Tiistai 16.10.2018

Talousnobelistilta karu ennuste eurosta: ”Lisää kärsimystä, lisää työttömyyttä ja entistäkin hitaampaa kasvua”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.6.2018 18:20
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Joseph Stiglitzin mukaan Italian tilanne on yksi esimerkki, joka saattaa olla merkki uudesta eurokriisistä.
|

Talouden nobelisti, Columbian yliopiston professori ja Roosevelt Instituutin pääekonomisti Joseph E. Stiglitz ennustaa euroalueelle vaikeita aikoja.

–Läpi koko euroalueen poliittisilla johtajilla on edessään halvaantunut tilanne: kansalaiset haluavat jatkaa EU:ssa, mutta he haluavat samalla kovan talouskurin loppua ja paluuta vaurauteen. Niin kauan kuin Saksa sanoo, ettei tämä ole mahdollista, tuloksena voi olla vain lisää kärsimystä, lisää työttömyyttä ja entistäkin hitaampaa kasvua, Stiglitz kirjoittaa Project Syndicate –sivustolla.

Hän sanoo, että Italian tilanne on yksi esimerkki, joka saattaa olla merkki uudesta eurokriisistä. Stiglitz osoittaa syyttävällä sormella suoraan Saksaan.

–Italian takaisku on jo odotettavissa: Euroopan dominoiva valtio Saksa viivyttää välttämättömiä uudistuksia ja vaatii politiikkaa, joka pahentaa Italian sisäisiä ongelmia, hän ennakoi.

Stiglitzin mukaan euroalueen ongelmiin on olemassa yksi ratkaisu.

–Saksa ja muut pohjoisen Euroopan maat voivat pelastaa yhteisvaluutan osoittamalla enemmän humaanisuutta ja joustavuutta. Mutta, koska olen nähnyt mitä niin monta kertaa aikaisemmin on tapahtunut, en usko niiden muuttavan suuntaansa, hän toteaa.

Italian uutta populistihallitusta on kuvailtu eurokriittiseksi ja sen alustavassa ohjelmaversiossa puhuttiin suoraan Italian euroerosta. Myöhemmin hallituksessa istuvien Viiden tähden liikkeen ja Legan äänenpainot ovat loiventuneet. 

Italian hallitukseen politiikan ulkopuolelta valtiovarainministeriksi noussut professori Giovanni Tria linjasi viikonloppuna yksiselitteisesti, ettei uusi hallitus tule edes keskustelemaan euroerosta. Lisäksi hän totesi, että Italia tulee myös nykyisen hallituksen aikana pyrkimään leikkaamaan velkaantumistaan.

Lue tarkemmin: Yllättävä äkkikäänne Italiassa: ”Ministeri päätti irtisanoutua hallitusohjelmasta – melko vahva viesti”

Joseph Stiglitz esitti pari vuotta sitten euron jakamista eri maiden tai maaryhmien ”omaksi euroksi”. Jokaisella alueellisella eurolla olisi hänen visiossaan oma, tietyn valuuttaputken sisällä kelluva valuuttakurssi. Saman idean esitti hiljattain Italian populistisen Viiden tähden liikkeen johtaja Beppe Grillo.

Lue myös:

Näin talouden nobelisti ratkoisi euron ongelmat: ”Jokaiselle oma valuuttakurssi”

Italian euroero nousi uudelleen tapetille – Beppe Grillo: ”Kaksi eri euroa voisi olla hyvä ajatus”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Nenonen

"Talousnobelistilta karu ennuste eurosta: ”Lisää kärsimystä, lisää työttömyyttä "

Tässä ei ole mitään uutta. Itse asiassa koko sen ajan, jonka olemme olleet mätävaluutta eurossa se on ollut otsikon kuvaamaa todellisuutta kymmenille, sadoille tuhansille suomalaisisille.
Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö tekivät todella törkeän ja liki maanpetoksellisen teon viedessään Suomen ILMAN KANSANÄÄNESTYSTÄ euroon. Sivistysmaissa on vähemmästäkin pistetty linnaan, enkä tarkoita tällä presidentin linnaa.

Hannu Rautomäki

EU:n peruskirjan mukaan jokaisen jäsenmaan piti olla yksinvastuussa omasta taloudestaan ja veloistaan, mutta se unohdettiin heti ensimmäisen kriisiytyneen euromaan ilmaantuuessa.
Eurolla saatiin EU:hun sosialistinen yhteisvastuu, joka rankaisee taloutensa kunnolla hoitaneita maita tukivelvoitteilla, ja palkitsee taloutensa huonosti hoitaneita.
Sosialistinen tasapäistämispolitiikka johti Neuvostoliitonkin pysähtyneisyyteen ja hajoamiseen, ja niin käy EU:nkin.

Harri Tapani

" mutta he haluavat samalla kovan talouskurin loppua ja paluuta vaurauteen...

Tämäkin asia taloudesta ja euron vaikutuksista selitettiin useissa Euroopan medioissa jo 1996-97 ja siitä varoiteltiin siis jo silloin eri ekonomistien ja asiantuntijoiden taholta. kerrottiin, että euro on poliittinen valuutta joka lopulta romuttaa euroopan hyvinvointivaltiot/hyvinvoinnin.

Timo-Pekka Mustakallio

Talousviisaat ennustivat jo 1990-luvulla, ettei yksi yhteisvaluutta mitenkään voisi sopia Euroopan maiden perin erilaisille talouksille - eipä myöskään Euron esiaste ERM pysynyt kasassa, vaikka oppimattomat ja idealistiset poliitikot niin kuvittelivat.

Entäpä yhtenäisen ja perustaltaan viallisen Euron sijaan kaksi... tai kolme, tai kenties viisi, tai kukaties yli kymmenen eri Euroa? Miksi tuollainen hölmöily? Samalla vaivalla voidaan palata kansallisiin valuuttoihin (varmaan joudutaankin, kunhan yhteisvaluutta ajautuu kiville, ja aiheuttaa meille kaikille tosi pahoja päiviä), ja siirtää Euro hallinnolliseksi yksiköksi vaikkapa kuluttajien hintavertailuja varten?

Menettelystähän järjestettiin kriisivuonna 2012 oikein EKP:n kilpailu ekonomisteille, ja kulkukelpoinen reitti ajaa Euro hallitusti sivuun selvisi. "Vain tahto puuttuu", ikivanhaa mainoslausetta mukaillen: tahto poliitikkojen niellä karvas pala, ja tunnustaa Euroopan Yhdysvallat-pilvilinnan haihtuneen taivaan tuuliin. Kaikki muuthan jo tajuavatkin, että EU-liittovaltio on poliittinen mahdottomuus, ja että yrityskin pakottaa se pystyyn tietäisi Euroopan vajoamista kaoottiseen mullistusten tilaan.

Jouko Salminen

Giovanni Tria ymmärtää varmasti, että €uro on parasta, mitä Italiassa on saavutettu aikoihin. Populistit puhuvat puuta heinää kansalle, myös Suomessa. Jokaisen €uromaan keskuspankki kantaa vastuunsa ostamalla valtion velkakirjoja ylihintaan. Käytännössä velkakirjaosto tarkoittaa sitä, että säästöpankkien taseesta velka siirretään keskuspankin taseeseen velaksi. Ainoa suoranainen hyötyjä on tästä valtio, joka välttyy näin korkohuolelta. Euromaissa käytetään kuitenkin vesitettyä QE:tä, jossa pankit joutuvat tallettamaan rahaa ostojen vastineeksi keskuspankkiin, jolloin markkinoilla olevan rahan määrä ei lisäänny. Ostot ovat myös määrältään pienempiä, kuin koko antolainauksen kasvu. FED:iin verrattua EKP:n toimia voitaisiin nimittää pikemminkin kvantitatiiviseksi kiusaamiseksi.

Tapani Konnel

Kyllä tämä Stigliz puhuu ihan asiaa! Viimeiset kymmenen vuotta on aina kuulunut eripuolilta Euroopaa, että yhteisvaluutta Euro ei voi toimia koko Euroopassa. Tämä on totuus esim. Portugalissa keskiansiot liikkuvat siellä 600-700€n paikkeilla ja Saksassa, Ranskassa 2000-3000€n paikkeilla. Eteläisessä Euroopassa Euro on ehdottomasti liian vahva valuutta ja Keski Euroopassa liian heikko. Jos Eurooppa pusyy tulevaisuudessa Eurossa, niin hyvin voisi olla kolmekkin eri Euroaluetta. Yksi niistä olisi PohjoisEurooppa( Puola, Baltia ja Suomi). Auttaisi paljon myös esim. Suomen vientiteolisuutta, kun rahan arvo olisi pohjoisessa alempi, kuin Keski Euroopassa ( Saksa, Ranska)