Torstai 21.6.2018

Mauri Pekkarinen parahtaa yritystukien perkauksesta: ”En ymmärrä miksi hallitus tämän aloitti ja miksi vielä suostuin puheenjohtajaksi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.3.2018 09:50
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Yritystukia selvittävän työryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) vaikuttaa niin tuskastuneelta, että nähtäväksi jää, saadaanko tälläkään kertaa konkreettisia leikkausehdotuksia aikaiseksi. Yritystukia on arvosteltu tehottomiksi, mutta päättäjät eivät ole onnistuneet toteuttamaan niihin liittyviä uudistuksia.
|

Yritystukia perkaava parlamentaarinen työryhmä on ottanut työssään aikalisän, kertoo Tekniikka&Talous. Työryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) on tuskastunut tilanteeseen.

Työryhmän piti jättää raporttinsa helmikuun lopussa, mutta nyt tavoitteena on saada työ valmiiksi maaliskuun aikana. Ryhmän pitäisi esittää, miten yritystukia voitaisiin ohjata säilyttävistä tuista elinkeinorakennetta uudistaviin tukiin.

–Julkisuudessa on keskustelussa puhuttu seitsemästä-kahdeksasta miljardista . VATTin selvitykset siitä, mikä on yritystuki, eivät ole tästä maailmasta, Pekkarinen sanoo Tekniikka&Talouden haastattelussa.

Lue lisää: Orpo vastaa VATT:n arvosteluun: ”En ole valmis ottamaan riskiä työpaikoista”

Pekkarinen ihmettelee, mitä yritystukia ovat laveaan määritelmään lasketut matkailun, kulttuuripalvelujen, asumisen, liikenteen ja ruoan alennutut arvonlisäverokannat. Hän kysyy, pitäisikö esimerkiksi EU-tukia jättää ottamatta maatalous- ja rakennepoliittisina tukina tai mikä yritystuki on dieselin bensiiniä pienempi vero.

Seitsemän tai kahdeksan miljardin sijaan Pekkarisen mielestä yritystuissa pitäisi puhua parista kolmesta miljardista, mistä kovimman keskustelun kohteena olevat teollisuuden alemmat verokannat muodostavat noin miljardin.

–Ne menevät lähes yksinomaan suurteollisuudelle, jonka kustannuskilpailukykyä on kiky-sopimuksella yritetty parantaa.

Pekkarinen kehottaa miettimään, onko teollisuuden alempi energiavero säilyttävä vai uudistava tuki ja auttaako se ”Outokumpua tai UPM:ää uudistamaan toimintaansa vai säilyttämään jotain vanhaa”. Yritysten mukaan kustannuskilpailukyky on uudistumisen kannalta erittäin tärkeää. Pekkarisen mielestä tämä kuvaa sitä, kuinka vaikeaa linjausten tekeminen on.

– En ymmärrä, miksi hallitus tällaisen selvityksen laittoi liikkeelle ja miksi minä vielä suostuin puheenjohtajaksi.

Lähde: Tekniikka&Talous

Lue myös:

Raju ryöpytys yritystuille: ”Tämä on yksinkertaisesti skandaali”

Kohuraportti Suomen 4mrd:n euron yritystuista: ”Vain 10% edistää yrityksiä”

Nyt vastaa ministeri Lintilä: Tämän takia raporttia 4mrd.€:n tuista ei tuotu julki

Ekonomisti: Turhat yritystuet valuvat osakkeenomistajille – uskallettava luopua

Kansanedustaja yritystuista: ”Tämän järjestelmän ylläpito on täysin käsittämätöntä”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jorma Nordlin

Siis työryhmän työ on jämähtänyt epätietoisuuteen mitä kuuluu yritystukiin. Sen asian kanssa voi joutua nostamaan kädet pystyyn, kun ei saada aikaiseksi yhteistä näkemystä. :-D

On aika lailla perinteinen tilanne, kun pitää määritellä käsitteitä, niin jumiudutaan siihen kinasteluun mistä on kysymys.

Markku Lehto

Kaikesta muusta tässä maassa voidaan leikata, mutta ei tukiaisista. Käytännössä leikkaukset kohdistuvat kuluttajiin ja heidän vapaaseen kuluttamiseensa. Se taas heijastuu vähittäiskauppaan, jonka liikevaihto vähenee. Syödään sitten silakkaa.

Seppo Viljakainen

..ja taas kerran : Tuulitukeen olemme hukanneet tähän mennessä tarkkaan ottaen 591 236 686,47 €.

Vuoteen 2030 mennessä heitämme tuohon järjettömyyteen lisää 2,5 - 3,5 miljardia euroa...täysin hukkaan heitettyjä veroeuroja!

Eikö tässä olisi oiva säästön paikka : kyllä, tiedän, pelottelevat perustuslailla, mutta panosten painavuuden vuoksi suosittelisin edes yrittämään...

Harri Kovala

Minun mielestä yritystuet voidaan jakaa seuraavasti, jos maksava asiakas hyötyy tuesta, esim. alemman verokannan vuoksi, tuki voi olla perusteltu. Mutta jos tuki ei suoranaisesti hyödytä maksavaa asiakasta, tuki ei voine olla perusteltu.

Suomessa jopa alennetut verokannat, esim. elintarvikkeet, ovat kuitenkin jo EU:n korkeimmat. Elintarvikkeiden arvonlisävero on 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin läntisissä Euroopan maissa.

Harri Tapani

"maatalous- ja rakennepoliittisina tukina"

Miten kummassa tuli mieleen vanha sanonta "kettu kanalan vartijana"?

Mutta mutta, eikös EU aikanaan kovin sanoin kieltänyt yritystukia laidasta laitaan, siitä jopa YLE:kin meni useampanakin vuonna uutisoimaan:

"EU:n komissio moittii unionin jäsenvaltioita edelleen jättimäisten valtiontukien myöntämisestä yrityksille. "

https://yle.fi/uutiset/3-5221089

"Joka toinen lisäosinkoa jakava pörssiyritys on saanut tukea verovaroista", kirjoitti Helsingin Sanomat.

Maataloustukienhan kanssa EU on ollut aika löyhäkätinen, ja nettomaksajat ovat maksaneet itse käytännössä omat tukensa (ja vähän muidenkin maiden tukia), vaikka raha onkin kiertänyt "Bryssellin kautta", Suomi vielä maksanut hiukka senkin päälle...

Markku Lehto

Tuulimyllytukiaiset I maksavat tänä vuonna julkiselle sektorille 248,5 miljoonaa. Tulevina vuosina kustannukset nousevat 300 miljoonaan / vuosi. Kokonaislasku 12 vuoden jaksolta tästä Vanhasen ( kesk ) II hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ( kesk ) käyntiin panemasta Tuulimyllytukiaiset I:stä on julkiselle sektorille 3 500 - 4 000 miljoonaa euroa.

TEM:ssä ollaan jo hyvää vauhtia puuhaamassa Tuulimyllytukiaiset II:sta ministereiden Lintilä ( kesk ) ja Tiilikainen (kesk ) johdolla. Mutta keskustassahan on pitkät perinteet tukiaisautomaattien kehittelyssä. Siksi taitaa Pekkarisellekin tuottaa tuskaa keksiä, miten noita tukiaisautomaatteja saataisiin purettua.

Henri Järvi

suomessa on yksi puolue mikä saa tahtonsa täällä läpi, pääomapuolue, se on kahden kauppaa ja kolmannen korvapuustia

siinä pääoma saa lainsäädäntönsä, puolue suojatyöpaikkansa ja vaalirahansa, ja sinä sen korvapuustin eli laskun tuosta kaikesta elämän kalleutena

Henri Järvi

Jos Pekkarinen tekisi työnsä kunnolla joutuisi hän siivoamaan itsensä ulos koko järjestelmästä, eli taas yksi hallituksen asettama työryhmä työryhmän perään. Hallitus on saanut aikaan paljon työryhmiä, mutta ei mitään näkyvää ja hyödyllistä noin kansalaisen näkökulmasta.

-kansalaisenaolon vanhempi erityisasiantuntija-