Perjantai 21.9.2018

Suomalaisarvio: ”Sanktioiden aktiivisesta käytöstä tulee kipupiste EU:n ja USA:n välille”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.7.2018 15:27
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuivat muun muassa maakaasusta viime viikolla Valkoisessa talossa.
|

Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto ennakoi, että pakotteista on tulossa uusi kipupiste Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille.

Hän mainitsee esimerkkeinä mahdolliset Nord Stream 2 -kaasuputkea koskevat pakotteet sekä erilaiset linjat Iran-pakotteissa.

–Sanktioiden aktiivisesta käytöstä tulee kipupiste EU:n ja USA:n välille. Nord Stream -sanktiot vielä kongressin aloitteita ja läpimeno hyvinkin epävarmaa, mutta Iran sanktioiden erilinjaisuus jo olemassa, Murto kommentoi Twitterissä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on linjannut, että Yhdysvalloista on tulossa maailman suurin maakaasun tuottaja, joka kilpailee samoilla markkinoilla rakenteilla olevan Nord Stream 2 -putken maakaasun kanssa Euroopassa.

Ajatuspaja Atlantic Councilin energia-asiantuntija Agnia Grigas on Murron kanssa samaa mieltä siinä, että mahdolliset kaasuputken vastaiset pakotteet lisäävät jännitteitä.

–Pakotteiden asettaminen saksalaisille ja eurooppalaisille yhtiöille Nord Streamin vuoksi juuri nyt, johtaisi vain suurempiin erimielisyyksiin, hän kommentoi Foreign Policylle.

Donald Trump kertoi viime viikolla sopineensa Washingtonissa vierailleen Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kanssa siitä, että EU alkaa tuomaan lisää nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä Yhdysvalloista.

Columbian yliopiston energia-asioihin erikoistunut tutkija Tim Boersma kuitenkin epäilee sopimuksen pitävyyttä.

–Junckerin lupaus LNG:n lisätuonnista ei tietenkään ole sellainen, jonka hän voi pitää. Valkoinen talo ei myy LNG:tä eikä Bryssel osta sitä, hän kommentoi tapaamisen jälkeen Deutsche Wellelle.

Washingtonin tapaamisessa mukana ollut EU-virkamies puolestaan selvittää Deutsche Wellelle, ettei Juncker itse asiassa luvannut lisää tuontia.

–Hän sanoi, että EU haluaa tuoda lisää, ei, että sitoutuisimme tuomaan lisää. Kyse oli enemmän aikomuksen ilmaisemisesta.

EU on kokonaisuutena vahvasti riippuvainen energiantuonnista ja Venäjä on suurin yksittäinen maakaasun, raakaöljyn ja kiinteiden polttoaineiden toimittaja.

EU:n ja Yhdysvaltojen linja on niin ikään Iranin suhteen täysin erilainen. Euroopan maat aikovat jatkaa Iranin ydinsopimuksessa, josta Yhdysvallat ilmoitti irtautuvansa. Samalla Yhdysvallat palauttaa Iranille sanktiot, jotka välillisesti koskevat myös maassa toimivia eurooppalaisyhtiöitä. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kiinnittänyt tähän huomiota.

–Yhdysvaltojen Iranille asettamat tiukat talouspakotteet purevat myös Eurooppaa. Rahoitussanktioilla on itseään laajentava taipumus – sanktion ympärille kertyy varovaisuuden kehä, joka moninkertaistaa vaikutukset. Eurooppalaiset yritykset tulevat tämän kohtaamaan, Niinistö pohti Presidentin kynästä -kirjoituksessaan toukokuussa.

Hän muistutti, että eurooppalaisen teollisuuden intressit Iranissa ovat suuria. Hän uskoo, että poikkeuksia tullaan Yhdysvalloilta peräämään siinäkin tilanteessa, että EU pysyttelisi ydinsopimuksessa.

–Jos taas poikkeusten tielle lähdetään, niin mihin sitten piirtyy raja? Jotkut jäävät rannalle, eikä se ole ollenkaan omiaan vahvistamaan eurooppalaista yhtenäisyyttä, presidentti huomautti. 

Lue myös: 

”Ja diilin me teimme” – Kauppasota vaihtui ”nollatulleiksi”

Trump löysi uuden aseen Saksaa vastaan: Nord Stream 2

Sauli Niinistöltä vakava kannanotto: ”Jos poikkeusten tielle lähdetään, mihin piirtyy raja?”

Jaa artikkeli:

Kommentit