Tiistai 17.7.2018

KL: Nyt se on sanottu, kauppasota alkaa – ”Yhdysvallat avaa tulen koko maailmaa vastaan”

Jaa artikkeli:
  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Vientivetoisilla valtioilla on paljon hävittävää, jos kauppasota kärjistyy entisestään. Suomen vientirakenne on erityisen haavoittuvainen.
|

Yhdysvallat ”avaa ­tulen” koko maailmaa ja itseään vastaan, Kiina ­totesi torstaina. Kauppasota ei ole enää pelkkää retoriikkaa, Kauppalehti kertoo.

Uudet 25 prosentin tullit Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tavarakaupassa ovat merkittävä askel maiden välisessä kauppakiistassa. Tullit tulivat voimaan perjantaina aamuseitsemältä Suomen aikaa.

Uhkausten realisoituessa maiden välisen kauppasodan voi viimeistään julistaa alkaneeksi. Näin ar­vioi Danske Bankin päästrategi ­Valtteri Ahti. Hänen mukaansa riski yhä uusille tullikorotuksille on nyt entistä suurempi.

– Donald Trump on sitonut itsensä kauppasodan kierteeseen, Ahti sanoo.

Trump on uhannut asettaa kymmenen prosentin tullit 200 miljardin dollarin edestä vuosittain tuodulle kiinalaistavaralle, ellei Kiina lopeta amerikkalaisten innovaa­tioiden ja teknologian kopioimista. Lisäksi, mikäli Kiina vastaa näihin omilla tulleillaan, tullilistalle lisätään tavaraa vielä toisen 200 miljardin dollarin edestä.

Kiinan viennin arvo Yhdysvaltoihin on noin 500 miljardin dollaria vuodessa. Yhdysvallat vie puolestaan Kiinaan vuosittain tavaraa alle 150 miljardin dollarin edestä. Viime vuonna viennin arvo oli noin 130 miljardia dollaria.

Jos kauppasota kärjistyy, tullit voisivat siten koskettaa lähes kaikkea Kiinan vientiä Yhdysvaltoihin.

Vaikka Kiina on luvannut pysyä tiukkana uhkausten edessä, FIMin pääekonomisti Timo Hirvonen pitää epätodennäköisenä, että kauppasota kärjistyisi näin pitkälle. Vaikutus amerikkalaiskuluttajien arkeen olisi huomattava.

Trumpin hallinto näyttää laskevan sen varaan, että Kiina perääntyy lopulta ja taipuu paineen kasvaessa sopuun. Toistaiseksi taipumisesta ei kuitenkaan ole näkynyt merkkejä. Kiina on luvannut asettaa vastatulleja 34 miljardin dollarin arvoiselle tuonnille.

Yksi mahdollisuus on korkopeli. Kiina voisi myös ryhtyä myymään omistamiaan Yhdysvaltojen velkakirjoja, mikä painaisi dollaria, aiheuttaisi maan lainakorkoihin nousupainetta ja siten lisäisi liittovaltion velanhoitokuluja. Jos korot nousisivat, myös yritysten ja kotitalouksien lainaaminen kallistuisi, mikä todennäköisesti iskisi Yhdysvaltojen talouden kasvuvauhtiin.

Tullit koskevat Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä kauppaa, mutta vaikuttavat myös globaalisti. Kiinan kauppaministeriön edustaja Gao Feng totesi torstaina, että Yhdysvallat aloittaa tulleillaan kauppasodan koko maailmaa sekä itseään vastaan.

– Yhdysvallat on asettamassa tulleja kaikkialta maailmasta kotoisin oleville yhtiöille, myös amerikkalaisille ja kiinalaisille yhtiöille, Gao sanoi.

Varsinkin vientivetoisilla mailla on paljon hävittävää, jos kauppasota kärjistyy entisestään ja uusia tulleja nousee myös EU:n ja Yhdysvaltojen välille.

– Suomen vientirakenne on erityisen haavoittuvainen, sillä investointihyödykkeiden osuus on suuri, Ahti sanoo.

Suomen viennin määrä suhteessa bkt:hen on lähes 40 prosenttia. WTO:n listalla Suomi on maailman 14. haavoittuvaisin maa globaalien arvoketjujen häiriöille. Kiina on sijalla 33. ja Yhdysvallat sijalla 56.

Lue laajempi juttu Kauppalehdestä.

Lue myös:

Pelastaja kuoli Thaimaan suuroperaatiossa – happi uhkaa loppua luolasta

Lääkärikäynti herätti kansanedustajan: ”Nykytilanne on aivan pähkähullu – joku tälläkin tienannut”

Tutkimus: 12 000 puolueiden jäsentä kertoi ammattinsa – ”Vihervasemmisto” näyttää olevan totta, SDP:stä löytyi duunariyllätys

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Tapani

Ei Yhdysvaltojen valkoja ole pystyntymaksamaan rahalla pois enää vuosikymmeniin, ko.velkahomma karkasi jo Reaganina aikana ja reaalimaailmasta ja taloudesta. Joidenkin lähteiden mukana jo paljon aiemmin, sama koskee useimpia vastaavaa talouspolitiikkaa pyörittäviä EU-maita.

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #13

Onhan se tuolla ollut jokusen kerran esillä tuo kysymäsi:

"valtion budjettivaje kasvoi 900 miljardista dollarista kolmeen biljoonaan dollariin. Reaganin kaudella Yläluokka toki rikastui, mutta siitä vauraudesta ei valunut juuri mitään keski- eikä pienituloisille...

Reaganin kaudella maa muuttui maailman suurimmasta velkojasta maailman suurimmaksi velalliseksi, valtion velka kolminkertaistui..."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244102-rkp-laskeeko-palkkavero-orpo-rin...

Sieltä sitten löytyy seuraten se lähdekin, on ihan kirjasta, joka kyllä kannattaa lukea jos vain sen jostain löytää vielä.

Myös Suomen kuvalehden Marko Maunula Americana blogissaan kuvaa asiaa aika hyvin:

Reagan kasvatti Yhdysvaltain velkaa biljoonilla dollareilla.[...] Reagan leikkasi presidenttiydensä alussa veroja rajusti, totta, mutta kasvatti niitä tasaisesti kautta presidenttiydensä toisen puoliskon, siirtäen verovastuuta tuloveroista välillisiin veroihin."

https://suomenkuvalehti.fi/americana/ronald-reagan-100-v/

Hieman kuin Suomessa...

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #16

Lueppas tuota sun linkkiäs tarkemmin. Paljos oli varattu tälle vuodelle? Kasvaako se.
Onko tohon miljardiin laskettu myös siitä aihutuvat hyödyt. Mihin ne rahat käytetään, katoaako ne meidän yhteiskunnasta?

Se tärkein pointti oli se että tässä uutisessa mitä täällä kommentoidaan ei puhuttu mitään maahanmuutosta, eräiden päähän ei vain mahdu muuta ja sitten sitä samaa asiaa pitää vatvoa joka viestiketjussa.

Timo-Pekka Mustakallio

"Melko kallis", tuo kauppasota, joskin USA:lla on ollut kaikin puolin kalliimpia aseellisia sotia edellisten hallintojen aikana - kaiken huipuksi vieläpä laittomia ja menestyksettömiä sotia, jotka ovat köyhdyttäneet valtiontalouden... mutta lihottaneet MIC:ia (military-industrial complex, ks. Eisenhowerin jäähyväispuheen 1960 varoittelu). Paljon on mätää Amerikanmaalla, indeed.

Toisaalta voi olla kyse kongressin välivaaleihin liittyvästä temppuilusta, sillä Trump "tekee edes jotain" laajoje kansalaispiirien mielestä. Olipa kauppasota järkevä ja tehokas tai ei, Trumpin politiikka (voisi valita toisenlaisiakin luonnehdintoja) menee kansaan kuin ilmainen terassikalja, sataa siis ääniä GOP:n laariin, ja saa libertaristis-globalistiset demokraatit näyttämään vielä veltommilta nyhveröiltä kuin he ovatkaan.

Kulissien takana sitten sovitaan kuinka asiat hoidetaan, sillä Trump vaikuttaa tulevan aika hyvin toimeen Xin ja Putinin kanssa. Tämä spagaatti ei onnistuisi omaan kuplaansa pois todellisuudesta ajelehtineelta "ancien regime":ltä mikä ajoi Lännen pahasti kiville, eikä ikimaailmassa likaisi kätösiään, edes hädän keskellä...

Jouni Borgman

Patenttisalkulla USA saa aika pahaa jälkeä aikaiseksi, jos joku alkaa sille liikaa kiukuttelemaan. Tämähän nähtiin jo ZTE:n tapauksessa. Eri maiden intressit ovat kuitenkin kietoutuneet niin yhteen, että laajamittainen velkojen perintään laitto kaataisi koko maailmatalouden korttitalon eikä kiinalaiselle tavaralle olisi enää ostajia.
Toki näistä on vaikea maallikon paljonkaan sanoa, mutta kaupankäynnin epäreiluuden ja vääristymien suhteen Trump on ollut paljolti oikeassa. Kuinka on Kiinan laita mm. ympäristövaatimusten tai työmarkkinoiden säätelyn suhteen? Onko Kiinan roolia IPR:ien rikkomisessa koskaan selvitetty? Kiinalla on luultavasti triljoonien velat länsimaille tässä suhteessa.

On hämmästyttävää, etteivät suomalaiset pidä länttä edustavan USA:n puolta näissä kysymyksissä.

Mikko Toivonen

Hyvin todennäköisesti Trump ampuu sekä itseään, että valitsijoitaab suoraan npäähän.
Kaikissa tapauksissa vahingoittaa koko maailman taloutta.
Kiina kysymys on tietenkin monimutkainen ja syntynyt vain siksi että maailman johtajat ovat sallineet teollisuutensa siirtyä Kiinaan liian suurelta osin.
Korjaaminen kuitenkin pitäisi tehdä ihan toisella tavalla mitä Trump yrittää

Kari Kotiranta

USAn ongelma on teollisuus - on monia asioita joita osataan tehdä vain kiinassa ainakin vuoden parin tähtäimellä. Toinen ongelma on työväki, joka tulee Meksikosta ja sieltä päin. Toisaalta kuluttajahintojen nousulla saadaan aikaan inflaatio, joka nostaa sijoitusten arvoa ja nollaa (pinentää) pankkitilejä ja velkoja. Joillekin amerikkalaisille saattaa olla hyväkin ratkaisu, vaikka ei se köyhää kansaa lämmitä.

Kim Serrano

onneksi kuitenkin vielä ainoastaan kauppasotaa..se oikea sota voi hyvin seurata ..monta akaisempaa on koettu maailmassa..Euroopassa nyt kiirehditään asioiden edelle..mister Trump on sanonut aikaisemmin miksi hän on otettu eräästä asiasta on se kuinka paljon Saksa on saanut etua muita kohtaan..heidän ei ole toisen maailman sodan jälkeen tarvinnut laittaa rahojaan armeijaan sillä sehän on ollut ( akselivaltioiden laki mitä on ) noudatettu.. kielletty varustautuminen..joku antanut sille arvon 300 miljardia..ja mister Trump mielellään näkisi että kun Eurooppa tarpoo suossa polviaan myöten varustautumisen osalta niin tämä raha sijoitettaisiin Unionin yhteisen armeijan perustamiseen..Auto tulleista on puhuttu..ymmärtääkseni puolittain leikillä..Alumiini sun muita on otettu käyttöön mutta nehän on aivan nimellisiä verrattuna siihen mitä ne on Kiinaa kohtaan..

Heikki Rosti

U.S.A n vienti jatkaa tasaista kasvua ja kansa on sorvin äärellä enemmän kuin EU ssa kukaan politiikko ei ääneen kehtaa sanoa.330 miljoonan jenkkikansa rökittää EUn 440miljoonaa tossunkuluttajaa 100-0 ja hieman suuremman 1350 miljoonaisen Kiinan 1000-0.Kun tämä hybridisota on sodittu puhun sitten enemmän.

Ari Myllis

Kannattaa muistaa, että Kiina voi halutessaan painaa USA:n polvilleen omistamillaan USA valtionvelkakirjoilla. Bloombergin mukaan Kiina omistaa 1,18 triljoonan dollarin edestä USA velkakirjoja. Kiinahan on antanut lausuntoja, että nuo velkakirjat eivät olisi enää niin hyvä sijoitus....

Mikko Toivonen

Kaksi asiaa tosiasioina noista Kiinan omistamista US bondeista eli joukkovelkakirjoista:

Kiinan on löydettävä ostaja niille ja se ei taatusti ole helppoa paitsi kovasti tappiollisilla hinnoilla.

USA voi yksipuolisella päätöksella ilmoittaa olevansa maksamatta niitä.

Liriin joutuukin siis Kiina eikä USA. Kiinan ainoa konkreettinen turva on valloittava sotilasvoima noille rahoille. Sitä sillä taas ei ole ja uskon ettei halukaan sellaisen käyttämisestä vahvaa vastustajaa vastaan.