Lauantai 21.7.2018

Tilastokeskus: Suomen vientilukujen takana lymyää yllätys – ”Asiat loksahtavat nyt paikalleen, palveluviennistä tuli merkittävä osa vientiä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.3.2018 18:19
  • Kuva: Jenni Tamminen / Uusi Suomi
    Kuva
    Muun muassa erilaiset it-palvelut ovat palveluvientiä.
|

Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto kertoo Tieto&Trendit -blogissa, että Suomen palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.

Hänen mukaansa palveluiden viennin kasvu on jäänyt tilastointitapojen vuoksi aiemmin osin pimentoon kansantalouden tilinpidossa. Kansainvälisen ohjeistuksen tarkentumisen nojalla tehdyn korjauksen jälkeen ”asiat loksahtavat nyt paikalleen”.

– Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää, Kuusisto kirjoittaa.

– Palveluiden viennin nousu alkoi jo selvästi ennen tavaroita ja siitä on tullut merkittävä osa vientiä.

Aiemmin palveluviennin osuus Suomen kokonaisviennistä oli vähäinen, ja siksi oli Kuusiston mukaan perustellumpaa tarkastella ainoastaan tavaravientiä. Nykyisin palveluviennin arvo on kuitenkin jo noin kolmannes kokonaisviennistä, joten se vaatii tarkempaa seurantaa.

Vuosia 2006–2014 koskevan aikasarjakorjauksen, jota Kuusisto esittelee bloginsa kuvissa, taustalla on niin sanotun tehtaattoman valmistuksen arvonlisää koskeva luokitusmuutos, joka siirtää sen palveluista tavaroihin. Tilastointimuutos tehtiin maaliskuussa 2017 ja sen seurauksena palveluviennin taso ennen vuotta 2014 laskee ja tavaraviennin taso nousee. Näin palveluviennin kasvu näkyy nyt tilastoissa selkeämmin.

– Oli ajoituksellisesti sattumaa, että palvelutoimialojen noustessa tehtaattoman valmistuksen arvonlisä sukelsi. Harmillisesti se peitti alleen palveluiden aikaisin alkaneen nousun ja aiheutti aikanaan epäselvyyttä palveluiden todellisesta kehityksestä, Kuusisto kirjoittaa.

Lue lisää palveluviennistä: Palta: ”230 000 uutta työpaikkaa syntyi jo” – Herätäänkö Suomessa viimein?

LUE MYÖS: Nyt se tapahtuu: Suomi ottaa kiinni Saksan ja koko euroalueen – kuva

Jaa artikkeli:

Kommentit

Niko Kaistakorpi

Palveluvienti on se, joka on pelastanut Suomen Nokian dyykkauksen jälkeen. Vielä kun hallituskin ymmärtäisi tämän ja lakkaisi kohdentamasta massiivisia yritystukia pysähtyneisyyden aloille säilyttäen vain olemassaolevaa. Poliittinen ohjaus ja näiden vanhojen alojen tukeminen on lisääntynyt samaan aikaan, kun palvelut ovat tehnete nousun lähinnä omillaan.

Teemu Terava

Totta. Ministerit käyvät sakset kourassa avaamassa tehtaita ja laskevat tuotantoinvestointien ja -työpaikkojen kasvua tai laskua. Palvelubisneksestä on vaikeampi repiä poliittisia irtopisteitä. Siitä ei saa näyttäviä kuviakaan yhtä helposti.
Nokiakaan ei hahmottanut ekosysteemien merkitystä asiakkaille. Se oli puhelimien valmistaja loppuun asti. Puhelimet olivat aikanaan teknisesti oivallisia, mutta se ei riittänyt kun internet ja mobiilit palvelut tulivat puhelimiin ja markkina muuttui.

Teemu Terava

On pitkään tiedetty, että järjestelmäkaupassa parhaiten pärjäävät ne yritykset, jotka osaavat integroida teknologian ja palvelun. Tällainen tuotekokonaisuus luo pitkiä asiakkuuksia. Esimerkkeinä vaikkapa Wärtsilä, Kone tai Konecranes, joiden liikevaihto syntyy suurelta tai pääosin palveluista.
Tällaiset yritykset eivät useinkaan myy järjestelmää, vaan järjestelmän tuottamaa kapasiteettia, jossa palvelu on erottamaton osa.