Keskiviikko 19.12.2018

Tutkija: ”Sipilän linjaus on epärealistinen” – Hallitus hamuaa EU-rahaa leikkuri edellä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.2.2018 19:33
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) linjasi tänään Suomen EU-politiikkaa, kun pitkälliset budjettineuvottelut pyörähtävät Brysselissä käyntiin. Arkistokuva.
|

EU-maiden johtajat aloittavat tänään monivuotisen EU-budjetin käsittelyn, jota vaikeuttaa Britannian lähtö unionista. Tutkija pitää pääministeri Juha Sipilän (kesk.) EU-linjauksia epärealistisina.

Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta luonnehtii Sipilän puheenvuoroja Suomen EU-linjasta epäselviksi. Sipilä linjasi tänään Suomen EU-politiikkaa kolumnissa, joka julkaistiin ensin Helsingin Sanomissa.

Brysselissä aletaan käsitellä vuosien 2021–2027 budjettia. Brexit on tekemässä 8 prosentin loven EU:n budjettiin ja nyt on kaksi vaihtoehtoa: pienentää budjettia tai nostaa jäsenmaksuja ja paikata lovi. Sipilän hallitus on ajanut budjetin pienentämistä, mistä linjattiin aiemmin jo valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa.

Sipilän mukaan Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa.

– Tulevaisuuden 27 jäsenmaan unionin pitää pärjätä pienemmällä budjetilla. Suomen kanta tarkoittaa, että EU:n budjetin taso asetettaisiin hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä leikkaisi EU-budjettia. Suomen jäsenmaksu kasvaisi joka tapauksessa talouskasvun seurauksena, Sipilä kirjoittaa kolumnissaan.

Miettinenkin huomauttaa, että Suomen nettomaksun nousu olisi oikeastaan hyvä uutinen suomalaisille, koska maksu riippuu maan omasta taloustilanteesta. Jos maksu nousee, se yleensä tarkoittaa, että maan taloudella menee paremmin. Suomi maksaa tällä kaudella Sipilän mukaan EU-budjettiin vuosittain noin kaksi miljardia euroa ja saa sieltä maksuja noin 1,5 miljardia euroa.

–Suomen painoarvo on sen verran pieni, että ei se hirveästi voi siitä nousta, Miettinen sanoo Suomen jäsenmaksusta.

Leikkuri iskisi maataloustukiin

Sipilän mukaan EU-rahoja on käytettävä vastuullisesti ja ”lompakon nyöristä kiinni pitäen”, mutta Suomi ei silti ole asemoitunut kaikkein tiukimpaan nettomaksajien ryhmään. Tiukinta linjaa ovat ajaneet Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Itävalta.

–Hallituksen linjausten mukaisesti Suomi tavoittelee suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Maatalous- ja koheesiopolitiikan osuus on kaksi kolmasosaa EU:n budjetista. Lisäksi unionin budjetin on vastattava paremmin ajankohtaisiin tarpeisiin, kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen, osaamiseen, työllisyyteen ja kasvuun, Sipilä sanoo.

Miettinen arvioi, että juuri maataloustuet ja rakennetuet kärsisivät eniten, jos hallituksen ajamat leikkaukset toteutuvat, eikä Brexit-vajetta paikata. Kiristykset voisivat johtaa pahimmillaan maatalouden lisätehostuksiin ja aluepolitiikan vaikeutumiseen Suomessa, kun rakennepolitiikkaa jouduttaisiin tehostamaan esimerkiksi alueellisilla yhdistämisillä. Rakennetukia saa muun muassa Itä-Suomen yliopisto.

Miettisen mielestä Sipilän linjaus on ”hyvinkin epärealistinen monessa suhteessa”.

–Mielestäni se oli hyvin epärealistinen se Sipilän paketti siitä, että Suomen pitäisi saada lisää asioita, mutta kuitenkin siten, että Suomen maksuosuus pysyy samana, eli että kokonaispotti vähenee, Miettinen sanoo viitaten Sipilän kolumniin.

–Lisää asioita ei voi saada, ellei ole valmis myös maksamaan lisää.

Linjaus on Miettisen mukaan ennen kaikkea sisäpolitiikkaa. Hänen mielestään Sipilä yrittää vaikuttaa ”budjettihaukalta” ja suomalaisiin vetoaa tiukka linja, jonka mukaan Brysseliin ei anneta lisää rahaa. Samalla pääministeri yrittää pitää kiinni keskustalle tärkeistä maatalous- ja aluetuista, ja lopputulos on ristiriitainen.

Tutkija ennustaa kompromissia

Miettinen itse uskoo Brexit-loven suhteen kompromissiratkaisuun, jossa vaje pyritään täyttämään osin. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Saksa, joka perinteisesti on ollut tiukimpia maita budjetin kasvattamisen suhteen, on väläyttänyt voivansa maltillisesti suostua loven paikkaamiseen.

Neuvottelut ovat vasta alkamassa ja viimeksi ne kestivät reippaasti yli kaksi vuotta, joten lopputulosta on vielä vaikea ennakoida.

–Nyt on aloitettu jo keskustelu siitä, pitäisikö esimerkiksi maataloustuista siirtää enemmän rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja pitäisikö miettiä esimerkiksi rakennetukia uudestaan, että ne olisivat jollain tavalla ehdollisia, Miettinen sanoo.

Nyt pohditaan, voisiko näitä koheesiotukia leikata, jos maa ei täytä joitain oikeusvaltioperiaatteiden vaatimuksia. Oikeusvaltio-ongelmiensa takia esillä on ollut etenkin Puola, joka on suurimpia koheesiotukien saajia.

Miettisen mielestä kiinnostavinta budjettikeskustelua käydään tällä hetkellä siitä, tehdäänkö pieniä muutoksia vai ajatellaanko budjetti kokonaan uusista lähtökohdista. Radikaalimpaa näkemystä on pitänyt esillä etenkin Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Keskustelussa on kyse siitä, mitä EU-budjetin luonteesta ja merkityksestä ylipäänsä ajatellaan, kun tähän saakka se on ollut pitkälti aluepolitiikkaa EU:n sisällä.

Modernimman näkemyksen mukaan rahanjaossa ei ole kyse vain alueellisesta kohdentamisesta, vaan rahaa laitettaisiin kasvun lähtökohtiin, mikä auttaisi koko unionia.

–Se ei ole vain köyhimpien alueiden tukemista, vaan panostuksia ylipäänsä taloudellisen kasvun edellytyksiin, kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Miettinen kuvailee radikaalimmaksi kutsumaansa budjettiajattelua.

Vientivetoisena kannattaa olla EU:ssa

EU-kriitikoiden mukaan jäsenyys tulee Suomelle kalliiksi. Miettinen kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi Brexit todistaa päinvastaista. Britannia on omien arvioidensakin mukaan häviämässä Brexitin takia merkittävästi, kun se lähtee EU:n sisämarkkinoilta.

–Jos Britannia lähtee EU:sta, eikä saa minkäänlaista sopimusta aikaan, isku Britannian taloudelle ylittää moninkertaisesti sen rahamäärän, jonka Britannia saa, kun se ei joudu maksamaan jäsenmaksuja.

Suomi on jopa Britanniaa vientivetoisempi maa, joten meille EU:sta on jopa vielä keskeisempää taloudellista hyötyä. Lisäksi on paljon muuta pitkän tähtäimen etua, jota on vaikea ilmaista numeroina.

–Jos toimintaympäristö on vakaa, se luo turvallisuutta ja hyvinvointia yleisesti.

EU-johtajien odotetaan kokouksessa myös edistävän Suomen ja usean muun jäsenmaan lisäpaikkoja, joita Sipilän hallitus on vastustanut muun muassa säästösyistä. Britannialta vapautuvista 73 edustajapaikoista 27 ollaan jakamassa jäsenmaiden kesken. Ahvenanmaa on jo ehtinyt vaatia Suomen lisäpaikkaa, ja Sipilä totesi kolumnissaan pitävänsä huolen, että ”asiassa kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä”.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarmo Makkonen

"Miettinenkin huomauttaa, että Suomen nettomaksun nousu olisi oikeastaan hyvä uutinen suomalaisille"

Hienoja näkemyksiä jos hallituksessakin tämä tajuttaisiin, Suomi voisi olla koko maailman pelastaja jakamalla rahaa kaikille köyhille.

Jari Kaisla

Britannia häviää Brexitin myötä jonkin verran aluksi, mutta jo muutaman vuoden päästä Briteissä nauretaan EU:lle kun vaaka alkaa kääntymään reilusti Britannian eduksi. Britannia kun voi jatkossa tehdä juuri sellaista talouspolitiikkaa kuin itse haluaa mikä vahvistaa vain sen omaa asemaa keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Maailman talous kun ei pyöri pelkästään EU:n sisällä vaikka täällä niin halutaankin uskotella.