Keskiviikko 14.11.2018

EU:sta huomio tuet haukkuneelle mepille: ”Suomelta leikattaisiin ensimmäisenä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.3.2018 10:23
Päivitetty: 
13.3.2018 12:22
  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    EU:n budjetin käsittely voi kestää parikin vuotta. Käsittely aloitettiin helmikuussa. Kuvituskuva.
|

Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) esittämä kova arvostelu EU:n koheesiopolitiikasta tyrmätään Euroopan alueiden komiteasta. Sen ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Markkula huomauttaa blogissaan, että Torvaldsin lyttäämillä koheesiotuilla on saatu paljon hyvää aikaan.

Torvalds vaati Puheenvuoron blogissaan EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikan uudistamista. Torvaldsin mielestä ongelmissa kamppaileva Etelä-Italia osoittaa, että EU:n rakennerahastot eivät toimi. Hänen mielestään Brexit antaa ”loistavan mahdollisuuden korjata EU-budjetin vinoutumia”.

Brexit on tekemässä 8 prosentin loven EU:n budjettiin ja nyt keskustellaan siitä, paikataanko lovi vai pienennetäänkö budjettia. EU:n vuosien 2021–2027 budjetin käsittely aloitettiin helmikuussa.

Markkula näpäyttää, että Torvalds ei esitä minkäänlaista vaihtoehtoa. Lue Torvaldsin kannanotosta: Suomalaismepiltä suorat sanat EU-rahoista: ”Löytyy aika huikeita esimerkkejä”

–Ongelmista voidaan ja tulee keskustella avoimesti, mutta kuulisin mielelläni Torvaldsilta konkreettisia ajatuksia siitä, mihin suuntaan koheesiopolitiikkaa hänen mielestään tulisi kehittää, Markkula sanoo Puheenvuoron blogissaan.

Markkula myöntää, että Italian eteläisten alueiden taloudet kärsivät edelleen pitkälle juurtuneista rakenteellisista ongelmista, kuten työttömyydestä ja heikosta hallinnosta, mutta hänen mukaansa ongelmien perimmäinen syy ei ole rakennerahastotuissa, joiden osuus Italian julkisista investoinneista on kuluvalla rahoituskaudella vain 12 prosenttia. Yksityinen sektori on Etelä-Italiassa heikko ja investoinnit laahaavat.

–Italiassa on ehkä aiemmin jopa kuviteltu, että EU:n tuet paikkaisivat puuttuvia kotimaisia investointeja, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Uusissa rakennerahasto-ohjelmissa on pyritty puuttumaan näihin ongelmiin painottamalla rahoituslähteiden välisiä synergioita ja kehittämällä hallinnollista kapasiteettia rakennerahastotukien hyödyntämiseen.

Markkula nostaa esiin maita, joissa nähdään EU:n koheesiopolitiikan hyviä vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi Saksa, Irlanti, Portugali ja Viro.

Saksassa käynnistettiin entisen Itä-Saksan osavaltioiden tueksi investointiohjelma, jota on onnistuneesti täydennetty EU:n rakennerahastotuista. Vaikka lännen ja idän välinen elintasokuilu ei ole täysin kuroutunut, erot ovat huomattavasti pienemmät kuin pohjoisen ja eteläisen Italian erot.

– Ottaen huomioon Itä-Saksan osavaltioiden lähtökohdat – sosialistinen suunnitelmatalous ja rappiolla ollut infrastruktuuri – tuloksia voi pitää kunnioitettavina.

Markkula huomauttaa, että Irlanti ja Portugali ovat EU-jäsenyyden aikana kehittyneet köyhistä maatalousvaltioista moderneiksi eurooppalaisiksi talouksiksi ja Itä-Euroopasta liittyneissä jäsenvaltioissa rakennerahastotukia on käytetty ”viisaasti talouskasvua tukevan infrastruktuurin parantamiseen”. Esimerkiksi Virossa on tapahtunut huikea kehitys viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Suomelta leikattaisiin heti

Euroopan alueiden komitea on esittänyt, että EU:n jäsenvaltiot maksaisivat budjettiin 1,3 prosenttia EU:n bruttokansantulosta nykyisen noin 1 prosentin sijaan. Markkulan mielestä vain tämä Brexit-loven paikkaaminen antaa EU:lle mahdollisuuden yhä tukea aluekehitystä ja vastata uusiin haasteisiin esimerkiksi rajavalvontayhteistyössä ja puolustuspolitiikassa. Markkula huomauttaa, että budjettileikkaukset sitä vastoin veisivät rakennerahastotuet ensimmäiseksi rikkaammilta jäsenvaltiolta, myös Suomelta.

– Tämä olisi monille suomalaisille toimijoille suuri menetys: koheesiopolitiikka on EU:n merkittävin investointiväline, jonka kautta paitsi kavennetaan alueiden välisiä eroja myös tuetaan ilmasto- ja ympäristötoimia, tutkimusta ja innovointia sekä rajat ylittäviä eurooppalaisia liikennehankkeita, Markkula sanoo.

Suomen hallitus on ajanut EU-budjetin pienentämistä, mistä linjattiin aiemmin jo valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa. Samaan aikaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat julkisuudessa ilmoittaneet tavoittelevansa Suomelle lisää EU-rahaa. Sipilän mukaan Suomi tavoittelee suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Linjauksia on arvosteltu ristiriitaisiksi ja epäselviksi.

Eurooppaministeri, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho puolestaan on esittänyt koko koheesiorahoituksen lopettamista ja muuttamista kansalliseksi. Lue tarkemmin: Eurooppaministeri kritisoi hallitusta ja vaatii EU-tuen poistoa – ”Suomelle käsittämättömän kallis”

Lue myös:

Tutkija: ”Sipilän linjaus on epärealistinen” – Hallitus hamuaa EU-rahaa leikkuri edellä

Asiantuntijalta neuvo Suomelle EU-pöytiin: ”Ei pidä rynnätä vesittämään järkeviä kantoja”

Nostaako brexit Suomen EU-maksuja? Petteri Orpo KL:lle: Lähtökohtana ”ei”, neuvotteluvaraa on

Sampo Terho esittää kahta säästökohdetta EU:lle: ”Veronmaksajille pöyristyttävän kallis ralli on saatava loppumaan”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Kaisla

EU:lla ei riitä rahaa enää edes meppien muhkeisiin eläkkeisiin. Ratkaisu on nostaa EU-maksuja entisestään. Yksinkertaistettuna EU-himmeli toimii niin, että sinne maksetaan tietty summa ja takaisin saadaan hieman pienempi summa. EU:hun sisään jäänyt osuus jaetaan sitten pääosin byrokraattien omiin kustannuksiin ja mainostetaan kuinka mahtava juttu EU on.

Pasi Anttila

Aivan. Toimii samoin kuin esim Suomen sosiaalipolitiikka. Veroja kerätään ja annetaan osa takaisin. Rikkaat saa vähemmän kuin maksaa ja köyhät saa enemmän kuin maksaa.

Eu:n mitassa samoin. Rikkaat maat maksavat enemmän kuin saavat ja köyhät maat maksavat vähemmän kuin saavat. Suomi kuuluu näihin rikkaimpiin ja esim Puola köyhimpiin maihin. Puola saa näitä rahoja kymmeniä mrd. enemmän kuin maksaa Eu:n budjettiin.

Haluaisitko esim. etä Suomessa rikkaammaat maksaisi vähemmän jolloin köyhät sais vähemmän?

Risto Nikandrr

MArkkulan kommentit ovat omaan pussiin puhumista. Mutta kyllä sitä EU rahaa menee lahjuksiinkin. Siksi siitä ei haluta luopua, vaan kaikki saavat jotain takaisikin.
Täysin hullua rahojen kierrätystä, sillä se on nähty, että raha ei "viisastu" kierrätettäessä EU:n kautta.

Mutta tutkimuksiin perustuen, jopa 50 prosentilla EU:n jakamista rahoista saadaan jotain hyödyllistä aikaiseksi. Ehkä ne on, esimerkkinä, maataloustuet Englannin kuninkaallisille ja mm. Suomen osalta Herlinille ja Wahlroosille.

Jarmo Makkonen

Suomi saa rakennerahastoon maksamastaan eurosta 30 senttiä takaisin, loput menee Puolalle tukemaan suomalaisen teollisuuden siirtoa Puolan köyhille alueille. Suomi häviää EU:ssa jatkuvasti ja joka tasolla, myös Viro elää EU tuilla.

Pasi Anttila

Ihan samoin kuin kuin Suomessa rikkaammat alueet maksavat köyhemmille alueille aluepolitiikan ja tulontasauksen nimissä. Samoin rikkaat ihmiset maksavat enemmän kuin saavat ja köyhät taas vähemmän kuin saavat.
Epätäydellisessä maailmassa joku maksaa aina toisen menoja.

Harri Tapani

Niinpä, ennen me pyöritettiin tuota tukijuttua omassa maassa, tuettiin suomalaisia, nyt siivu niistä rahoista on mennyt Brysseliin ja se antaa sitten sieltä vähän takaisin, tuemme siis myös muita maita samalla kun leikkailemme omiltamme...

Risto Nikandrr

Tässä se ironia juuri onkin. JA EU sitten tukee kaikkia maailman köyhiä ja tuo Eurooppaan haittamaahanmuuttoa vielä lisäksi. Kyllä siinä on Suomella ja koko EU:llakin maksamista ennen kuin maailman miljardit köyhät ovat hyvinvoivia. VArsinkin kun Suomikin jos saa moitteita siitä, että väestöstä on kymmenia tuhansia köyhyysrajan alapuolella. JA leipäjonot kasvaavat, (suomalaisilla). Ei "pakolaisilla".

Pasi Anttila

Tukeehan suomenkin rikkaat kaiken maailman "ossinyymaneja" ja muita vastaavia. Eivät hekään sitä haluaisi tehdä ja tekevät sen vain yhteiskuntarauhan takia. Samoin rikkaat maat tekevät auttaessaan käyhiä maita, yhteiskuntarauhan takia.

Jos haluut että jokainen maksaa vaan omat menonsa ja omilla rahoill niin sopii mulle.

ps. en ole rikas:)

Kari Kallio

Etelä-Italiassa investointi-intoa saattaa vähentää myös rikollisuus (mafia), joka rupeaa heti yrittäjää kuppaamaan vaatimalla suojelurajaa. Olenkin kuullut, että rikollisten kiinnostus olisikin viime vuosina enemmän kohdistunut EU:lta kanavoitaviin tukiaisiin.

Harri Tapani

Niinpä, Italiassa ongelma on myös siinä, että yrittäjät eivät välttämättä niitä EU-tukia saa, vaan ihan muut tahot, lainaa italialaiset yrittäjät saavat/ovat saaneet nihkeästi ja tässä kuvaan on tullut mafia, se kyllä lainaa yrittäjille jotka eivät muualta saa rahaa uudistuksiin ja parannuksiin joita osa on jopa EU:n vaatimia, seurauksena pienempiä yrityksiä on siirtynyt melko paljon mafian hallintaan. Aiheesta tuli erinomainen dokumetti joitain vuosia sitten YLE:ltä.

”Italiassa pankinjohtajat ovat puoliksi pankkiroistoja”, sanoo senaattori Elio Lannutti, itsekin entinen pankkiiri. ”He ovat gangstereita”, hän lataa.
Osa onkin. Italiassa mafiasta on tullut finanssitavaratalo. Italialaisia pienyrittäjiä edustavan järjestön mukaan jo 200 000 italialaista, monet heistä pienyrittäjiä, on päätyneet mafian syliin, koska pankki ei ole lainannut rahaa."

http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/konkurssivaltio.html