Lauantai 15.12.2018

Suomalaismepiltä kova ulostulo kaivoshankkeesta: ”Joku tolkku pitää olla”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.7.2018 19:36
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Petri Sarvamaa.
|

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa arvostelee kovin sanoin brittiläisen kaivosyhtiö Beowulf Miningin suunnitelmia. Beowulf Miningin omistama Fennoscandian Resources -niminen yritys hakee kaivoslupaa Heinävedelle.

–Kaivakaa ne rahanne jostain muualta kuin maailmanmitassa ainutlaatuisen vesistön rannasta! Joku tolkku pitää olla, Sarvamaa kirjoittaa Twitterissä.

Hän huomauttaa, että aiotun kaivoksen sijainnista Aitolammelta on vajaa kaksi kilometriä Varisveteen, ja siitä on vain muutama kilometri Karvion kanavalle. 

–Karvion kanavasta vesi laskee 85 km2 suuruiseen Kermajärveen, joka on monin osin Natura-aluetta. Edelleen vedet laskevat ainutlaatuista Heinäveden reittiä pitkin, kanavien läpi, suoraan Saimaaseen. Ja siellähän asustelevat ne maailman ainoat Saimaan norpat, Sarvamaa kirjoittaa IL-blogissaan.

Sarvamaa muistuttaa, että toisessa päässä Saimaata Saimaan Geopark halutaan virallisesti osaksi Unescon Global Geopark -verkostoa. 

–Koska Heinävedeltä vedet valuvat suoraan Saimaahan, pitää seuraavaksi olla rakettimaisen kansalaisvaikuttamisen vuoro. Ympäristönsuojelulain mukaan kaivostoiminta ja malmin tai mineraalin rikastaminen vaativat aina ympäristöluvan. Lupamääräyksiä annettaessa otettaan huomioon alueen ominaisuudet ja toiminnan vaikutus ympäristöön – kaikista vaiheista on järjestettävä kunnollinen tiedottaminen. Saimaata ei saa vaarantaa, hän kommentoi.

Sarvamaa viittaa myös Wall Street Journalin artikkeliin, jossa Saimaa listataan maailman viiden kauneimman järven joukkoon.

–Kaivosinsinöörit tietävät mitä tekevät. En halua kyseenalaistaa heidän osaamistaan. Mutta brittiläisen kaivosyhtiön kiinnostuksesta, halusta ja ennen kaikkea sijoittajien kärsivällisyydestä tehdä kaikki voitava luonnon turvaamiseksi en ole yhtään niin vakuuttunut. En myöskään usko kaivoshankkeen kestävään taloudelliseen ja alueelle työllisyyttä luovaan vaikutukseen. Tämän kaltainen toiminta kun on nykyään hyvin pitkälle automatisoitua. Eli haluaako Suomi todellakin olla monikansallisten kaivosyhtiöiden siirtomaa, hän kysyy.

Beowulf Mining on mukana alun perin Vaasan akkutehdashankkeen ympärille kerätyssä valtakunnallisessa yhteistyöverkostossa. Verkosto käsittää Vaasan ja Kokkolan kaupunkien lisäksi viisi akkuteollisuudelle keskeisiä raaka-aineita tuottavaa yritystä ympäri maan.

Muun muassa Talvivaaran entisen kaivosalueella Sotkamossa operoiva Terrafame ja Kokkolassa koboltttijalostamon omistava Freeport Cobalt kuuluvat ryhmään. 

Beowulf Miningin omistama Fennoscandian Resources omistaa useita suomugrafiittiesiintymiä Suomessa. Kaivoslupaa haetaan Heinävedellä sijaitsevan Aitolammen suomu-grafiittiesiintymälle. Kaivoksen olisi tarkoitus tuottaa Vaasan akkutehtaalle Heinävedeltä grafiittia.

Uutinen Beowulf Miningin lähdöstä mukaan hankkeeseen veti sen osakkeen rajuun nousuun huhtikuussa Lontoon pörssissä.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kaarlo Kunnari

Sarvamaa saisi keskittyä aiotun kaivoksen ympäristöturvallisuuden valvomiseen,eikä sen torppaamiseen. Jos kaikki meistä toimisivat hänen tavallaan, ei maassamme kannattaisi mitään toimintaa aloittaa tai edes harrastaa. Jos poliitikot ovat oikein virkamiestensä avustuksella laatineet kaivoslait ja asetukset, niin niiden mukaan tulee toimia, eikä estää tätäkään hanketta. Maassamme on jo liikaa näitä kaiken toiminnan estäjiä ja jarruttajia. Toivoisin, että lainlaatijat tekisivät lain, jolla yritystoimintaa aiheettomasti jarruttava pantaisiin maksamaan aiheuttamansa vahinko.

Jouko Vanne

Mm. Paraisten ja Lappeenrannan kaivokset sijaitsevat keskellä kaupunkia ja ovat ns. teollisuusmineraalikaivoksia kuten suunniteltu Aitolammenkin kaivos. Raskasmetallipitoisuudet ovat alhaisia kuten mökin rantakallioissakin.

Harri Tapani

Samaisesta dokkarista sanottua:

"Kanadalainen kaivosyhtiön johtaja ihan ihmetteli, että

- voiko tälläistä maata olla edes olemassakaan, joka antaa mineraalivarat ilmaiseksi, ei peri veroa ja kaiken päälle kouluttaa valtion laskuun työntekijät."

http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132839-venajan-verotuloi...

Kommentista lyhyesti:

"Mua hävetti katsoa sitä dokkaria. Kavosfirman jätkä nauraa päin naamaa, että olette ihan idiootteja. Ainoa mikä erottaa Suomen Kongosta on sää. "

Onneksi Suomella ei ole öljyä, se ilmeisesti annettaisiin senkin käytännössä ilmaiseksi ulkomaille yhtiöille...

Jarmo Makkonen

Aivan järjetöntä luovuttaa luonnorikkautensa ilmaiseksi vieraille maille ja pitää jätteet itse, Suomi on jopa joutunut siivoamaan konkursiin menneitä ulkomaisia kaivoksia kymmenillä miljoonilla. Ehkä norjalaiset ovat vain tyhmiä kun haluavat hyötyä rikkauksistaan itse.

Seppo Simonen

Petri Sarvamaan ulostulo Heinäveden kaivoshankkeesta vaikuttaa nekatiiviselta siltarumpu poliitiikalta. Suomi kaipaa työpaikkoja ja kyllä ympäristö tulee huomioiduksi kaivoksen ymäristöluvassa.
Muutoin Heinävedellä sijaitseva Valamon luostari ja sen munkit lienee kaivosta vastaan koska ilmeisesti pelkää luostarin rauhan häiriintyvän joka sinällään on huomion arvoinen asia.

Irja Laamanen

Suomi on kaivosteollisuuden kehitysmaa. Miksi me suomalaiset emme hyödy kaivoksistamme. Miksi kaiken annetaan mennä ilmaiseksi ja vielä avustetaan infrastruktuurin luomisessa, jotta raha täältä lähtisi ulkomaille vauhdilla. En ole tätä koskaan ymmärtänyt. Säälittää vain tulevat polvet ja pilatut maisemat, jotka jälkipolville jäävät. Poliitikot ovat näköalaottomia. Sarvamaan ulostulo ei auta yhtään mitään. Kansalaisten pitäisi ryhtyä kapinaan ryöstön lopettamiseksi.

Mikko Räsänen

Suomi on todellakin kehitysmaa omien luonnonvarojen hyödyntämisen osalta. Tosin afrikkalaiset kehitysmaat osaavat vaatia enemmän ja paremmin ehdoin kaivosten hyötyjä itselleen. Suomelle riittää enimmäkseen se, että joku ulkomaankieltä puhuva käy täällä kertomassa lentäviä lauseita ja kutsuu suomalaiset päättäjät kuuntelemaan. Sen jälkeen nämä päättäjät saavat mairean hymyn ja lipevän kertomuksen siitä miten kaunis maa Suomi on. Sen jälkeen me tollukat olemme auvoisen onnellisia ja kerromme miten joku ulkomaalainen sanomalehti on noteerannut meidät. Lopputuloksena on sitten ilmaiseksi kaivetut arvomineraalit ja ympäristötuhojen voivottelu ja lasku veronmaksajien piikkiin. Sarvamaa, jos kuka, on oikeassa paikassa ja oikealla asialla. Mutta mitä tekee ympäristöministeri? Luultavasti puuhaa 5€ kalastuslupamaksua mato-onkijoille. Veikkaanpa, että Tiilikainen ei ole edes kuullut koko asiasta. Talvivaarasta ei ole haluttu oppia yhtään mitään.

Mikko Räsänen

Tuo artikkeli ei kertonut yhtään mitään. Tai kertoi se sen verran, että paljon kaivetaan ja hienoa mineraaleja täältä löytyy. Auki jäi kokonaan se miten paljon Suomi tästä hyötyy. Kuinka paljon Suomi rikastuu? Nähtävästi Suomeen jäävät eurot ovat pääasiassa ne kuormuri- ja kaivinkonekuskien palkat ja niistä maksettavat verot. Ja pelkäänpä pahinta, että niissäkin työvoima tulee enimmäkseen Suomenlahden eteläpuolelta. Jäljelle jää siis kaivoksen lähellä olevan lähikaupan liikevaihdon kasvu sille ajalle, kun kaivosta perustetaan ja tarvitaan kampaviinereitä ja kahvia ympäristöviranomaisten ja kaivsoyrityksen välisten palaverien voiteluaineeksi.

Kaarlo Kunnari

"Asiantuntemusta" kommentoijilla näyttää riittävän. Muistutan Runebergin laulun sanoista "On Suomi köyhä ja siksi jää..." Jatkosodan aikana Suomen Lapissa oleskelevat saksalaiset sanoivat : "Suomi on rikas maa, mutta kansa on köyhää, koska omia rikkauksia ei näytetä osaavan käyttää". Historiasta pitäisi osata lukea sekin, että vesivoiman käyttöönoton ja tehdasteollisuuden loivat maahamme ulkomailta tulleet yrittäjät. Monesti emme näe edessämme olevia rikkauksia ja mahdollisuuksia ja sitten kun joku ulkopuolinen ne näkee ja ottaa käyttöön alkaa jäynä häntä kohtaan. Lopetan paskan jauhamisen, koska narulla ei voi työntää. Pitäkää hyvänänne.

Eero Pekonen

Olen samaa mieltä suomalaisten osaamattomuudesta. Antaa ulkomaalaisten osaajien yrittää, mutta pidetään kuitenkin oman maan puhtaudesta huoli ja kyllä sen kaivosveronkin voisi vihdoin säätää, niin Suomikin hyötyisi edes vähän siitä ulkonmaalaisten kaivososaamisesta. Muutama likaista ja raskasta ja työtä tekevä ja pientä palkkaa saava autokuski ja kaivosmies ei riitä hyödyksi uusiutumattomien luonnonvarojen ottamisesta.

Seppo Harkönen

Keskustelu alkoi tiettävästi Etelä-Saimaassa, joka julkaisi todella yksipuolisen ja aseenteellisen jutun 11.7. Mineraalien tutkimusta ja kaivostoimintaa suunnittelevalla yrityksellä on laillinen oikeus toimintaansa. Se on tehnyt lupaavan löydöksen, joka tässä vaiheessa perustuu seitsemään porausreikään ja kolmen näytteen analysointiin Aitolammen alueella. Vertailu Talvivaaran prosessiin ja mahdolliseen grafiitin rikastukseen ei ole mielekäs. Mineraalit ovat täyin erilaiset; metalleja sulfidiyhdisteissä ja grafiitti alkuainehiilenä. Kommentoijilla mahtaa olla parempaa tietoa ympäristövaikutuksista tällaisten vaihtoehtojen välillä, joiden prosessointeja tuskin kukaan tietää.

Tästä on vielä pitkä matka kaivostoiminnan aloittamiseen. On esimerkiksi tehtävä YVA eli ympäristövaikutusten arviointi, joka on varsin tiukka lain edellyttämä toimi.

Mainittakoon, että melko lähellä sijaitsee Outokumpu, jonka kuparikaivos aloitti aloitti itsenäisyytemme alkuvuosina. Vuonna 1926 siellä käynnistyi rikastamo, joka käytti vaahdotustekniikkaa. Outokummusta tuli menestystarina kuparituotannon, metallurgisten keksintöjen ja Kemin kromikaivoksen myötä, joka oli alku uudelle terästeollisuudelle Torniossa. Eipä ole monikaan näitä ilmiöitä kironnut.

Vaikka toki ympäristöongelmia on esiintynyt, niitä on ratkottu. Nykyisin Suomen kaivos- ja metallurginen teollisuus sekä alasta vastaava hallinto on kansainvälisesti arvostettu korkealle ympäristöasioidensa hoidossa. Joten ei syytä paniikkiin.

Mikko Räsänen

Osaamista voi olla, mutta aika paljon on vielä korjattavaakin. Viittaan sitkeästi Talvivaaraan ja sen hoitamiseen tai hoitamattomuuteen. Ilman muuta leipä pitää ottaa sieltä mistä sen saa. Samaan aikaan voi kuitenkin aina pyrkiä myös parempaan lopputulokseen.

Jarmo Makkonen

Tämä ettei Suomi käytä rikkauksia hyväkseen on poliittinen päätös eikä osaamattomuutta. Jostain syystä heti kun Suomi liittyi EU:n alkoi osaamattomuus ja teollisuutta alettiin hävittää, Nokia piti talouden pinnalla, mutta kun sekin hävisi ollaan kärvistelty suurtyöttömyydessä ja velkannuttu. Ennen EU:ta Suomi louhi ja hyötyi mineraaleistaan itse.

Markku Koivisto

Niimpä niin, aikanaan mellä oli Petsamon nikkelikaivos, kansallisomaisuudeksi kutsuttu. Englannin ja Kanadan rahoittama ja täysin omistama. Kun sota sen sitten meiltä vei se katsottiin katastrofaaliseksi onnettomuudeksi ja jopa erääksi sodan syyksi.
Niin se maailma muuttuu, nyt ulkomainen kaivostoiminta on kirouksen alaista. Niin silloin kuin nytkin meiltä puuttui ja puuttuu yhä mittavaa luokkaa oleva pääoman muodostus, jonka turvin voisi riskiä kantaa ehkä vuosikymmenen tai parin tuottamattomaan jaksoon toimintaa kaikkine kommervenkkeineen käynnistellessä ja luvitettaessa. Sen ajan puuha on toimijalle puhtaasti kulunki. Louhitun malmin tai mineraalin myynti jatkojalostukseen tuo sitten jo tulosta, mutta Suomessa tapahtuva jatkojalostus vasta muodostaa tuotteen hinnan, joka sekin on riippuvainen heiluvista maailmanmarkkinoista.
Sekä louhinta- että jalostamisosaamista meillä on yllinkyllin, vain kykyä kokonaisinvestointiin puuttuu ja sen mukana itsenäinen kaivostoiminta ja jalostus. Siitä huolimatta tuotannon ala kaikkineen on Suomelle varsin kannattavaa. Jättää maaperän rikkaudet kokonaan hyödyntämättä on erittäin typerä ajatus.

Juha Lapveteläinen

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on asiassa oikeassa, on syytä muistaa Talvivaaran virheet Kainuun alueen vesistöjen osalta. Kysymys on kuitenkin tuottavasta yritystoiminnasta, joka alueellisesti esimerkiksi pienemmässä maakunnassa vaikuttaisi positiivisesti työllisyyteen sekä itsehallinnollisen maakunnan taloudenpitoon maakunnan- sekä kuntien julkisen sektorin osalta. Ihmettelen asiassa kuitenkin poliittisia toimia, olisi äärimmäisen tärkeää pitää kaivostoiminnan kaikki langat eri osa- alueilla kotimaisissa käsissä omistajatahoja myöten. Ilmeisesti osaaminen kaivostoiminnassa ei ole suomalaisille niin tuttu asia ilman ulkomaisten yhtiöiden tietotaitoa. Tässä olisi ehdottomasti tarkastelun paikka niin työntekijöiden erikoiskoulutuksen, kuin innovaatioiden osalta yritystoiminnan suhteen, jotka kunnioittavat luontoystävällisiä arvoja. Suomi on tuhansien järvien maa, kuka meistä oikeasti haluaisi tuhota Saimaan vesistön järvialueet kalastus- ja uintikelvottomiksi Suomessa puhumattakaan juomavedestä? Huoli asiasta Heinäveden kaivostoiminnan osalta europarlamentaarikko Petri Sarvamaan näkemyksen mukaisesti on täysin aiheellinen. Kaivostoiminnan sekä sitä toteuttavan yhtiön tulisi ehdottomasti olla suomalaisten sijoittajien käsissä, osaamista toiminnasta olisi haettava ulkomailta käsin jos asiaa ei Suomessa voi toteuttaa ammattitaitoisesti. Kaikki kaivostoimintaan liittyvät päästöt Saimaan vesistöalueelle tulee saada kuriin todistettavasti ilman mitään ulkomaisen tai kotimaisen kaivosyhtiön tekaistuja raportteja valtion viranomaisille. Talvivaaran kaltaisia pressumuovilla päällystettyjä päästöaltaita ei tule rakentaa luontoon kaivetun kuopan pohjalle, jokainen tietää että siinä tapauksessa kysymys ei ole sateita hyödyntävän sadeveden keräämisestä puutarhan kaupallista toimintaa varten kastelun osalta. Kaivostoiminnassa kysymys on vakavista ympäristötuhoja aiheuttavista päästöistä, vedenpuhdistuksen tulee olla vedenpuhdistuslaitoksen mukaista luokkaa, vaikka kustannukset suunnittelun ja kehittämisen osalta ovatkin korkeat. Jos kotimaisesti turvalliseen ja vihreään kaivoshankkeeseen löytyy tällä ratkaisulla poliittisesti rahallista tukea, jolla muodostetaan eri kuntien itsehallinnollinen maakuntahanke valtionosuuksia näin tulevaisuudessa pienentäen ja paikallishallintoa vahvistaen, tuen ehdottomasti ympäristöystävällistä ja työllistävää kaivoshanketta sekä ymmärrän asian vallan hyvin.