Perjantai 21.9.2018

Tuulivoiman määrä räjähtämässä: 23 miljardin suunnitelmat – sähköpotti 15 500 MW

Jaa artikkeli:
Luotu: 
24.4.2018 08:46
  • Kuva: Ossi Kurki-Suonio/Uusi Suomi
    Kuva
    Suomessa on VTT:n mukaan valtava tuulivoimapotentiaali. Kuvituskuva Hailuodosta.
|

Suomessa suunnitellaan tällä hetkellä tuulivoimahankkeita noin 15 500 megawatin edestä, kertoo Talouselämä. Investoinnit olisivat toteutuessaan noin 23 miljardia euroa, selviää Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) listauksesta.

Hankkeista 7300 MW:lla on jo kunnan myöntämä kaava tai rakennuslupa. Valmiiksi kaavoitettujen ja luvitettujen hankkeiden määrä on yli kolminkertainen Suomessa nyt rakennettuun tuulivoimakapasiteettiin nähden. Hankkeiden tuottama sähkö kattaisi yli kaksi kolmasosaa Suomeen viime vuonna tuodusta sähköstä.

Suunnitelluista hankkeista lähes 13 000 megawattia on maatuulivoimahankkeita ja 2000 megawattia merituulivoimahankkeita.

Maatuulivoimahankkeille on myönnetty lupia jo esimerkiksi Kajaaniin, Närpiöön ja Pyhäjoelle. Suurin yksittäinen hanke on Mutkalammelle nouseva 76 voimalan tuulivoimapuisto, jonka takana on Prokon Wind Energy Finland. Suuria tuulivoimahankkeita suunnitellaan myös muun muassa Isojoelle, Kristiinankaupunkiin ja Kuusamoon. Merituulivoimahankkeita on suunnitteilla esimerkiksi Sodankylään, Oulaisiin ja Uusikaarlepyyhyn.

–Pelkkä tuulivoimahankkeiden suuri määrä takaa myös sen, että tuleva uusiutuvan energian kilpailutus tulee olemaan aitoa ja tiukkaa. Kilpailutuksessa tullaan näkemään, millä hinnalla uusiutuvaa energiaa Suomessa pystytään tuottamaan, nyt kun teknologinen kehitys on ottanut huiman harppauksen tällä vuosikymmenellä, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan Suomen tuuliresursseista riittäisi sähköntuotantoon enemmänkin. VTT arvioi, että tuulivoimapotentiaalilla voitaisiin tuottaa sähköä jopa 300 TWh vuodessa, jos käytössä olisivat parhaat tuotantopaikat ja uusin teknologia. Määrä kattaisi kolme kertaa Suomen vuosittaisen sähköntarpeen.

Lähde: Talouselämä

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Loikkanen

Jos satut ajelemaan Etelä-Kaliformian ja Arozoonan hiekka-autiomaissa voi törmata tuulivoima "puistoihin", jossa on satoja tuulimyllyjä jauhamassa sähköä. Kaikki ne on rakennettu yksityisllä varoilla ja pyörivät normaalien liiketoimintojen mukaan.

Tekniikka on melko uutta, joten myllyjen hinta ja huoltokustannukset luultavasti vielä laskevat.

Tapio Mäkeläinen

Mitäs sit kun ei paista eikä tuule. Yli 40 vuotta energia-alalla ollut sukulainen sanoi näitä uskomusenergiaksi. On nk vanhan liiton inssi mutta kyllä tuulen ja auringon saatavuus on tosi tarkkaan tiedossa.
Nyt jo ollaan kovana pakkaspäivänä >20% tuonnin varassa.
Jonain vuonna se talvi 86-87 tulee uudelleen ja sit nähdään nämä varpumiesten energiaviritykset.

Risto Salonen

Jos ei pystytä poistamaan tukia, niin tehdään toisinpäin: tuu(r)lisähköä ostava joutuu maksamaan takuuhinnan mukaisen hinnan.
Lisäksi tuulisähköä tilaava kuluttava sitoutuisi vain ja ainoastaan tuulisähkön käyttäjäksi eli kun ei tuule niin ei myöskään käytä ja kun tuulee joutuu käyttämään kaiken ja jos eikäytä kaikkea, ylijäämä myydään markkinoille ei takuuhintaan vaan markkinahintaan.

Markku Koivisto

Sähköpotti ei ole 15500 MW. Sähköpotti muodostuu siitä, miten pitkän ajan tuolla teholla sähköä vaikkapa vuodessa tuotetaan.
Myllyn hinta riippuu sen tehosta, pieni mylly-pieni hinta, suuri mylly-suuri hinta. Sähkön hinta taas riippuu tuotetusta sähkömäärästä, eli ajasta miten pitkään myllyn ajatellaan vuosittain pyörivän tuolla suurimmalla tehollaan. Lyhyt aika-korkkea hinta, pitkä aika- matalampi hinta tuotettua energiayksikköä kohti. Sitten on harmina vielä nuo tuulettomat jaksot, joista voi vain sanoa että ne ovat korkeammas käres.

Kaarlo Kunnari

Kuten Mäkelä sanoo sattumasähköä. Miten ajattelette sähköä tuotettavan silloin kun tuuligeneraattori ei sitä tuota. Pitääkö höyryvoimalat pitää lämpimänä tasoittamassa sähköntuotantoa, vai pitääkö jokaisen tuuligeneraattorin juurelle rakentaa dieselgeneraattori varavoimalähteeksi? Viherpiipertäjiltä toivon toimivia ratkaisuja sähkön tuoton vaihtelun tasoittamiseksi. Meillä ei ole vuoristoa, joihin voisimme rakentaa pumppuvoimaloita kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kaasuturbiinivoimala voi toimia varavoimana, mutta tulee kalliiksi ja se ei ole vihreitä ajatuksia suosivaa energiaa. Pumppuvoimaloitako Kemi- , Oulu- ja Kymijoen patoaltaille?Älykäskään sähköverkko ei kestä liian isoja tuotannonvaihteluja. Keski-Euroopassa on siitä kokemusta. Sähköverkko kaatui, muuntajat ja kytkinasemat kärähtivät.

Eero Huusko

15500 megawattia lisää tuulisähköä??? Tällä hetkellä sähkön kulutus Suomessa on rapiat 9700 megawattia, josta ikävä kyllä 2600 megawattia on tuontisähköä. OL3 ja Hanhikivi tulille, niin oltaisiin edes välillä energiaomavaraisia, eikä tarvitsisi ostaa sähköäkin ulkomailta.
Jos tällainen 15500MW tuulisähkökapasiteettia rakennettaisiin veronmaksajien ystävällisellä avulla, niin mihin ihmeeseen se veronmaksajille huippukallis sähkö tuupattaisiin? Annettaisiinko hurreille puoli-ilmaista sähköä tai idän veljille lisää sotakorvauksia?
Ihmisille tulisi antaa valinnanvapaus sähköstään. Jos haluaa huippukallista tuulisähköä, niin sitten ostaa sitä ja maksaa sen mitä se maksaa. Jos haluaa ydinsähköä, niin maksaa siitä eikä jostain helkkarin höpösähköstä.
Viimeksi kun minulle tarjottiin uutta sähkösopparia, niin tarjolla ei ollut kuin norppasähköä. Sanoin etten halua norppaa sähkötöpseliini, minä haluan halpaa ydinsähköä.

Irina Gagarin

Tuulivoima on sähköverkkoa ajatellen lähinnä häiriö. Energiantuotannon kannalta tuulivoimaloiden tuotanto on hyvin vaatimaton - muistaakseni keskiteho on noin 10% lehtijutuissa kerrotusta nimellistehosta. Lisäksi tuulivoima pilaa ympäristöä, tappaa lintuja ja tuottaa terveydelle haitallista melusaastetta paljon.
Suomen valtion pitäisi kiireesti rajoittaa tämän epäterveen ilmiön leviämistä.

Kari Kallio

"Suunnitelluista hankkeista lähes 13 000 megawattia on maatuulivoimahankkeita ja 2000 megawattia merituulivoimahankkeita."
0,25 x 15.500 = 3.875 MW - on toteutuma/ennuste jos propelli tuottaa 25 % nimellistehostaan. Hinta 23 miljardia eli 1,5 miljardia/MW

Kari Kallio

Koska tuulen nopeus vaihtelee, myös tuulivoimalan teho vaihtelee. Se käy vain harvoin täydellä teholla, joskus tyynellä ei käy ollenkaan, ja suurimman osan ajasta se käy jollakin osateholla nollan ja täyden tehon välissä. Tätä keskimääräistä tehoa ilmaistaan käsitteellä kapasiteettikerroin. Se on tuulivoimalla keskimäärin suunnilleen 0,22 mutta vaihtelee asennuspaikan mukaan. Jos 2 MW tuulivoimala käy yhden tunnin kapasiteettikertoimella 0,22 se tuottaa 0,44 MWh energiaa. Kapasiteettikerroin ilmaistaan usein myös prosentteina, jolloin 0,22 on 22 %. Kapasitteetikertoimesta käytetään yleisesti myös nimityksiä käyttökerroin ja huipunkäyttöaika.

Eri energiamuotojen kapasiteettikertoimet ovat vertailukelpoisia,ja siten päästään lähemmäksi totuutta.

Fossiiliset – 0,85
Biomassa – 0,85
Tuuli – 0,22
Aurinko – 0,11
Ydinvoima – 0,9
Vesivoima – 0,6

Kari Kallio

..eli jos energiamuodot pannaan paremmuusjärjestykseen kapasiteettikertoimien perusteella, lista näyttää tältä:
Ydinvoima – 0,9
Fossiiliset – 0,85
Biomassa – 0,85
Vesivoima – 0,6
Tuuli – 0,22
Aurinko – 0,11