Keskiviikko 18.7.2018

Nyt se tapahtuu: Suomi ottaa kiinni Saksan ja koko euroalueen – kuva

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.3.2018 15:38
  • Kuva: Elinkeinoelämän keskusliitto EK
    Kuva
    Kuvaajalla Suomen kilpailukyky on musta viiva, johon muiden maiden kilpailukykyä verrataan. Laskelmissa vertailukohdaksi on valittu vuosi 2005, jolloin Suomen talous ei vielä ollut 2007 vuoden huippulukemissa eikä toisaalta finanssikriisin vaikutustakaan näy.
|

Suomi kuroo ensi vuonna umpeen kilpailukykyvajeen Saksaan ja koko euroalueeseen nähden, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Euroopan komission tuottamien lukujen pohjalta. EK:n talouspolitiikan johtaja Penna Urrila täsmentää, että vaikka luvuissa pientä eroa onkin, ne mahtuvat jo ennusteiden virhemarginaaliin.

–Tietenkin tämä edellyttää, että talousennuste toteutuu, kasvu jatkuu meillä kohtalaisena ja vähän kesken oleva palkkakierros jatkuisi loppuun asti samanlaisena, sanoo Urrila.

–Kun kasvuennusteita on vedetty näinkin paljon ylöspäin, niin kyllä voi olla ihan tyytyväinen. Onhan tämä tilanne paljon parempi kuin kaksi vuotta sitten kukaan ennusti.

Tuottavuus- ja kilpailukykyloikan aikaansaaminen oli myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen keskeisiä tavoitteita. Sillä perusteltiin myös vaatimusta työmarkkinaosapuolten ja hallituksen yhteisestä kilpailukykysopimuksesta.

Urrilan mukaan kiky-sopimus on yksi tekijä, mikä selittää kilpailukyvyn kohenemista.

–Kustannuskilpailukyky muodostuu kahdesta asiasta: kustannuksista ja tuottavuudesta. Sitä voi parantaa kumpaakin kautta, Urrila toteaa.

–Kustannustasoon saatiin tasoalennus kiky-sopimuksella. Lisäksi palkkapolitiikka, jota on noudatettu suhteessa kilpailijamaihin, on ollut maltillista, hän jatkaa.

–Lisäksi talouden käänne kasvuun on palauttanut kilpailukykyä. Varsinkin kasvun alussa nousu tuli tuottavuuskasvun puolelta, mikä on myös laskenut suhteellista kustannustasoa.

Laskelmissa vertailukohdaksi on valittu vuosi 2005, jolloin Suomen talous ei vielä ollut 2007 vuoden huippulukemissa eikä toisaalta finanssikriisin vaikutustakaan näy. Kilpailukyvyn menetys taas oli Urrilan mukaan ”monen vastatuulen summa”. Finanssikriisin lisäksi keskeisiä tekijöitä olivat teknologinen murros, joka iski Suomen kannalta tärkeisiin ict- ja metsäaloille, ja viennissä näkynyt Venäjän vaikutus.

–Me pahimmillaan menetimme kilpailukykyämme toistakymmentä prosenttia euroalueeseen ja Saksaan nähden.

Vaikka taloudessa pää onkin kuvaannollisesti noussut pinnalle, ei nyt Urrilan mukaan sovi huokailla helpotuksesta ja laittaa työrukkasia naulaan. Maljan voi nostaa, mutta maanantaina on palattava töihin.

–Se mikä meillä edelleen on ongelmistamme jäljellä on ikärakenne – väestön vanheneminen ja sitä kautta tuleva julkisen sektorin paine, joka vaikuttaa meillä pitkään, Urrila sanoo.

Hän painottaakin, että Suomen keskeisiä haasteita on EK:n näkökulmasta työllisyysasteen nostaminen. Sipilän hallituksen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosentiin.

–Sitä pidettiin aivan saavuttamattomana, mutta nyt se alkaa olla lähes käden ulottuvilla. Siihenkään ei saa tyytyä, vaan sitä tietä pitää jatkaa. Ruotsin työllisyysaste on 77 prosenttia, hän toteaa.

LUE MYÖS:

Suomen Pankki: Kiky toimii – ”Parantaa tuntuvasti”

Kela: ”Palkkalaskelmissa näkyy suuri muutos – pienituloiset häviävät”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Risto Nikandrr
Vastaus kommenttiin #9

Olet oikeassa tässäkin. Siinä onkin hallituksella selittelemistä!!!

Suomi näyttääkin olevan täynnä kaikenlaisia "tukimuksen tekijöitä", (propagandaa, jolla ei ole mitään muuta asvoa). Niihin kuuluu myös EK. Varmaan tälläkin hakevat jatkoa Kikylle.

Aune Mänttäri

Miksi kirjoittaisin uuden kommentin kun ensimmäisten joukossa kirjoitin omastamielestäni osuvan komnentin.

Kirjoitan uudestaan.Suomen ei tulusi tukea Britanian Eu.parlamenttipaikkoja jakamista jäljellejääville EU.mailke Tulisi jo Prexsitin kautta vähentää EU.n kuluja. Pian eroaa E U. STA muitakin lauta, niin olisi jo pienennettävä kokonais kuluja. Koiravero on lumottu. Verrsus koiraveroon on asiaton..

Aune Mänttäri

Miksi kirjoittaisin uuden kommentin kun ensimmäisten joukossa kirjoitin omastamielestäni osuvan komnentin.

Kirjoitan uudestaan.Suomen ei tulusi tukea Britanian Eu.parlamenttipaikkoja jakamista jäljellejääville EU.mailke Tulisi jo Prexsitin kautta vähentää EU.n kuluja. Pian eroaa E U. STA muitakin lauta, niin olisi jo pienennettävä kokonais kuluja. Koiravero on lumottu. Verrsus koiraveroon on asiaton..

Markku Hankanen

Tässä ei esitetä oikeaa kikyä, vaan kilpailukyvyn eroavaisuuksia. Näin Suomen kikyn esittäminen vakiona on aivan tarkoituksenmukaista. Kahden henkilön suhteellisessa palkkavertailussakin toisen palkka voitaisiin esittää aina muodossa sata, vaikka se vuosittain muuttuisikin.

Matti Loikkanen

Mihin se valtion ottama velka on sitten mennyt. Onko rakenettu teitä tai muuta infraa, vai onko se investoitu tuottaavaan teollisuuteen, tai onko kukaties tehty perustutkimusta Suomen talouden parantamisesksi.?

Jokatapauksessa velka on "veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa".

Ari Ohvo

Ei hätää, kyllä hallitus keksii vielä jonkun uuden kaavion, jonka mukaan ei palkkoja tarvitse nostaa tulevaisuudessakaan. Työttömiltä varmaan leikataan vielä lisää ihan varmuuden vuoksi. Yritystukiin ei sensijaan voida jostain syystä puuttua. Toivottavasti Demarit ovat suurin puolue ensi vaalien jälkeen.

Jarmo Makkonen

" Sipilän hallituksen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosentiin."

Tämä on helppoa, nyt määritelmänä työllistyneelle on yksi viikkotunti töitä, jos tämä muutetaan siten että työlliseksi määritellään kaikki jotka ovat nähneet työtä tehtävän niin päästään lähelle sataa prosenttia.

Risto Nikandrr

Jarmo Makkonen: Hieno huomio!
JA eiköhän se parantuminen työllisyyteen ole mm. sitä, että kuolleet(kin) on siirretty pois kortistosta.
Yritysten voittojen parantumisesta tosin myös huomaa, että maailman talouskasvu on parantunut. Kiky sopimus on monella alalla olematon kilpailukyvyn parannus, sillä palkkakustannukset ovat pieni tekijä kilpailukyvyssä.

Teemu Terava

Kymmenen vuoden takamatkalta pitääkin kiriä. Nyt juoksemme sentään jo samaa tahtia Saksan kanssa.
Saksan talous on kasvanut koko meidän taantuman ajan. Suomen talouden pitäisi kai kasvaa Saksaa nopeammin seuraavat 10 vuotta. Silloin ehkä Saksa ”saataisiin kiinni” talouden kasvussa.

Per-ole Stenman

Kyllä Trump syö suomen kilpailukyky että se siitä mutta eihän nämä Orpot ja Sipulit halua kertoa tämä nytt kuin vaalitkin on tulossa koko homma on niin kuin paskois yhteen käten ja hettäis toiseen onko sitten molemmat kädet puhtaita kysyipäm vaan?