Lauantai 22.9.2018

16-vuotias sijoittaja järjesti johtajille yllätyksen Finlandia-talolla – Professorikin vaikuttui

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.3.2018 16:54
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Monessa mukana oleva 16-vuotias Matias Mäkiranta innosti tänään johtajatason yleisöä Metsäteollisuus ry:n seminaarissa.
|

Metsäteollisuus ry oli saanut tänään Finlandia-talolle kattavan joukon eturivin päättäjiä lähtien Suomen metsäteollisuuden ylimmistä johtajista ja eduskunnan kärkipoliitikoista. Seminaarin aiheena oli metsäteollisuuden tulevaisuus.

Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Ilkka Hämälä korosti puheessaan alan perustehtävää olla ”kestävän tuotannon ja kiertotalouden toteuttaja”.

–Meidän täytyy hyödyntää puusta kaikki mahdollinen. Eilispäivien jäte on tänä päivänä tuotteita. Sieltä voidaan synnyttää uutta liiketoimintaa, Hämälä sanoi.

Hän myös muistutti, kuinka metsäteollisuuden verojälki on neljän miljardin euron luokkaa.

Alustuksen jälkeen kuultiin paneeli, jossa keskusteltiin vastuullisuudesta metsäteollisuudessa.

Stora Enson yritysvastuujohtaja Eija Hietavuo esitteli ensin metsäteollisuuden vastuusitoumuksia. Niihin kuuluvat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja metsien kestävän käytön edistäminen.

Tämä sai peukutusta paneeliin kuuluneilta Helsingin yliopiston professorilta Jari Niemelältä, kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtajalta Timo Vuorelta ja Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtajalta Matias Mäkirannalta.

Viimeksi mainittu toi keskusteluun ääntä, jota harvoin kuullaan tummapukuisten miesten ja tyylikkäisiin jakkuihin pukeutuneiden naisten tilaisuuksissa. Se ääni oli heidän, joille maailma kuuluu vielä kymmenienkin vuosien kuluttua.

–Kun tässä sosiaalinen kehitys tulee esille, on tosi hieno tämä oppisopimusjuttu ja nuorten työllistäminen. Ensimmäisen työpaikan saaminen on tällä hetkellä oikeasti iso ongelma ja sitä kautta työelämään pääseminen, mistä johtuu myös monien nuorten syrjäytyminen. Nostan sen tästä mieluummin kuin jotain suoraa metsäjuttua, koska meillä on ollut ryhmänkin kesken eriäviä mielipiteitä siitä, miten näihin pitäisi kaikkiin suhtautua, lukiota Tampereella käyvä 16-vuotias Mäkiranta sanoi.

Mäkirannan Nuorten Agenda 2030 -ryhmässä on parikymmentä 15–28-vuotiasta nuorta eri taustoilla ja eri puolilta Suomea. Ryhmä perustettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtaman kansallisen kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen viime vuonna.

–Koen että tämä on ala, jolla on pakko olla tulevaisuutta. Jos metsät ei säily, ollaan aika pahoissa ongelmissa.

Sen jälkeen nuori lukiolainen kertoi sijoittavansa kesätyörahoja pörssiin 20 vuoden sijoitushorisontilla.

–Minun ei ole mitään järkeä sijoittaa esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin, koska niillä ei ole mitään tulevaisuutta. Tähän uskon, että sillä on tulevaisuutta. Kyllä luottoa on, mutta se vaatii vastuullisuutta pitemmällä aikavälillä, Mäkiranta pohdiskeli metsäteollisuuden pitkän aikavälin näkymiä.

Ensimmäisillä kommenteillaan hän oli saanut yleisön yllättymään, lämpenemään ja innostumaan, mutta nyt johtajat kuuntelivat häntä jo erittäin keskittyneesti, kuin asiantuntijaa suoraan tulevaisuudesta.

Mäkiranta jatkoi siitä, kuinka nuorille saattoi tulla metsäteollisuudesta mieleen monenlaista vanhahtavaa halkojen hakkuusta lähtien.

–Innovaatiopuoli pitää tuoda aidosti esille. Myös metsäteollisuuden pitää aidosti panostaa siihen. Ei voida panostaa pelkästään niihin perinteisiin osa-alueisiin, jos halutaan uudistua, vaan rahavirratkin pitää suunnata innovaatioihin ihan alusta asti.

Mäkirannan ajatuksissa puurakentamisesta voisi tulla Suomelle merkittävä vientituote muun metsäteollisuuden rinnalle. Se olisi myös luonnon kannalta kestävää.

–Puurakentaminen voisi samalla tuoda hiilinielua lisää, koska silloinhan se puurakennus sitoo hiilidioksidia yhtä lailla kuin luonnossakin.

Mäkirannan sanoista vaikuttunut professori Niemelä kosiskeli häntä Helsingin yliopistoon, kun opiskelun aika on. Yleisö riehaantui taputtamaan professorin yllättävän tarjouksen kuultuaan.

Kesken paneelin paikalle saapui myös päivän toinen pääpuhuja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

–Kyllä nuo sanat, mitä tuo Matias äsken sanoi, olivat hienoa kuultavaa, vaikka vähän loppusanoihin pääsinkin, Orpo sanoi.

Mäkirannalle ministerin kehut ja professorin tarjous olivat mieleen.

– On hienoa, että tänne on kutsuttu nuorten edustus mukaan. Ylipäänsä nuoret ovat aliedustettuina päätöksenteossa ja heidän mukaan ottamisensa on erityisen tärkeää, kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, nuori mies sanoi Uudelle Suomelle tapahtuman jälkeen.

Jo yläkoulussa ensimmäiset lukiokurssinsa suorittanut Mäkiranta on monessa mukana. Hän pyörittää yrittäjänä kesäkahviota Lempäälässä, toimii nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja avustajana toimituksessa sekä on useissa nuorisojärjestöissä, kuten Euroopan nuorten parlamentissa ja Nuva ry:ssä.

Saatamme kuulla hänestä vielä.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Nieminen

Jokainen itsenäisesti ajatteleva yläaste tai lukiolainen voittaa nämä meidän päättäjämme viisaudessa. Verrataanpa tätä hänen esittämäänsä tulevaisuuskuvaa ja kehitystarvetta Sipilän ja Bernerin sote- ja liikenneinfran "tuotteistamiseen"!

Ero on kuin yöllä ja päivällä! Hänen ideansa voi, ja takuu varmasti tuottaa, tulevaisuudessa työtä ja vientituloja, kun taas pääministerin ja kätyrinsä vie vaan kansan rahat ja omaisuuden omille bisneskavereilleen! Se on kuin palanneen hiilloksen puhaltamisella henkiin herättämistä, kun taas lukiolaisen idea on uuden nuotion virittämistä ja sytyttämistä!

Mauri Merikari

Hyvä olisi tosiaan keksiä jotain uutta sellun keiton tilalle vaikka se juuri nyt onkin taas jonkinaikaa kannattavaa. Sellun keitto vaan ei ole mitään korkeaa osaamista vaativaa työtä. Suomi voisi koettaa nostaa viennnin jalostusastetta ettei valuta sellun keitosta takaisin kaivospölkkkyjen vientiin.