.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Hakala

Kyllä tuo on tiedossa. Sillä 5,5 miljoonainen kansa josta 1,5 miljoonaa on köyhyysrajan alapuolella ja josta todellisia työttömiä on työperäisten sairaseläkeläisten kanssa on miljoonan verran. Ei voi olla kovia kasvumahdollisuuksia. Koulutus on toisenlaista kuin 1980 luvulla jolloin vielä oli huippuosaamista suomessa. Siitä alkoi alamäki, kun pelurit ottivat hallinnon käsiinsä. Myivät kaikki työllistävät valtion yhtiöt siihen loppui kehitys sillä eihän globaaleja omistajia kiinnosta muu kuin tuotto. Ja siksi työttömyys on kohdistunut juuri suomeen kun täällä irtisanominen on halvinta ja helpointa maailmassa. Kun työttömyys aiheuttaa tukien maksua valtionvaroista on jouduttu leikkaamaan palveluista kun ei vienti tuloista ole apua valtion verotuloihin. Jonkin verran on vaikuttanut myös euroon liittyminen sillä kaikki on kallistunut, asunnot ja ruoka sekä palvelut. Vain työntekijöiden palkat ovat pysyneet kurissa. Ja lisänneet köyhyyttä ja kurjuutta. Markkinatalouden tuomaa "hyvinvointia" ja henkistä väsymistä sekä pakkolaki hallitsemista ei voi sanoa demokratiaksi joka suomi joskus oli.

Vastaus luottoluokittajien huoleen:

Alla on suora linkki "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -kansalaisaloitteeseen, joka täydentää virallista työllisten ja huollettavien huoltosuhdetta.

Tämä ko. kansalaisaloite kantaa omalta osaltaan huolta Suomen hyvinvointivaltion kestävyydestä yhdistäen työttömät ja seniorit auttamaan toinen toistaan yhteiskunnan tuella.

Mikä olisi tälle huoltosuhteelle kuvaavampi nimi? Apusuhde? Kumppanuussuhde? Kaveruussuhde?

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Ehdottakaapa tälle huoltosuhteelle kuvaavampi nimi! Ja jättäkää ystävällisesti tällä kertaa ne alatyyliset ja ilkeät kommentit pois...

Anssi Laakso

Raimo H. ! Ei maailmaa valittamalla paranneta vaan teoilla. Ryhdy itse yrittäjäksi. Palkkaa työntekijöitä. Maksa heille kunnon palkkaa ja muut kulut ja itsellesi eläketurvaa. Jos et osaa, niin mene yrittäjä kurssille. Niitä järjestää TE toimisto.

Marja-Liisa Kalkela

Entä kun 2000 luvulla on syntynyt yrittäjien köyhälistö toimeentulotuki luukulle?
Entä kun palkansaajat maksaa veroissaan yrittäjien eläkkeitä 100milj/v?
Nyt maksavat yritysten puolesta sosiaaliturvamaksuja yli 800milj/v-15 lähtien?
Kuinka paljon PK-yritykset on kiinni siitä mitkä on palkansaajien 2,4 milj.kotitalouksien ja 1milj.eläkeläisen ostovoima palkoista ja eläkkeistä?

Kuinka paljon PK-yritysten kotitaloudet ja palkansaajat maksaa nyt ilmaistyöstä mitä työttömillä teetetään ,veroissa ja veroluonteisina maksuina?
Nämä ratkaisuthan on tehnyt kepu,kok-03-18.

Harri Tapani

Tuolla Hesarissa oli mielenkiintoinen Sunnuntaidebaatti joitain vuosia sitten, siihen tuli toitatuhatta kommenttia Suomen talousalan ammattilaisiltakin.

"Väestön vauraus ei riipu yrittäjien määrästä"

Perinteisesti ymmärretyn yrittäjyyden merkitys vähenee, kun vauraus kasvaa Suomessa ja maailmalla. Poliitikot, järjestöjohtajat, yrittäjät ja toimittajat hokevat kuitenkin yrittäjyyden lisäämisen mantraa kuorossa... Kova tosiasia on, että yrittäjätoiminta on merkitykseltään supistuva taloudellisen toiminnan muoto kapitalismin kehittyessä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että yrittäjien osuus työvoimasta on suuri vain kehitysmaissa ja köyhissä OECD-maissa, kuten Meksikossa, Turkissa ja Kreikassa."

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004378234.html

Myös:

https://www.uusisuomi.fi/comment/463026#comment-463026

Hannu Rautomäki

Katainen ehti valtiovarainministerinä ja pääministerinä ollessaan kaksinkertaistamaan Suomen valtiovelan EU:n asettaman kriisirajan pintaan.
Nykyhallitus pystyi ottamaan vain pikkuvelan, sillä luottoluokituksen tippuminen ja siten korkokustannuksien kasvu uhkaa jatkuvasti.
Jäljelle jää vain kaikkien yhteiskunnallisien palvelujen leikkaaminen, kuten on jo tapahtunutkin, mutta se tulee pakkotilanteessa jatkumaan.

Kaarlo Erjala

Kyllä me marista osaamme, toivottavasti osaamme myös ottaa vastuuta. Noususuhdanteessakin valtion velkaantuminen jatkuu ja jatkuu. Köyhät meillä on aina keskuudessamme, mutta syrjäytyneistä monilla ei ole minkäänlaista ammattitutkintoa.
Jokainen meistä voisi ottaa itseänsä niskasta kiinni ja pyrkiä ensisijaisesti itse auttamaan itseään. Jos näin ei tapahdu, olemme pian todella vaikeuksissa.

Risto Salonen

Tuo on kyllä totta, mutta aina 70-luvulta lähtien on toitotettu hyvinvointivaltiosta, kuinka se kantaa yli synkän virran. Itse ei tarvitse huolehtia.
Hyvin on viesti mennyt perille. Yksilön ei tarvitse kantaa vastuuta, kyllä yhteiskunta auttaa.

Harri Tapani

Hyvinvointivaltio purettiin jo 90-luvun laman jälkeen, juustohöylättiin ja sen sellaista.

http://www.kaapeli.fi/~veu/sosalsajo%2008.pdf

Sen jälkeen alettiin puhua hyvinvointiyhteiskunnasta joka on leikelty versio hyvinvointivaltiosta, toki sekin on ihan liikaa ja nyt sekin leikellen ajetaan alas ja romutetaan matkalla kohti pohjaa,

https://en.wikipedia.org/wiki/Race_to_the_bottom

Ja yövartijavaltiota.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Y%C3%B6vartijavaltio

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #17

Taas tuo moka että suhteutetaan bkt:hen, siitä oli juttua jo hiukka laajemminkin, jopa Presidentti mokasi tuon:

https://yle.fi/uutiset/3-7062265

Tuosta oli paljon jutua jo aiemminkin:

Wikipedian vanhempi artikkeli lineen selkeämpi tässä,

https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Julkinen_sektori&oldid=15352977

Mutta laitetaan mukaan uusi jota on pyritty muokkaamaan tiettyjen näkökantojen mukaan:

"Syksyllä 2014 Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen virheellisen tiedon levittämisestä koskien julkisen sektorin kokoa. Kolumnisti oli esittänyt virheellisesti että julkinen sektori olisi lähes 60% bruttokansantuotteesta. Virhe perustuu siihen, että käsitteet on tulkittu väärin. Bruttokansantuote ei rakennu siten, että julkiset ja yksityiset menot lasketaan yhteen. [5] Kantelu kohdistui Helsingin Uutisissa 9.8.2014 julkaistuun kolumniin "Hallitsematon itsepetos"[6] Kolumnin oli kirjoittanut Johannes Koroma [7]

Julkisen sanan neuvosto oli antanut Turun Sanomille 13.11.2014 vastaavanlaisen langettavan päätöksen asiassa, jossa väitettin julkisten menojen osuuden olevan bruttokansantuotteesta on 58% [8][9]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Julkinen_sektori

Ps. katso sieltä edeltä tarjottu PDF, siellä on lähes selkokielellä mitä on leikelty/juustohöylätty. Myös politiikot lopettivat puheet hyvinvointivaltiosta jo 2000-luvun alkupuolella siiten käyttämään sanaa hyvinvointiyhteiskunta, sattuneesta syystä...

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #18

Tuohon voi vielä laittaa tuon päivän uutisen mitä niistä juustohöyläyksist seurasi, juttuhan levisi jopa maailmalle uutisten ja kuvien mukana, uölkomailta tuli tuolloin aikoinaan jopa kuvaajia kuvaamaan leikeltyä hyvinvointivaltiota:

"Sauli Niinistö: ”Suomessa on satoja tuhansia, joiden tulot jäävät alle sen, mikä kohtuulliseksi katsotaan - hätkähdyttävä määrä”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/241021-sauli-niinisto-leipajonoista-hat...

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #19

Löytyihän tuo lopulta Wikipediastakin.

"Toimittaja Marjut Lindbergin mukaan toimeentuloa edistävän sosiaaliturvan tasoa on heikennetty 1990-luvulta lähtien siten, että se on nykyisin yhtä vaatimaton kuin 1970-luvulla.[7] Myös terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Sakari Karvonen on esittänyt, että toimeentuloa edistävän sosiaaliturvan taso on niin matala, ettei se turvaa käytännössä enää ihmisten perustoimeentuloa.[8]"

"Pienituloisten kotitalouksien asema on heikentynyt kahden viimeisen vuosikymmenen aikana sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna. Aluksi syynä olivat sosiaaliturvan leikkaukset ja sittemmin tulonsiirtojen vaatimaton kehitys ansiotuloihin verrattuna. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosa on jäänyt 44 prosenttia jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Toimeentulotuen reaalinen ostovoima on laskenut samalla 5 prosenttia.

Palveluja ja tulonsiirtoja kehitettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Kehitys taantui kuitenkin lamavuonna 1995, jolloin tukia leikattiin. Tämän jälkeen on ollut 10 vuotta talouskasvua, mutta toimeentuloturvan taso ei ole juuri noussut, vaikka hinnat ja palkat ovat nousseet kymmeniä prosentteja.[10"

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan (2017) Suomen työmarkkinatuki on liian pieni. Komitean mukaan riittävä perusturvan taso olisi 50 prosenttia mediaanitulosta ja Suomen työmarkkinatuki on alle kolmanneksen mediaanitulosta. Tuki ei ole komitean mukaan riittävän kokoinen, vaikka se yhdistettäisiin muihin tukiin, kuten asumistukeen. [25]
Sosiaaliturva yleisesti

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi 2015, että Suomen sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan, kuntoutusrahan, takuueläkkeen ja työttömyysturvan peruspäivärahan minimäärät eivät vastaa tasoltaan Suomen ratifioiman Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan edellyttämää tasoa. Komitea katsoi myös, että työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa eivät ole riittäviä. Komitea ei pitänyt näytettynä, että työmarkkinatuki yhdessä muiden etuuksien kanssa saavuttaisi riittävän tason. Toimeentulotuen osalta ei myöskään voitu pitää varmana, että kaikki tarpeessa olevat henkilöt saavat riittävästi toimeentulotukea. [26]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturva