Tiistai 18.12.2018

Eurooppaministerin yllättävä ulostulo: Kritisoi hallitusta ja vaatii merkittävän EU-tuen poistoa – ”Suomelle käsittämättömän kallis”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.2.2018 10:56
  • Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
    Kuva
    Kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) tekee EU-linjassa pesäeroa hallitukseen, jonka puheenjohtajatrioon hän kuuluu. Arkistokuva.
|

Kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) yhtyy blogissaan kritiikkiin siitä, että hallituksen EU-budjettilinja on ristiriitainen. Terho vaatii leikkaamaan EU-tukia ja pidättäytymään Brexit-loven täyttämisestä budjetissa.

Brysselissä on alettu käsitellä vuosien 2021–2027 budjettia. Brexit on tekemässä 8 prosentin loven EU:n budjettiin ja nyt on kaksi vaihtoehtoa: pienentää budjettia tai nostaa jäsenmaksuja ja paikata lovi. Suomen hallitus on ajanut budjetin pienentämistä, mistä linjattiin aiemmin jo valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa.

Samaan aikaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat julkisuudessa ilmoittaneet tavoittelevansa Suomelle lisää EU-rahaa. Sipilän mukaan Suomi tavoittelee suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Linjauksia on arvosteltu ristiriitaisiksi ja epäselviksi. Lue lisää: Tutkija: ”Sipilän linjaus on epärealistinen” – Hallitus hamuaa EU-rahaa leikkuri edellä

Sinisten puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtajatrion jäsen Terho yhtyy kritiikkiin ja vaatii, ettei Brexit-aukkoa EU-budjetissa paikata ainakaan suomalaisten rahoilla.

– Tässä kohden olen hallituksen saamasta kritiikistä samaa mieltä. Linjauksessa tavoitellaan samaan aikaan sekä Brexitin kokoista vähennystä EU:n rahoituskehysten kokonaistasoon, että lisää maatalous- ja koheesiotukia. Ja sitten yritetään vielä varmistaa, että EU:lle jaetaan lisärahaa uusia tehtäviä varten. Jokaiselle jotakin ja kaikkea kaikille, Terho kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Viimeksi budjettiprosessi kesti reippaasti yli kaksi vuotta, joten lopputulosta on vielä hankala ennakoida. Terhon mukaan hallitusohjelman mukaisesti EU:n nettomaksuosuutemme tulee säilyä kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.

–Kotimaassa ei leikattu ja sopeutettu sen tähden, että voisimme maksaa EU:lle enemmän. Pienempi EU, pienempi budjetti: on siis leikattava EU:n menoja.

Terho ehdottaa, että säästöjä voitaisiin hakea lakkauttamalla Euroopan alueiden komitea ja europarlamentin Strasbourgin istunnot. Pelkästään ensin mainitulla toimenpiteellä säästyisi Terhon mukaan lähes sata miljoonaa euroa vuodessa.

–On kuitenkin selvää, etteivät tämän kaltaiset leikkaukset yksin riitä, koska Brexitin vaikutus seitsenvuotiseen rahoituskehykseen on kokoluokaltaan 185 miljardia euroa. Hallintomenojen leikkaus on oikea, mutta itsessään riittämätön toimenpide. Hallintokustannusten lisäksi myös EU:n jäsenmaille maksamia tukia on joltain osin leikattava. Suomen yksiselitteinen kansallinen etu on leikata nimenomaan EU:n koheesiovaroja mahdollisimman paljon. EU-johtoinen koheesio tulee Suomelle käsittämättömän kalliiksi.

EU:n koheesiorahastosta tuetaan jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, sekä energiaan tai liikenteeseen liittyviä hankkeita. Koheesiorahojen osalta esillä on ollut etenkin Puola oikeusvaltio-ongelmiensa takia. EU:ssa keskustellaan jo siitä, voisiko koheesiotukia leikata, jos maa ei täytä oikeusvaltioperiaatteiden vaatimuksia. Maatalous- ja koheesiopolitiikan osuus on kaksi kolmasosaa EU:n budjetista.

Juha Sipilän mukaan Suomi maksaa tällä kaudella EU-budjettiin vuosittain noin kaksi miljardia euroa ja saa sieltä maksuja noin 1,5 miljardia euroa. Pääministerin mukaan Suomen nykylinjaus asettaisi EU:n budjetin tason hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta. Terhon mukaan Suomen maksuosuus EU:n budjetista on viimeisen seitsemän vuoden ajan ollut noin 1,6 prosenttia.

–EU:n koheesioon käyttämistä varoista olemme saaneet vain 0,48%. Eli käytännössä jokainen EU:n koheesiorahastoihin siirretty suomalaisen veronmaksajan euro palauttaa Suomeen vajaat 30 senttiä.

Terhon mukaan leikkaukset eivät kuitenkaan saa tarkoittaa, että varsinaisia tukia leikattaisiin. Hänen mukaansa koheesiotuissa on siirryttävä kokonaan kansallisiin tukiin, joita Suomi itse maksaisi suomalaisille.

– Jos koheesiorahoitus leikattaisiin EU-budjetista ja kansallistettaisiin, voisimme helposti kasvattaa suomalaisten kohteiden tukia, kun 70% suomalaisten maksamista rahoista ei menisi ulkomaille, vaan saisimme käyttää omat rahamme omaksi hyväksemme.

Terho näyttää siis olevan varsin eri linjoilla kuin muu hallitus, jonka EU-vaikuttamisstrategian mukaan Suomi tavoittelee suhteellisesti korkeampaa osuutta koheesiorahoista. Hallituksen mielestä koheesiopolitiikan rahoituksen kriteerejä, ehtoja ja niiden painotuksia tulisi muuttaa tukemaan tehokkaammin kasvua lisäävien rakenneuudistusten toteuttamista ja muuttoliikkeeseen vastaamista. Hallitus katsoo, että nykykriteerien puitteissa BKT-tasoltaan köyhimpien alueiden koheesiotuen tarve vähenee tulevalla rahoituskaudella.

Terhon mukaan EU:n tulee keskittyä sen keskeisimpiin toimintoihin eli talouskasvun edistämiseen ja sisämarkkinoiden luomiseen, ja jättää jäsenmaiden omien asioiden hoito niiden omalle vastuulle.

–Suomen ei kannata harjoittaa EU:ssa valtioiden välistä sosialismia, eikä suomalaisesta veronmaksajasta saa tehdä Brexitin maksumiestä. Iso-Britannian ero on siksi huomioitava EU:n rahoituskehyksessä täysimääräisesti (mikä todetaan hallituksenkin linjassa yksiselitteisesti), ja johdonmukaisesti ajatellen tässä voidaan onnistua vain leikkausten kautta.

Lue myös:

Nostaako brexit Suomen EU-maksuja? Petteri Orpo KL:lle: Lähtökohtana ”ei”, neuvotteluvaraa on

Sampo Terho esittää kahta säästökohdetta EU:lle: ”Veronmaksajille pöyristyttävän kallis ralli on saatava loppumaan”

EU:lta kova uhkaus Puolalle – Ministeri: ”Oikeusvaltion murtuminen voi johtaa katastrofiin”

Asiantuntijalta neuvo Suomelle EU-pöytiin: ”Ei pidä rynnätä vesittämään järkeviä kantoja”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Kostet

EU:n voi pelastua, jos sitä saneerataan rankasti muuttamalla EU tulonjakounionista pelkäksi vapaakauppaunioniksi.
Liiallisen painolsti poistaminen EU.n harteilta, mahdollistaa jäsenmaiden toimivamman talouden ja muiden asioiden hoidon.

Kari Keto

Valtioneuvosto 1994.
"EU:n jäsenmaat ovat itsenäisiä ja täysivaltaisia valtioita,jotka ovat vapaehtoisesti
eräissä kysymyksissä harjoittaa toimivaltaansa yhteisesti."
"EU tavoittelee kestävää ja tasapainoista kehitystä.EU haluaa kohottaa kansalaistensa elintasoa ja elämisen laatua sekä parantaa kuluttajien suojaa ja ympäristön suojelua."
"EU-jäsnyys vaikuttaa Suomen kansantalouteen merkittävällä tavalla. Usemissa tutkimuksissa on arvioitu,että taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jäsenyyden oloissa
enemmän kuin EU:n ulkopuolella."

Mikko Toivonen

Aivan riippumatta siitä kuka esittää minkä tahansa jatkuvan tuen poistamista, minä kannataan.
Suosisin ainoastaan tarkkaan rajattuja ja aikaan sidottuja projektiluonteisia tukia jos on tarvetta saada jotain tapaa yleisen edun nimissä muutettua.
Esimerkkinä mainitsisin projktiluonteisen tuen raskaan-ja henkilöliikenteen muutamisesta bio-ja maakaasuilla toimivaksi niin että kaluston hannkkimista rajatun ajallisesti tuetaan ja samalöla varmistetaan kaasuntuonnissa ja jakelussa täysi kilpilu.

Kaikki maataloustuet EU alueella mielestäni pitäisi lakkauttaa mukaanlukien lukemattomat kierotuet (luitte oikein-kierotuet- Kiero + tuki) mitä Suomessa EU tukien lisäksi maksetaan "pimeasti" maataloudelle ja myös metsätaloudelle tietyin bioenergia osin.

Maatalous EU alueella pitäisi suojat Liiton ulkoraja tulleilla alan tuotteille

Meidän hallituksemme onkin poikkeuksellisen kyvytön toimimaan maailman rahoitustapojen kanssa. Se ymmärtää vain EU tukia asiassa kuin asiassa. Luovuus ja oikea tieto siitä miten muu maailma toimii ja rahoittaa tarvittavat hankkeet puuttuu ilmeisesti täysin hallitukseltamme, siis tältäkin hallitukseltamme.

Petri Hämäläinen

EU koordinoi jo yhteistä valuuttaa / rahapolitiikkaa.

Ei toimi.

Yhteistä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa.

Ei toimi.

Pankkivalvontaa ja Kreikan kriisiä.

Ei toimi.

Yhteistä ulkopolitiikkaa ja Euroopan ääntä neuvottelupöydässä.

Ei toimi.

Terrorismin vastaista taistelua.

Ei toimi.

Rajavalvontaa.

Ei toimi.

Jouko Kauppinen

EU:lla liian kallis ja suuri hallintokoneisto, onko kukaan laskenut sitä kuinka paljon maksaa vuositasolla jos kaikki menot lasketaan yhteen. Kansallisesti on meilläkin purettu byrokratiaa mutta EU:ssa suunta on toinen. Liian paljon kallis palkkaisia meppejä ja muita virkamiehiä aina matkalla Brysseliin, moni asia voitaisiin nykyisen tietoliikenteen avulla hoitaa kotimaassa ilman että aina pitäisi olla paikan päällä. Nykyisin toimii jo vakuutuslaitoskin ilman kiinteitä konttoreita, periaatteessa monta tehtävää voitaisiin hoitaa omasta asunnosta käsin, siihen tulevaisuudessa pyritäänkin.

Risto Nikandrr

Jouko Kauppinen. Totta puhut, mutta byrokratia vie "vain" muutaman prosentin. Järjetöntä on rahanjako jota varten EU:ssa on byrokratia, joka maassa omat byrokrataiansa rahan saamiseksi takaisin maihin, joista se on mm. maksettu.

Raha ei "viisastu" sitä kierrätettäessä. Päinvastoin. Korruptio,, lahjonta ja tuhlaus sensijaan lisääntyvät. Noin 50% EU:n jakamasta rahasta saa jotain "hyvää" aikaiseksi.

Mielestäni Englannin kuninkaalliset ja esim. Suomen Wahlroos ja Herlin eivät EU maataloustukia tarvitse. JA kansa vihaa Kataisia, jotka eivät oman maan veronmaksajia ajattele poyrkiessään EU virkaan.

Kaarlo Erjala

Vaatimus EU:n maksamien maataloustukien poistamisesta Suomelta ei ole järkevää ellei tukia ei poisteta kaikilta jäsenmailta. Jos tuet poistettaisiin, niin vähintään vastaavat tuet olisi maksettava kansallisesti. Ilman mitään maatalouden tukia pohjoisessa maassamme ei ole edellytyksiä harjoittaa maataloutta, jonka olennaisena osana on kotieläintalous.

Mikko Toivonen

Kaarlo, en ainakaan minä näe kenenkään vaatineen EU tukien poistamista Suomelta ja jättämistä muille. Siinähän ei todellakaan olisi järkeä senkään vertaa kuin tuissa.

EU tuet pitäisi poistaa kaikilta kuten tuolöla ylhäällä kirjoitin ja siirtää EU halpatuontisuoja EU ulkorajoille tasaustulleiksi tasaspyuolisen kilpailun aikaansaamiseksi.

Kaikki EU maat eivät täysin samoilla evöäillä maatalouttaan voi harjioittaa. Siksi jokaisen maan on keskityttävä omaan tilaansa parhaiten sopivaan

Suomen maatalouden harjoittamisen edellytykset ovat suuressa osassa maatamme maailman huippua ja Pohjois-Koillisosissa eivät sopivia viljojen viljelylle mutta varsin sopivia rationaalille kotieläin taloudelle. Liha ja maitokarjan pitämiseen ja niitut murkinaheinän tuottamiseen tai jopa eräiden sopivien juureksien kaupalliseen tuottamiseen

Kaikkialla Euroopan maissa on omia haittojaan parhaan mahdollisen maatalouden harjoittamiselle. Vuoria, sateita, pakkasia, veden puutetta ja ties mitä ongelmia mitä täältä noita maita romanttisesti arvioituna kuvittelee olevan. Harvassa kasvavat palmut tasamaalla ympäri vuoden.

Kokonaisuutena meillä aina Vaasan korkeudelle on maailman parasta sekä viljan viljely, että muun maatalouden harjoittamis mahdollisuutta. Juuri niin hyvää mistä monen muun EU maan viljelijät mieluummin maksaisivat valtiolle päästessään sellaista viljelemään ja ilman tukia voittoja tahkoamaan.

veli leppäjuuri

Jo huomattavasti ennen kuin EU ja rahaliitto oli sinetöity, oli suuri joukko asiantuntijoita sitä mieltä että ei onnistu. Politiikkojen päiväunissa siiti suuri eurooppalainen valtioiden liitto, jossa yhteinen talous takaisi menestyksen. Tämän liiton tarkoituksena oli myös luoda sodista vapaa eurooppa.

On luotu järkyttävän kokoinen byrokratia, joka ylläpitää röyhkeiden pyrkyreiden oman edun tavoittelu kansalaisten kustannuksella. Politiikoista on kehittymässä ahneita liikemiehiä ja naisia, jotka elävät vain itseään varten, lennellen sinne tänne ilman sen enempää ajattelematta, että onko se tolla järkevää.

Tämä maatalous on saanut aivan suhteettoman osuuden tässä kokonaisuudessa vaikka se onkin tärkeää ja paljon varoja kuluttavaan. Tämä peli pitäisi pikaisesti puhaltaa poikki, sillä vain pieni joukko näitä pintaliitäjiä näyttää olevan saamapuolella.

Jaakko Karki

Terho puhuu asiaa, todellakaan Suomen ei kannata harjoittaa EUssa valtioiden välistä tulonsiirtososialismia. Iso-Britannian ero on siksi huomioitava EU:n rahoituskehyksessä täysimääräisesti ja koko menopuolta karsittava vastaavasti.
EUn tulee olla vain vapaakauppaunioni, muuten se luhistuu oman byrokratiansa ja kustannustensa alla.

Raimo Tulkki

Noilla puheilla vatuloija Sipilöijä ja tämä kööliin perunan viljelijiä Orpoene loppaa itselleen virkaa eu ytimessä samoin kuin tämä Käteinen aikoinaan.
On muuten pirun ruskee kieli Käteisellä ei taida sapuska oikeen maittaa.