Maanantai 22.10.2018

Sipilän linja hävisi: EU-budjetti pysyy vaikka Britannia lähtee – Suomen jäsenmaksu nousee

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.5.2018 15:17
Päivitetty: 
2.5.2018 15:26
  • Kuva: Euroopan komissio / Twitter-kuvakaappaus
    Kuva
    Inflaatio huomioon ottaen EU:n budjettiesitys vuosille 2021–2027 on 1,279 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina. Kuvasta näet englanniksi, mistä se koostuisi.
|

Euroopan komissio ehdottaa EU:n vuosien 2021–2027 budjetiksi suuruusluokaltaan yhtä suurta budjettia kuin nykyisin, vaikka Britannia on eroamassa unionista. Komissio julkistaa tänään pohjaesityksen, jonka perusteella budjettineuvottelut alkavat.

Keskiössä on ennen kaikkea Britannian EU-ero, joka jättää loven EU-budjettiin. Neuvottelujen suurin kysymys onkin se, miten lovi täytetään. Suomen linja on ollut, että 27 jäljelle jäävän jäsenmaan tulisi pärjätä pienemmällä budjetilla, jotta jäsenmaksut eivät nouse. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eritteli linjauksia helmikuussa. Lue lisää: Tutkija: ”Sipilän linjaus on epärealistinen” – Hallitus hamuaa EU-rahaa leikkuri edellä

Komissio ehdottaa nyt budjetin suuruudeksi 1,135 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina laskettuna. Se vastaa 1,11 prosenttia suhteessa jäljelle jäävien 27 EU-maan bruttokansantuloon. Budjetti on laskettu vuoden 2018 hintoina. Inflaatio huomioon ottaen talousarvion suuruusluokka on verrattavissa nykyiseen vuosien 2014–2020 talousarvioon.

Tarkkaa tietoa siitä, miten ehdotus vaikuttaa jäsenmaksuihin, ei vielä ole. Maksuihin vaikuttavat monet tekijät. Suomen jäsenmaksu kuitenkin kasvaa joka tapauksessa talouskasvun seurauksena, totesi Sipiläkin helmikuussa.

Helsingin Sanomien mukaan virkamiehet arvioivat, että Suomen maksut saattavat nousta noin kymmenellä prosentilla. Summaan vaikuttaa kuitenkin muun muassa se, paljonko suomalaisyritykset onnistuvat saamaan EU:n tukirahoja.

Komissio ehdottaa myös, että kaikki jäsenmaksuosuuksien alennukset poistetaan. Ehdotuksen mukaan nykyiset jäsenmaksualennukset poistettaisiin asteittain viidessä vuodessa.

Maatalous- ja koheesiorahaa leikataan

Komissio ehdottaa, että Euroopan kehitysrahasto yhdistetään EU:n talousarvioon. Tähän asti sen rahoituksesta on sovittu aina erikseen hallitusten välisesti. Kehitysrahasto on EU:n tärkein väline kehitysyhteistyön rahoittamisessa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa.

Komission ehdotuksessa tietyille aloille suunnataan nykyistä enemmän varoja. Esimerkiksi vaihto-oppilaiden Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahat kaksinkertaistetaan. Toisaalta komissio ehdottaa, että yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan rahoitusta vähennetään jonkin verran, kummastakin noin 5 prosenttia.

Koheesiopolitiikkaa suunnataan ehdotuksessa uudelleen ja sillä olisi yhä tärkeämpi rooli rakenneuudistusten tukemisessa ja maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotouttamisessa.

Talousarvion käytön yksinkertaistamiseksi komissio ehdottaa, että EU:n ohjelmien määrää supistetaan yli kolmanneksella, eli nykyisistä 58:sta 37:ään. Näin voidaan tehdä yhdistämällä esimerkiksi hajanaisia rahoituslähteitä uusiin kokonaisvaltaisempiin ohjelmiin ja sujuvoittamalla rahoitusvälineiden käyttöä radikaalisti esimerkiksi uuden InvestEU-rahaston kautta.

Komissio ehdottaa myös lisää joustavuutta ohjelmien sisälle ja niiden välille sekä erilaisten kriisinhallintavälineiden vahvistamista ja uutta unionin rahoitusvarausta. Niin sanotun rahoitusvarauksen avulla voidaan reagoida odottamattomiin tapahtumiin ja esimerkiksi turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyviin hätätilanteisiin.

Oikeusvaltioperiaate kytketään rahoitukseen

Merkittävä uudistus esityksessä on EU:n rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen vahvemmin toisiinsa.

Ehdotuksen mukaan unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa EU-maan mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet ovat. Tällaisen päätöksen tekisivät EU-maat neuvostossa komission ehdotuksesta käänteisellä määräenemmistöllä: komission ehdotus hyväksyttäisiin, elleivät EU-maat hylkäisi sitä määräenemmistöllä.

Lisäksi komissio ehdottaa uusia rahoitusvälineitä, joilla tuettaisiin euroalueen vakautta.

Esimerkiksi uudesta uudistusten tukiohjelmasta tarjottaisiin kaikille EU-maille taloudellista ja teknistä tukea. Lisäksi tarjottaisiin kohdennettua tukea niille EU-maille, jotka valmistautuvat euron käyttöönottoon.

Vakautta talouteen tuotaisiin myös uudella investointien vakautusjärjestelyllä, jonka avulla pyrittäisiin säilyttämään investointien taso talouden laajoissa epäsymmetrisissä häiriöissä. Järjestelyn mahdollistamilla lainoilla tarjottaisiin ylimääräistä taloudellista tukea silloin, kun julkiset taloudet ovat tiukoilla ja olennaiset investoinnit ovat vaarassa jäädä tekemättä.

EU:n omiin eli muihin kuin jäsenmaksuperusteisiin varoihin komissio ehdottaa myös muutamia uudistuksia. Nykyistä arvonlisäveroperusteisten omien varojen järjestelmää yksinkertaistettaisiin. Lisäksi komissio esittää, että EU-maat pitävä nykyisen 20 prosentin sijaan vain 10 prosenttia EU:n talousarvioon kerättyjä tullimaksuja, jotka kuuluvat EU:n omiin varoihin.

Komissio esittää tänään annettujen ehdotusten pohjalta yksityiskohtaiset ehdotukset tulevista alakohtaisista rahoitusohjelmista lähiviikkoina . Komissio pyrkii siihen, että talousarviosta päästäisiin sopimukseen ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja 9. toukokuuta 2019 pidettävää Sibiun EU-huippukokousta.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Brexitin takia Suomen maanviljelijät kääntävät nyt sen toisenkin taskun nurin:

- -[Satosen mukaan] maatalousrahojen kohtalosta neuvoteltaessa Suomen on harjoitettava ”aktiivista edunvalvontaa”. Komissio ehdottaa, että maataloustukien osuus budjetista pudotetaan nykyiseltä 37 prosentin tasolta noin 32,5 prosenttiin. Komissiosta arvioidaan, että suomalaisviljelijät voivat varautua suorien tukien putoamiseen noin viidellä prosentilla."

Lähde (HS-verkkouutiset):

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005664585.html

Seppo Simonen

Sekö on Sipilän syy sitten kun maataloustuotteiden hinta nousee no ilman muuta kun puusilmin katsoo.
Käsittäkseni Suomen ehdotus oli että EU budjettia leikataan tasan Britannian eu eron aiheuttaman jäsenmaksun supistuksella.
Kun tulot pienevät niin menoja pitäå supistaa oli Suomen moto jonka Juha Sipilä ehdotti EU-lle nyt kuppi käännetiin toimittajien kierolla uutisoinnilla Juha Sipilän syyksi, tämä on sietämätöntä journalismia.

Markus Räsänen

Eu on ylimielinen järjestö, joka ei ole valmis vähentämään menojaan, kun tulot pienenevät. Maksumiehiksi päätyvät jäsenvaltiot. Jätetään eu:n kultainen vasikka, otetaan päätösvalta takaisin omiin käsiimme ja erotaan eu:sta.