Perjantai 21.9.2018

Hypo: Korot nousuun syksyllä 2019? – Varoitus Italian ”olkikatosta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.7.2018 07:45
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Maailmantalous on myötätuulessa, EKP tukee Euroopan taloutta matalilla koroilla ja osto-ohjelmalla ja kasvukaupunkien ylitse on pyyhkäissyt valtava rakennusaalto. Näin arvioi arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus talouskatsauksessaan.

Korkojen osalta käänne voi kuitenkin tapahtua vuoden päästä syksyllä ja se näkyisi myös asuntovelallisille. Talouskatsauksessa on korkotilanteen lisäksi arvioitu hallituksen onnistumista työllisyyspolitiikassa. Kauppasodan laajentuminen iskisi pahasti Uuteenkaupunkiin.

Euroopan keskuspankki ilmoitti lopettavansa arvopaperien osto-ohjelman vuoden loppuun ja pitävänsä korot nykytasoilla kesään 2019 asti.

–Jos taloustilanne sallii, ensi vuoden syksyllä siirrytään nousevien korkojen aikaan ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen, Brotherus toteaa.

Nousevat korot tarkoittavat vähemmän hulppeita päiviä asuntovelallisille, joiden on syytä varmistaa taloutensa kestävyys myös korkeammilla koroilla. Kun korkomenot ovat tyypillisessä asuntolainassa tällä hetkellä noin sata euroa kuukaudessa, voi summa kaksinkertaistua muutaman vuoden kuluessa.

Korkojen nostoa varjostaa Euroopan korkea työttömyys, vaisu inflaatio ja Italian heikko pankkisektori. Maan talous on kuralla ja elintaso laskenut, eikä talouden uudistamiseksi ole näkyvissä toimenpiteitä.

–Ensimmäinen puhuri paljastaa saapasmaan olkikaton, ja silloin koko euroalue on vaarassa kastua.

Suomen talous jatkaa kasvuaan

Kuluvana vuonna Suomen talous kasvaa kolmisen prosenttia maailmantalouden tukiessa kaupungistuvaa kotimarkkinaa. Nousukaudesta saadaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan nauttia vielä pari vuotta, mikä näkyy palkansaajien arjessa parempina palkkoina, toipuvana työllisyytenä ja matalina lainakorkoina.

–Ulkomailta saapuvaa kiriä tukee myös kotimainen kasvu. Sekä yksityinen että julkinen kulutus ovat kasvussa ja kotitalouksien velkaantuminen kääntyi alkuvuonna laskuun, Brotherus kirjoittaa katsauksessaan.

Kuluttajanluottamus keikkuu edelleen ennätyslukemissa, teollisuustuotanto kasvaa ja investoinnit koneisiin ja laitteisiin lisääntyvät vahvasti. Nyt paikataan isolla otteella finanssikriisin jälkeisinä vuosina alas valunutta teollisuuden käyttöastetta. Talouskasvun käynnistänyt rakentaminen jatkuu sekin vilkkaana ja kaupungistuminen tukee kysyntää.

–Katse kääntyy seuraavaksi palveluihin ja kulutukseen sekä teollisuuteen ja vientiin. Tavara- ja palveluvienti tukevat talouskasvua, mikä näkyy nyt etenkin metalliteollisuuden ja matkailun nousuna.

Hallitus saavuttaa tavoitteitaan

Hallitus on onnistunut nousukauden aalloilla saavuttamaan lähes kaikki keskeiset tavoitteensa. Työllisyydessä haviteltiin 110 000 uutta työpaikkaa ja 72 prosentin työllisyysastetta. Työllisten määrä oli jo toukokuussa 120 000 henkeä korkeampi kuin tavoitteita asetettaessa, ja työllisyysaste nousee nykyisellä tahdilla yli 72 prosentin loppuvuoden aikana.

Nykyinen hallitus on päässyt laskettelemaan globaalin talouskasvun harjanteella, ja Brotheruksen mukaan esimerkiksi työllisyystavoitteeseen on päästy enemmän tuurilla kuin taidolla. Seuraava hallitus ei todennäköisesti ole yhtä onnekas.

Työttömyysaste laski toukokuussa 7,5 prosentin tuntumaan, mutta piilotyöttömiä on yhä 80 000 enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee, mutta Brotheruksen mukaan normaaliin tilanteeseen on vielä matkaa.

Reipas talouskasvu antaa aikaa tilanteen korjaantumiselle, mutta toisesta suunnasta kummittelee jo työvoimapula. Etenkin rakennus-, it- ja palvelualoilla on nyt pulaa työntekijöistä.

Hallituksella riittää edelleen tekemistä työttömyyden kanssa, ja seuraavaksi työllisyysasteessa tulisi Brotheruksen mukaan tavoitella 75 prosenttia.

Juuri nyt hallitus puuhastelee aktiivimallin kanssa, mutta monta työllisyyttä tukevaa uudistusta jäi tekemättä. Taskuun jäi muun muassa perhevapaauudistus, koulutusuudistus ja panostukset työttömien uudelleenkoulutukseen.

–Kauppojen aukiolot ja taksiliikenteen vapautus jäivät harmillisesti ainoiksi todellisiksi rakenneuudistuksiksi.

Työllisyyden lisäksi hallituksen tavoitteena on ollut velkaantumisen taittaminen ja rakenteiden uudistaminen. Vahva talouskasvu kääntää velka-asteen laskuun, mutta kestävyysvajetta ei ole pystytty nujertamaan.

Kauppasodan laajeneminen epätodennäköistä

Maailmantalous kasvaa yhdeksättä vuotta finanssikriisin jälkeen, mutta osake- ja korkomarkkinat kipuilevat nyt ensimmäistä kertaa vuosiin.

–Se viittaa riskien nousuun, vaikka kasvu jatkuukin vielä.

Keskeisin uhka taloudelle on kytevä kauppasota Yhdysvaltojen ja muun maailman välillä. Presidentti Donald Trump on jo ehtinyt vetäytyä uusista kansainvälisen kaupan sopimuksista ja uhkaa romuttaa myös vanhat Yhdysvaltojen kehittämät ja maata hyödyntävät mallit.

Brotheruksen mukaan kaikki maat ovat tulilinjalla.

–Kiina erityisesti, mutta myös Kanada, Meksiko ja tuoreimpana EU ovat joutuneet rangaistustullien kohteeksi. Trumpin hallinnon pääneuvonantajista ei löydy enää yhtään vapaakaupan puolestapuhujia.

Vaikka kauppasota laajenisi Yhdysvaltojen ja EU:n välillä täysimittaiseksi, ei se tarkoittaisi aivan finanssikriisin tasoista tuskaa. Trumpiin kriittisesti suhtautuva talousnobelisti Paul Krugman arvioi, että kauppasota leikkaisi Yhdysvaltojen taloudesta noin kaksi prosenttia.

–Suomelle suuruus olisi samaa tasoa, vaikka olemmekin enemmän riippuvaisia viennistä. EU:n sisäkauppaan sota ei ulotu, vaan isoimmat iskut kohdistuvat Uuteenkaupunkiin ja sen autotehtaaseen, jossa vaikutus työntekijöihin ja asuntomarkkinoihin olisi valtava.

Poliitikot, asiantuntijat ja sijoittajat pitävät laajamittaista kauppasotaa edelleen epätodennäköisenä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jouko Salminen

Hieno selostus kuin Noposelta ikään. Mitään korjausehdotusta en kyllä havainnut. Onko tosiaan niin, että ekonomistit eivät tajua tai eivät halua tajuta, että FIAT järjestelmä olisi jo romahtanut, elleivät keskuspankit olisi pumpanneet rahaa markkinoille. FIAT järjestelmä ei koskaan ole toiminut ilman keskuspankin merkittävää roolia, mutta silti sitä pidetään tehokkaana kapitalistisena järjestelmänä.