Maanantai 22.10.2018

Kaksi kolmesta suomalaisesta ei tiedä, paljonko saisi eläkettä: ”Eläkkeet suhteessa ansiotuloihin tulevat laskemaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.5.2018 09:27
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Viime vuoden lopussa jo eläkkeellä olevien Suomessa asuvien keskimääräinen eläke oli Eläketurvakeskuksen mukaan 1 656 euroa kuukaudessa.
|

LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyyn vastanneesta 550 työelämässä olevasta suomalaisesta vain kolmannes osasi vastata kysymykseen, paljonko saisi rahaa, jos jäisi nyt eläkkeelle. 

Vaikka tulevan eläkkeen määrä ei olisikaan tiedossa, moni suomalainen on tiedostanut ansiotason laskun eläkkeellä. LähiTapiolan kyselyyn vastanneista yli 60 prosenttia kertoi säästäneensä rahastoon, muihin sijoituskohteisiin tai pankkitilille. Moni oli varautunut myös yksilöllisen eläkevakuutuksen kautta.

Vastanneista 37 prosenttia sanoi, että he eivät ole varautunut taloudellisesti eläkeaikaan mitenkään.

Eläkeiän lähestyminen näkyy vastaajien vastauksissa. Yli 45 -vuotiaista vastanneista enää kolmannes ei ollut varautunut mitenkään. Kaksi kolmesta säästää johonkin sijoituskohteeseen. Yli 55 –vuotiaissa vastanneissa varautumattomien osuus putoaa 28 prosenttiin.

Nuorille sen sijaan eläkeikä on niin kaukainen asia, että he eivät varautumista juurikaan mieti. Vastanneista 15-24 –vuotiaista 71 prosenttia ei ollut varautunut taloudellisesti lainkaan eläkeikään.

–Suomessa eläkkeiden puskurointi on aloitettu ajoissa ja eläkejärjestelmä on pärjännyt erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa. Tulevaisuudessa eläkkeet suhteessa ansiotuloihin tulevat kuitenkin laskemaan. Eläkejärjestelmä tarjoaa hyvän perusturvan, mutta etenkin lyhyen tai katkonaisen työuran tehneet voivat pettyä. Eläkejärjestelmä ja yksilöllinen varautuminen täydentävät hyvin toisiaan, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Viime vuoden lopussa jo eläkkeellä olevien Suomessa asuvien keskimääräinen eläke oli Eläketurvakeskuksen mukaan 1 656 euroa kuukaudessa.

Nummiaron mukaan viime vuonna tehdyn eläkeuudistuksen jälkeen lähivuosien eläkemaksu näyttää peruslaskelmissa vakaalta hyvin pitkään. Jos kuitenkin laskelmien oletukset osoittautuvat liian optimistisiksi, eläkejärjestelmän sopeuttamista on jatkettava. Uusi uhkatekijä on alhainen syntyvyys, jonka vaikutukset järjestelmässä tuntuvat 2050-luvulla.

–Luulen, että eläkejärjestelmän kehityksessä kaksi tietä on kuljettu loppuun. Eläkemaksun lisäkorotukset lienevät epärealistisella pohjalla varsinkin, kun myös julkinen talous on pidettävä tasapainossa. Toiseksi tähän asti järjestelmän tasapainoa on haettu pääasiassa nuorten ja palkansaajien kustannuksella. Jatkossa lisätaakan reilumpi jako nousee myös tavoitteeksi. Voi olla, että järjestelmän älyä kehitetään edelleen linkittämällä rahoitustasapaino etuuksiin.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Elias Habana

Meillä on n. 20-30 vuoden kuluttua edessämme valtava eläkepommi. Eläkkeitä joudutaan leikkaamaan reilusti alle puoleen nykyisestä tasosta ja osa ihmisistä tulee putoamaan jopa eläkejärjestelmän ulkopuolelle erilaisin poikkeussäädöksin. Lindström kokoomuskavereineen rakentaa tälle tulevalle eläkepommille perustaa, joka tulee aiheuttamaan valtavaa yhteiskunnallista tuhoa. Lindström edistää työehtojen heikennyksiä, edistää ilmaista pakkotyövoimaa jne. Jokainen vähänkään asioista perillä oleva tajuaa kyllä mihin tämä johtaa kun yksilöiden mahdollisuus rakentaa omaa tulevaisuutta musertuu orjatyön tekemiseen.

Edellä kerrottiin, mitä pitäisi tehdä, jotta järjestelmän älyä kehitetään edelleen linkittämällä rahoitustasapaino etuuksiin - ja alla on kerrottu se, miten se tehdään:

- -"Aidosti palkitsevassa aktiivimallissa" tulisi yhdeksi aktiivisuuden osoitukseksi hyväksyä jo hyväksyttyjen HE 124/2017 lakiesityksessä esiteltyjen tapojen lisäksi se, että työtön tarjoaa apuaan vapaaehtoisesti oman lähiomaisen, esimerkiksi kotona asuvan vanhuksen, tai oman lähinaapurinsa avuksi oman kunnan sosiaalitoimen hyväksymin perustein. Myös pienimuotoinen vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhdistystoiminnassa - tai vaikka urheiluseurassa - takaisi samat 4,65 %:lla korotetut työttömyyskorvausperusteet. Nyt tarvitaan aidosti luovia ja kannustavia osallistamisen ja osallistumisen tapoja.

Edellä kuvatulla tavalla tämä "Aidosti palkitseva aktiivimalli" paikkaisi Suomen EU-tasollakin usein arvosteltua heikkoa työttömyysturvan tasoa ja se turvaisi inhimillisellä tavalla apua tarvitsevien ihmisarvoista elämää sekä tukisi terveellä tavalla kaikkien Suomen kansalaisten omanarvontuntoa - olemmehan aidosti kaikki samassa veneessä!

Allekirjoita Sinäkin aloite...

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

...olet talkoissa mukana!

Teijo Myllylä

Olisin yllättynyt jos porukka olisi tästä itseään koskevasta tärkeästä asiasta kartalla koskapa se on äänestänyt valtaan palkansaajia, työttömiä, opiskeljoita ja eläkeläisiä tallovan hallituksen. Siis äänestäjä on ääliö. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla. Tuskin enemmistö on hyötynyt harrastetusta kiky ja leikkaupolitiikasta. Mutta miljonäärejä naurattaa, syystäkin.

kari laaksonen

Nuorille sen sijaan eläkeikä on niin kaukainen asia, että he eivät varautumista juurikaan mieti. Vastanneista 15-24 –vuotiaista 71 prosenttia ei ollut varautunut taloudellisesti lainkaan eläkeikään.

Kyselyn mukaan 30% siis on varautunut jotenkin. Käytännössä vanhemmat tai isovanhemmat ostaneet sijoituksia tai tehty ylisukupolvisia perintösiirtoja tmv. Tämä porukka voi saada enemmän kuin pääosa 70%sta riippuen miten jaksavat odottaa. Aika on rahaa ja pitkä aika enemmän rahaa. Vanhempia kannustan sijoittamaan alaikäisen lasten puolesta heti syntymästä.