Tiistai 24.4.2018

Suomen 4 mrd.€:n yritystuet kalpenevat Saksan rinnalla – maksaa liki 30x enemmän

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.4.2018 17:27
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
|

Saksa tukee yrityksiä ja talouden eri aloja avokätisesti eikä loppua ole näkyvissä. Pikemminkin päinvastoin. Uusi talousministeri, kristillisdemokraatteja (CDU) edustava Peter Altmaier on antanut ymmärtää, ettei esimerkiksi uusien innovaatioiden tuottamista jätetä pelkästään markkinoiden armoille.

Liittokansleri Angela Merkelin uusi oikeiston ja sosiaalidemokraattien (SPD) suuri koalitio valmistautuu näin mahdolliseen kauppasotaan, jota Yhdysvaltain presidentti Donald Trump virittelee. Trump on hyvin avoimesti ilmoittanut suojelevansa USA:n teollisuutta ja työpaikkoja käytännössä keinolla millä hyvänsä.

Kieliläisen IfW-taloustutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan Saksan liittovaltion yrityksille ja talouselämällä jakamat tuet nousivat viime vuonna yli 55 miljardiin euroon. Se on 10,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä tukisumma oli yli 20 miljardia pienempi.

55 miljardin euron suorien tukien lisäksi lisäksi Saksan yrityksiä ja talouselämää tuettiin 62,1 miljardin verohelpotuksilla. Yhteensä tukimäärä kattoi siis vuoden aikana yli 117 miljardia euroa.

Summa on liki 30 kertaa suurempi kuin Suomen suorien yritystukien ja verohelpotusten yhteisarvo. Saksan talouden kokoon nähden yritystukien potti on noin kaksinkertainen Suomeen nähden. Saksan bruttokansantuote oli vuonna 2016 3,467 biljoonaa euroa, mikä on noin 15 kertaa Suomen bkt:ta suurempi.

IfW:n asiantuntijoilla on peruskielteinen suhtautuminen yritystukiin. Käytännössä kaikki subventiot, joilla vääristetään kilpailua, ovat raportin kirjoittajien Claus-Friedrich Laaserin ja Astrid Rosenschonin mielestä kyseenalaisia.

Tähän kategoriaan kuuluu muiden muassa valtiollisen rautatieyhtiö Deutsche Bahnin tukeminen. Asiantuntijat muistuttavat, että tukiaisten vuoksi kilpailijoiden on edelleen vaikea lähteä haastamaan rautatiejättiä.

IfW:n raportissa korostetaan, että kertaalleen päätetyt subventiot rasittavat valtion taloutta lähes poikkeuksetta vuosikymmeniä, vaikka tuille ei enää olisi perusteita. Esimerkiksi kivihiili saa valtiolta edelleen vuosittain 2,6 miljardin euron myyntitukea. Se tosin loppuu tänä vuonna. Aurinko- ja tuulienergian saamien tukien pelätään myös muuttuvan samanlaiseksi pitkäkestoiseksi menoautomaatiksi.

IfW pyrkii raportissaan arvottamaan erilaiset suorat tuet ja verohelpotukset sen mukaan, miten haitallisia ne ovat ja miten nopeasti niistä pitäisi päästä eroon. Punaisella värillä merkittyjä tukia pidetään täysin tarpeettomina. Keltaisten suuruusluokkaa pitäisi vähintäänkin harkita. "Vihreiksi" luokitellut taas saavat siunauksen eli niiden poistaminen ei ole perusteltua.

Tutkimuslaitoksen asiantuntijoiden mielestä noin kolme neljäsosaa Saksan liittovaltion maksamista yritystuista on "keltaisia" eli liian suuria. Verohelpotuksista vain noin kolmelle prosentille on löydettävissä hyvät perusteet. Kaikkia muita pitäisi IfW:n raportin mukaan ainakin leikata. Noin viidenneksen verohelpotuksista tutkijat poistaisivat kokonaan.

Talousministeri Altmaierin innovaatiotuet eivät nekään saa myönteistä vastaanottoa IfW:n asiantuntijoilta. Heidän mielestään valtion pitäisi keskittyä vain perustutkimuksen tukemiseen. IfW:n raportti suosittelee muiden muassa, että sähköautojen kehittämistä ja myyntiä vauhdittavasta 400 miljoonan euron tuesta pitäisi luopua, koska se voi vääristää kilpailua.

Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Kallio

Jollei alaa tueta tasapuolisesti, tukiaiset vääristävät kilpailua. Tuulimyllyn "pyöristystuki" on tasapuolinen myllymaailman sisällä, mutta vääristää muilla menetelmillä sähköä tekevien laitoksien kykyä kilpailla.
Päästötukiaiset taas koskevat vain niitä yrityksiä, joilla on vientiä - muistelen. Tukiaisilla annetaan samat mahdollisuudet ulkomaan markkinoilla kilpailla muun maan teollisuuden kanssa.

Mikko Järvinen

niin eikä tuohon summaan ole edes laskettu epäsuoria yritystukia joita saksan valtio maksaa halpatyövoiman muodossa. saksassahan yli 10 miljoonaa painaa duunia alle 450 euron tuntipalkalla. sillä työtön saa tienata saksassa tuon 450 euroa verottomasti .homma on vähän karannut käsistä siellä koska yritykset hyötyvät tästä äärimmäisen halvasta työvoimasta valtavasti. tuntipalkka jää usein vain 4 euroon ja jatkuvasti löytyy uusia tapauksia kuten esimerkiksi tässä hotellityöntekijän palkka oli ollut vain 0.26 euroa tunnissa! Työvoima kun on näin halpaa niin varmasti talous kasvaa kohisten mutta kansa kärsii.
https://www.welt.de/print/die_welt/wirtschaft/article119974180/Kampf-geg...

meilläkin on jo nykyisen hallituksen toimesta tässä maassa valtavan suuret "ilmaistyö" markkinat. esimerkkinä kuntouttava työtoiminta ja kaikenmaailman työelämäkokeilut yms

nämä ihmiset tekevät työtä ilmaiseksi yrityksille karenssin uhalla ja yritys hyötyy tehdystä työstä sekä vapautuu palkanmaksusta eli yritys saa oikeastaan yritystukea veronmaksajien rahoista.