Keskiviikko 19.9.2018

Varoitus yleisestä ilmiöstä asuntolainoissa: ”Rahalle voisi keksiä muutakin käyttöä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.2.2018 12:04
Päivitetty: 
18.2.2018 12:09
  • Kuva: Danske Bank
    Kuva
    Jopa 60 000 suomalaista kotitaloutta ottaa asuntolainojen lyhennysvapaata.
|

Jopa 60 000 suomalaista kotitaloutta ottaa asuntolainojen lyhennysvapaata sen sijaan, että lyhentäisi lainaa alhaisten korkojen aikana. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju varoittaa ilmiöstä ja toteaa, että lyhennysvapaiden vuoksi lainoja jätetään lyhennettäväksi ajalle, jolloin korot ovat korkeammat.

–Lyhennysvapaat ovat varmaan olleet hyvä lisäruiske lamaantuneessa taloudessa vuonna 2015. Nyt palkkojen noustessa ja työllisyyden parantuessa rahalle voisi keksiä muutakin käyttöä kuin päivittäiset kulutustarpeet. Huolta lisää se, että lyhennysvapaiden suosion kanssa yhtä aikaa kasvaa kulutusluottojen määrä kiihtyvällä trendillä, hän kommentoi blogissaan.

Kangasharju suosittelee kerryttämään rahoitusomaisuutta asuntovelan rinnalla riskien hallinnan vuoksi.

–Pikku hiljaa tehtävät sijoitukset voisivat kasvaa korkoa korolle periaatteella ja muodostaa hyvän puskurin tulevien riskien varalle, hän sanoo. 

Ruotsissa on Kangasharjun mukaan tehty juuri näin, minkä vuoksi kotitalouksien rahoitusvarallisuus on kasvanut asuntohintoja nopeammin.

–Jos lyhennysvapaat menevät kulutukseen, on ymmärrettävä riskitason nousu. Mitä pidemmän lyhennysvapaan ottaa nyt, sitä enemmän lainaa jää takaisin maksettavaksi ensi vuosikymmenelle, jolloin rahaa on varattava suurempiin korkomenoihin suuremman lainapääoman ja korkeamman korkokannan vuoksi, hän varoittaa.

Kangasharjun mukaan ”lyhennysvapaabuumi” alkoi vuonna 2015 ja on sen jälkeen jäänyt päälle. Hän muistuttaa, että lyhennysvapaan saanti edellyttää uutta asuntolainasopimusta, sillä vain pienessä osassa lainoja se on mahdollista joustavasti ilman uutta sopimusta. 

–Verrattuna ennen vuotta 2015 vallinneeseen tilanteeseen suomalaiset kotitaloudet solmivat edelleen asuntolainoja uusiksi 800 miljoonalla eurolla joka kuukausi. Vuodessa uusia sopimuksia solmitaan lähes 10 miljardin euron arvosta. Se on toistakymmentä prosenttia koko asuntolainakannan arvosta olettaen, että sopimusten määrän nousu suhteessa nostettuihin asuntolainoihin on aiheutunut pelkästään lyhennysvapaiden suosion kasvusta, pääekonomisti toteaa.

Yleensä lyhennysvapaa otetaan uuden asuntolainan alkuun, sillä silloin siitä ei mene eri maksua. Lyhennysvapaiden määrä vaihtelee muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Valtion takaamiin lainoihin ja ASP-lainaan korkotukiaikana on valtio asettanut lyhennysvapaiden enimmäismäärän kahteen vuoteen.

Suurin lyhennysvapaan motiivi on Kangasharjun mukaan niillä, joilla on eniten velanhoitokuluja tuloihin nähden. Suomalaisilla on keskimäärin asuntovelkaa 180 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Suomen Pankin tilastojen mukaan vuonna 2017 nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, 19 vuotta ja 6 kuukautta, oli puoli vuotta pidempi kuin edellisvuonna. Uusia asuntolainoja nostettiin 18,1 miljardin euron edestä vuonna 2017. Määrä on 0,2 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna ja 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2015. 

Asuntolainojen korkojen ennakoidaan lähtevän nousuun ensi vuonna.

Suomen Pankin mukaan kotitalouksille myönnettyjen kulutusluottojen kannan vuosikasvuvauhti oli 5,7 prosenttia viime vuoden marraskuussa. Kasvuvauhti on selvästi kiihtynyt vuodentakaiseen verrattuna.

–Kulutusluotoista vakuudettomien kanta kasvoi marraskuussa nopeimmin (10,9 prosenttia). Vakuudellisten kulutusluottojen kannan kasvu on kiihtynyt vuoden aikana ja oli 4,7 prosenttia marraskuussa, keskuspankki sanoo. 

Kotitalouksien yhteenlaskettu kulutusluottokanta on Suomen Pankin mukaan jo arviolta lähes 19 miljardia euroa.

Lue lisää:

”Ensi vuonna asuntovelallinen maksaa jo vähän korkoakin” – Ekonomisti laski, mitä 200 000 €:n lainan korolle tapahtuu

EKP jarruttelee korkopaniikkia – Suomalaisarvio: ”Voidaan käydä 5 – 6 prosentin tasolla”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Salonen

Lyhennysvapailla rahoitin pientä asunnon tasonnostoa remontin yhteydessä. Samaisen Nordean rahasto, jonne säästin lyhennysvapaani tuotti itse asiassa tappiota sen vuoden aikana, kun sinne rahaa tungin. Sijottamalla vaikka työnantajani osakkeisiin olisin saanut noin 5% koron sijoitukselleni.

Minusta tuntuu, että muutkin ihmiset rahoittavat näillä lyhennysvapailla pientä tasonnostoa elämäänsä (vaikka osalle se on tilapäistä) ja miksi tämän pitää olla ongelma?

Maarit Korhonen

Kyllästyttää nämä Kangasharjun ulostulot niinkuin aikuiset ihmiset olisivat tyhmiä, olemme lukenutta kansaa! Hän unohtaa, että viimeiset kymmenen vuotta on ollut taantuma ja suurtyöttömyys ja itsekin olen ottanut lyhennysvapaita työttömyyden vuoksi, en kulutuksen vuoksi, niin ihanaa kuin se olisikin ollut vain lyhentää velkaa halpojen korkojen aikana. Kyllä se pankki ottaa laskelmissaan huomioon myös koronnousun lainaa myöntäessään, että ei voi sanoa "ottanut liikaa lainaa", se vain on, että ihmisten olosuhteet muuttuvat nykyisin ja pankkienkin on joustettava näiden tilanteiden mukaan, sitä on hyvä asiakassuhde ja asiakaspalvelu, minulla onneksi ollut hyvä suhde.

Ilkka Vuori

Suomessa kellekään velalliselle mitään ylimääräistä jää. Maksuvapaat otettiin, että velallinen sai edes ruokaa.
Velanmaksun ohessa.
Ruotsissa porukat on varakkaita satojen vuosien sivistyksen (...) jäljiltä. Ruotsissa velkaa otetaan, että saadaan lisää omaisuutta - Suomessa, että saadaan katto pään päälle..