Maanantai 28.5.2018

Suomalaismeppi kiittelee ehdotusta EU:n budjetissa: ”Tässä on myös Suomella ison muutoksen tarve”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.5.2018 12:10
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Henna Virkkunen.
|

Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen  arvioi, että Euroopan komission esittelemä budjettikehys ottaa askelia oikeaan suuntaan. 

–Päälinjoiltaan ehdotus menee juuri oikeaan suuntaan: painopistettä siirretään maatalous- ja aluetuista tulevaisuuden kasvua tukeviin hankkeisiin. Nuorisovaihtoohjelma Erasmusta ehdotetaan tuplattavaksi ja Horizon-tutkimusrahoitusta kasvatettaisiin 50 prosenttia. Myös yhteisen turvallisuuden rahoitusta vahvistettaisiin. Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta tulisi jäsenmaiden rahoituksen ehto. Päälinjaltaan hyvä kokonaisuus, hän kommentoi Facebookissa.

Virkkunen muistuttaa, että tällä hetkellä EU-budjetista peräti 70 prosenttia käytetään alue- ja maataloustukiin. Nyt komissio esittää molempiin leikkauksia.

–Ymmärrettävästi tämä herättää näiden tukien saajissa napinaa, mutta on syytä suunnata EU-budjettia vahvemmin tulevaisuutta, kasvua ja turvallisuutta tukeviin hankkeisiin, hän sanoo IL-blogissaan.

Virkkunen pitää järkevinä myös yhteiseen turvallisuuteen, rajavalvontaan ja maahanmuuton hallintaan esitettyä lisärahoitusta. 

–EU-budjetista kannattaa rahoittaa juuri näitä hankkeita, jotka voidaan paremmin ja tehokkaammin hoitaa yhteisesti Euroopan kuin kansallisella tasolla.

Virkkunen kuvailee EU-budjetin kokoa ”varsin minimaaliseksi”, sillä se on vain yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Tulevalle kaudelle komissio esittää sen nostamista maltillisesti 1,11 prosenttiin. Virkkunen kuitenkin ennakoi, että tästä tulee vielä jäsenmaiden neuvottelussa iso vääntö.

Komissio on ideoinut myös joukon verotuloja, joilla voitaisiin kattaa 12 prosenttia EU-budjetista. Näistä Virkkusen mukaan mielenkiintoisin on ehdotus eräänlaisesta muoviverosta, jota jäsenmaat kantaisivat 80 senttiä kilolta kierrättämättömästä muovisesta pakkausjätteestä.

–Ehdottomasti pohtimisen arvoinen avaus, sillä kierrätykseen on saatava lisää puhtia ja erityisesti muovin osalta. Tässä on myös Suomella ison muutoksen tarve. Jätteen kierrätyksessä Suomi on alle EU:n keskiarvon jo nyt, ja jatkossa tavoitteet tulevat vain kiristymään. Sekä ympäristön että talouden kannalta on perusteltua kerätä raaka-aineet paremmin talteen ja hyödynnettäväksi, hän toteaa.

Virkkunen linjaa, että ehkä tärkein esitys komission budjettiesityksessä on EU-rahoituksen kytkeminen jatkossa oikeusvaltioperiaatteeseen. 

–Nykyinen tilanne, jossa erityisesti Puola ja Unkari nostavat kassasta kymmenien miljardien EU-tuet, mutta viis piittaavat yhteisistä eurooppalaisista arvoista, on täysin sietämätön. Siitä on tehtävä loppu.

Komissio ehdotus budjettikehyksestä siirtyy nyt jäsenmaiden ja EU-parlamentin käsittelyyn. Tavoitteena on, että neuvottelut saataisiin päätökseen vuoden kuluttua ennen EU-vaaleja. 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi viikolla, että Suomen keskeisiä prioriteetteja on huomioitu EU:n budjettiesityksessä. Sipilän mukaan EU-budjetin taso asettui ”hurjempia suunnitelmia alemmalle tasolle, mutta se on Suomen tavoittelemaa korkeammalla tasolla”.

Lue lisää:

Juha Sipilä: Suomen rahaosuus riippuu neuvotteluista – EU-budjetti jäi turhan suureksi

Jäsenmaista tiukkoja vastalauseita EU-budjetille – Jussi Halla-aho: Mikä Suomen hallitusta vaivaa?

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Koponen

..maatalouden tukiin menee puolet EU:n budjetista. Kansalliset tuet päällä. Tuet ovat kylmänsodanaikaikainen jäänne. Tuet pitää ajaa kokonaisuudessaan alas. Aiheutamme kehitysmaihin pysyväisköyhyyttä ja nälänhätää maatalouden tuillamme...

Jaakko Karki

Henna Virkkunen, kirjoitit että "Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta tulisi jäsenmaiden rahoituksen ehto". Aloitetaan nyt ensin Dublinin sopimuksen noudattamisesta, ja sitten siirrytään kansalliseen lakien noudattamiseen, mukaanlukien laittomasti maassa oleskelevien poistaminen maasta.
Toinen kohta on että EUlle ei tule myöntää tai järjestellä mitään omia verotusoikeuksia, jos pahalle antaa pikkusormen se vie ennnenpitkään koko käden ja EU rakentaa oman verotuskerroksen nykyisen kansallisen ja kunnallisen verotuksen, liikevaihtoverotuksen ja kirkollisverotuksen ja myiden pienempien erityisverojen (ABC etc) lisäksi ja päälle. Jo nykyisin verorasite on kohtuuttoman korkea ja sitä ei tule lisätä missään tapauksessa.
Mikä on Kokoomuksen kanta ja linja näissä asioissa ja millä syillä?

Kaarina Leinonen

Mitenköhän mahtaa olla kun Suomesta loppuu "oikea" maataloudesta (puhdas suomalainen ruokatuotanto) , maatalon tytär olen mutta ei enää mitään "kytköksiä" maaseudulle vuosikymmeniin, syödäänkö me niitä kokoomus/EUn tuottamia ns. ruokakapseleita 3xpäivä . Näitä Etelä-euroopan tuottamia maataloustuotteitahan ei uskalla enää ostaa. Niistä tulee sairaaksi koska ovat myrkkyjä täynnä. Kerropa Henna mikä oli perimmäinen ajatus kirjoitelmassasi, mielenkiinnolla kuuntelen miten aiot ruokatuotannon järjestää.

Kaarina Leinonen

Miten sitä pikkunen köyhä Suomi voisi elättää kaikki maailman valtiot? Kaikki toiset maat antavat mielellään sen Suomen tehtäväksi ja sitten nauttivat "hedelmistä" toisten maksamana. Ja köyhä kansa maksaa, olisikohan näillä mepeillä "oma lehmä ojassa"?

Ari-Pekka Leppänen

Näppärästi meille syötetään EU:n liittovaltiota. Verotusoikeuden antaminen EU:lle on askel kohti liittovaltiota. Vaikka nyt puhutaankin muovijätteenverotuksesta niin minkäänlaisen verotusoikeuden antaminen EU:lle on iso periaatteellinen asia ja vallan siirtämistä Brysseliin. Sama koskee tuota "sitoutumista yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin", kuulostaa hienolta ja on helppo myydä kansalaisille mutta siinä periaatteessa annetaan komissiolle tuomivaltaa ja laajennetaan komission valtaa yli kansallisten parlamenttien. Voiko maa sanoa olevansa suvereeni jos sen demokraattisesti valitun parlamentin toimintaa/kokoonpanoa voidaan säätää Brysselistä ?