Maanantai 22.10.2018

Jäsenmaista tiukkoja vastalauseita EU-budjetille – Jussi Halla-aho: Mikä Suomen hallitusta vaivaa?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.5.2018 10:31
Päivitetty: 
3.5.2018 11:15
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Jussi Halla-aho arvostelee hallituksen myöntyväistä EU-linjaa.
|

Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ihmettelee Facebook-päivityksessään Suomen hallituksen kantaa EU:n budjettiasiaan. Useat EU-maat ovat asettuneet vastustamaan komission budjettiesitystä, mutta Sipilä on ilmoittanut maltillisen tyytyväisyytensä budjettimalliin.

– Mikä hallitusta vaivaa? Missä kohdassa sitä kuuluisaa ja hartaudella kartutettua "luottamuspääomaa" aiotaan käyttää? Onko rahan kippaaminen niin ihanaa, että Suomi tekee sitä vaikka yksin? Luuleeko hallitus, että Kataisesta tulee komission puheenjohtaja, jos oikein maksetaan? Halla-aho kirjoitti Facebookissa keskiviikkona.

Euroopan komission ehdottama budjetti on Euractiv-sivuston mukaan kompromissi Euroopan parlamentin pyynnön ja Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan sekä Itävallan supistustoiveiden välillä. Lue budjetista tarkemmin: Sipilän linja hävisi: EU-budjetti pysyy vaikka Britannia lähtee

Euroopan parlamentti haluaa lisätä EU:n menoja 1,3 prosentilla EU:n kansantulosta uusista haasteista, kuten maahanmuutosta ja digitaalisesta vallankumouksesta selviämiseksi. Alankomaat, Ruotsi, Tanska ja Itävalta puolestaan olivat menojen lisäystä vastaan. EU-budjetin suurin maksaja Saksa puolestaan on sanonut haluavansa maksaa lisää.

Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sitä mieltä, että Suomen keskeisiä prioriteetteja on huomioitu EU:n budjettiesityksessä, vaikka budjetti kasvaakin. Lue lisää: Juha Sipilä: Suomen rahaosuus riippuu neuvotteluista – EU-budjetti jäi turhan suureksi 

Moni eurooppalainen pääministeri hyökkäsi Twitterissä ehdotusta vastaan. Itävallan pääministerin Sebastian Kurzin mukaan ehdotus on kaukana hyväksyttävästä, ja EU:sta pitäisi hänestä tulla taloudellisempi ja tehokkaampi brexitin jälkeen.

 

Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen puolestaan tviittasi, että ”Pienemmän EU:n pitäisi tarkoittaa pienempää budjettia.”

 

Alankomaiden pääministeri Mark Rutte ei pitänyt Euroopan komission ehdotusta hyväksyttävänä tuloksena maalleen.

 

Euractivin mukaan Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kuvaili toimittajille pääministerien reaktiota normaaliksi.

– Tiedän, miten asiat menevät. Tunnen prosessin, Juncker sanoi Euractivin mukaan.

Jäsenmaat pyrkivät pääsemään yksimielisyyteen EU-budjetin maksuista ja varojen jakamisesta komission ehdotuksen pohjalta.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Mäkeläinen

Jos jotain kansainvälistä megakonsernia kohtaisi vastaava isku kuin Brexit niin varmasti ei samaan aikaan kasvatettaisi budjettia. Kyllä leikkurit toimisivat.
Tämä sotii rankasti vakaan EU kannattajankin käsityksiä vastaan. Tässä on vielä töitä edessä Puola, Romanian, Bulgarian ja erityisesti Unkarin kärryillä pitämisessä. Tai sit ei.
Toivottavasti Olli Rehn kertoo ennen SP:iin hautautumistaan mikä helvetin järki oli Bulgarian ja Romanian mukaanotossa??
Inan verran olen maailmaa kiertänyt mutta noista kahdesta maasta voi päätellä paljon jo lentokentällä.
Ei voi mennä näin.

Juha Koponen

..Juncer on pöhlä, joka visio nyt tyhmyyksiä. Me tarvitsemme tasapainoisuutta ja turvapaikka kriiisin lopettamista, kieltämällä turvapaikkahaun euroopasta, toistaiseksi. Ranskan ja Italian velat ja yhteiksunnallinen vastuuuttomuus on ongelman ydin. Maataloudentukien alentamista, protektionismin alentamista(yritystuet). Lisää rahaa, kunnes ollaan mahdottomassa tilanteessa..

Timo-Pekka Mustakallio

EU näyttää komissionsa johdolla tahallisesti tai passiivis-aggressiivisesti ajavan tilanteensa Monnet-henkiseen suureen kriisiin?!?

Jäsenmaksuosuuksien nousu Brexitin myötä - nythän komissio pyytää nimeä avoimeen shekkiin, kun tarkkaa lisämaksua ei vielä tiedetä - nostattaa kansalaisten raivoa EU:ta vastaan (muuttanee siis myös poliittisia valintoja, ellei jopa johda suoraan toimintaan), ihan kuin Brysselin uutta Versailles-hovia ei jo ennestään olisi vihattu tarpeeksi.

Komission talouspakoiteuhka taas lie tähdätty Visegrad-ryhmää vastaan: ne eivät taatusti pidä joutumisestaan Moskovan sijaan Brysselin ikeen alle, ja reagoivat taatusti jos niiden uutta itsenäisyyttä ja vaurautta uhataan. Uusi exit-aalto tarkoittaisi unionin hajoamista, ja se voi nousta jo Brexitin toteutuessa 3/2019.

Tarkoittavatko "solidaarisuusjoukot", että EU yrittäisi pysyä vallassa ampumalla kovilla omia kansalaisiaan? Se siitä "rauhan projektista" sitten (orwelliaanisestihan rauha tarkoittaakin jatkuvaa sotien käyntiä, kuten näemme Lännen tehneen jo vuosikymmeniä).

Tällä menolla EU:n "mahdoton" hajoaminen (pm Sipilä) voi olla totisinta totta jo lyhyessä ajassa - eikä siihen tarvita edes mellakoita, vaan unionin loppu tulee jo kun markkinat menettävät uskonsa sen taivaanrannoille piirtämiin pilvilinnoihin. Toivottavasti Suomella on jo "Plan B" ( ja C, D, miksei E:kin) mikäli unioni toheloi itsensä pois päiviltä.