Keskiviikko 14.11.2018

Suomen kasvun hidastuminen huolestuttaa ekonomisteja: ”Tuottavuuskehitys on suorastaan karmea”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.9.2018 10:17
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Tilastokeskuksen perjantaina julkistamien lukujen mukaan bruttokansantuote oli huhti-kesäkuussa 2,5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Edelliseen neljännekseen verrattuna kausitasoitettu bruttokansantuote nousi 0,3 prosenttia.
|

Suomen talouskasvu hidastui selvästi toisella vuosineljänneksellä. Tilastokeskuksen perjantaina julkistamien lukujen mukaan bruttokansantuote oli huhti-kesäkuussa 2,5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Edelliseen neljännekseen verrattuna kausitasoitettu bruttokansantuote nousi 0,3 prosenttia. 

Vielä pari viikkoa sitten julkaisemassaan ennakkotiedossa Tilastokeskus arvioi neljännesvuosittaiseksi kasvuksi 0,5 prosenttia.

”Aika maltillinen ennakkotieto piti ekonomistien odotukset kurissa, mutta julkistus on silti vaisu. Kasvu jatkui, mutta hidastui yllättävän paljon kevään vahvasta työllisyyskehityksestä huolimatta”, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kiinnittää huomiota investointeihin ja huomioi nousun katkenneen jo vuosi sitten. 

”Nopealla vilkaisulla isoin tarkistus tuli kone-, laite- ja kulkuvälineinvestointien historiatietoihin peräti neljän neljänneksen ajalta. Nousu katkesi yllättäen jo vuosi sitten. Huono juttu”, hän kirjoittaa Twitterissä.

(Juttu jatkuu tviitin alla.)

 

 

Nordean pääekonomistia Aki Kangasharjua huolestuttaa tuottavuuden lasku. 

”Tämä Suomen tuottavuuskehitys on suorastaan karmea, etenkin kun koneinvestoinnit eivät olekaan uusien lukujen valossa kasvaneet ennätyksellisesti. Ei lupaa tuottavuudelle hyvää tulevaisuudessakaan”, hän tviittaa. 

(Juttu jatkuu tviitin alla.)

 

 

Jukka Appelqvistin mukaan myönteistä toisen neljänneksen luvuissa oli kasvun laaja-alaisuus: kaikki bruttokansantuotteen keskeiset alaerät paranivat. Samalla hän kuitenkin varoittaa, että vauhdikkain elpyminen on ohi. Sorjosen tavoin hän pitää investointien hidastumista huolestuttavana.

”Kaikki kysyntäerät jatkavat nousussa, mutta vauhdikkain elpyminen on takana viennin ja teollisten investointien osalta. Parin edellisen vuoden kasvuluvut ovat olleet selvästi Suomen pitkän aikavälin trendikasvun yläpuolella, eikä sellainen tahti jatku ikuisesti. Vuoden alussa Suomi oli vielä euroalueen priimuksia talouden kasvulukujen osalta, mutta nyt ollaan keskiarvon alapuolella. Huolestuttavaa on erityisesti se, että teolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat kehittyneet verkkaisesti jo kolme peräkkäistä neljännestä.”

Vuoden toisen neljänneksen luvut vahvistavat Appelqvistin mukaan sen, että finanssikriisiä edeltänyt aikaisempi suhdannehuippu on vihdoin Suomessa ohitettu. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote ylitti ensimmäisen kerran vuoden 2007 lopun tason. 

Nordean päästrategi Jan von Gerich huomauttaa, että Suomen julkinen sektori on edelleen alijäämäinen noususuhdanteen huipullakin.

”Sopeuttamispäätökset tekevät aina kipeää, ja Suomenkin hallitusta on syytetty esimerkiksi kipeistä leikkauspäätöksistä. Surullinen tosiasia on kuitenkin se, että julkinen sektori on edelleen selvästi alijäämäinen, vaikka suhdannetilanne on parantunut dramaattisesti”, hän kirjoittaa blogissaan.

Von Gerich muistuttaa nyrkkisäännöstä, jonka mukaan nousukauden aikana pitäisi pyrkiä ylijäämiin ja velan takaisinmaksuun, jotta laskukausina olisi varaa elvyttää. 

”Tällä kertaa Suomen julkista taloutta uhkaavat myös kasvavat väestön ikääntymisestä johtuvat menot, joten alijäämäisestä valtiontaloudesta noususuhdanteen huipulla kannattaa huolestua tosissaan”, hän sanoo.

”Näyttää uhkaavasti siltä, että Suomella on sopeutustarvetta jäljellä vielä noususuhdanteen päättyessäkin. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että finanssipoliittinen elvytysvara on rajallinen. Ilman finanssipoliittista elvytystä myös seuraava laskusuhdanne uhkaa pitkittyä”, von Gerich jatkaa.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto varoitti viikko sitten, että seuraavan hallituksen nelivuotiskaudelle ajoittuu seuraava kansainvälisen talouden notkahdus, joten nyt kannattaisi ”kerätä puskureita”.

Myös Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti on varoittanut Suomen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymien olevan vaimeat.

Lue myös:

Uusi varoitus kasvun hyytymisestä: ”Suomalaisten pitää toivoa, että kansainvälisen talouden riskit eivät toteudu”

Ekonomistit varoittavat Suomea: ”Tämä ei ole mikään helppo palapeli”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Nita Hillner

Huolestuttavalta vaikuttaa :( Mutta miten jatkuva talouskasvu vaikuttaa luontoon ja sen kestävyyteen? Jos tuhoamme luonnon, ihmiskunta on myös tuhon oma. Millainen taloudellinen järjestelmä on kestävä sekä ihmisen että muun luonnon kannalta? Jotain on hyvin pielessä nykyjärjestelmässä - Kulutamme liikaa, miltei kaikki kulutustuotteet ovat kestävyydeltään kehnoja. Tähän ongelmaan lainsäätäjät voivat halutessaan puuttua...

Panu Saarela

Suomalaisten määrä ei ole mikään perustelu epäekologisuudelle ja ylikulutukselle. Yhtä järkevää olisi sanoa, että meidän sukumme saa kiertää veroja, koska sukumme on niin pieni.

Sitä paitsi suomalaiset kuluttavat henkeä kohti luonnonvaroja huomattavasti maapallon keskivertoasukkia enemmän. Jos kaikki kuluttaisivat suomalaisten tavoin, tarvittaisiin kolme ja puoli maapalloa.

Tapio Angervuori

Ekonomistien pitäisi muistaa pari pikkujuttua:

1) Tuottavuus ja työttömyys ovat käänteisesti verrannolliset! Nykyään eletään yltäkylläisyyden aikaa: lähes kaikkea on mahdollista jo nykyisellä tuottavuudella valmistaa yli tarpeen. Ylikapasiteetti on yhä edelleen ongelma. Ufoilleko meinataan tuottaa seuraavaksi?

2) Hiiteen nyrkkisäännöt: laman ennustaminen tuottaa laman, koska rahaa aletaan puskuroida, ja puskurointi kutistaa taloutta. Tällä työttömyysasteella Suomi ei mitenkään voi olla niin suuressa nousukaudessa kiinni, että olisi paljon ylijäämiä, josta voitaisiin säästää. Tämän osoittaa inflaatio, joka on vain 1,4%. Myös vaihtotase on vain hitusen plussalla, joten viennistäkään ei tule apuja säästämiseen.

3) Suomen pitäisi tehdä sisäinen devalvaatio, jotta voitaisiin kerätä puskureita tulevaisuutta varten. Sisäisellä devalvaatiollakin olisi omat sivuvaikutuksensa: Suomen suhteellinen velkaantuneisuus velka/BKT kasvaisi, koska BKT laskisi.

Spekuloida voidaan tietysti, mikä nyt olisi tilanne, jos 2008 jälkeen 2010 - 2013 oltaisiin taloutta pidetty tiukemmalla verotuksen avulla velanoton sijaan. Noina vuosina vaihtotase oli rankasi negatiivinen, valtio otti huimasti velkaa ja inflaatio laukkasi aika-ajoin 4% vauhtia, joka oli selkeäsi yli EKP:n 2% ohjearvon. Kaikkihan niin halusivat tehdä! Nyt noista toimenpiteistä saadaan kärsiä. Suuri osa tuosta otetusta velasta satoi muuten eläkeyhtiöiden laariin!

https://fi.tradingeconomics.com/finland/inflation-cpi
https://fi.tradingeconomics.com/finland/government-debt-to-gdp
https://fi.tradingeconomics.com/finland/unemployment-rate

Miika Snellman

Kuinka moni on kysynyt itseltään miksi talouden on kasvettava jatkuvasti? Nykyisenä yltäkylläisyyden ja tuotannon suurhävikin aikana oma vastaukseni olisi: Talousjärjestelmämme missä lainoitus tapahtuu virtuaalisella pääomalla, mistä yksityiset keskuspankit kuitenkin kiskovat korkoa, jota vastaavaa rahasummaa ei ole taloudessa, on talouden kasvettava jatkuvasti korkojen vuoksi. Järjetön systeemi, mikä tulee tuhoamaan sivilisaatiomme jollemme pysäytä sitä pikimmiten. Kyse on mielikuvitusleikistä, josta olemme tehneet uuden uskontomme. Niukkuus on vain illuusio. Harvainvalta on todellinen ongelma. Ja se tulee vain keskittymään jatkuvasti enemmän ja enemmän, kuin monopolissa ikään, kunnes peli päättyy omaan mahdottomuuteensa. Pahoittelen oikoluvun puutetta. Kiire tuottamaan lisää. ;)

Matti Karnaattu

Olennainen vika koko talouskasvussa on se, että systeemi on rikki ja tarvitsee toimiakseen loputonta talouskasvua mikä on tietenkin mahdotonta.

Pitäisi miettiä miten homma toimisi talouslaskussa mitä kestää vaikka 10v, ja rahan ympärillä pyörivän tuottavuuden sijasta miettisi sitä jos hoppuilematta tekisi jotain olennaisia teknologisia harppauksia perustutkimuksesta tuotantovalmiiseen asiaan saakka mikä hyödyttää vähintään miljardia ihmistä.

Tuomas Sikander

Hallitus on keksinyt tähän oivan lääkkeen, koulutusleikkaukset ja pitkän tähtäyksen reformistinen alistamissuunnitelma varmistavat sen ettei tukijussin pussit pääse ainakaan lähtökvarttaalissa tyhjyyttään kilisemään.
._.

Kaarlo Kunnari

Mikähän sitten kilisee, jos ruoka loppuu? Kotimaista ruoka-omavaraisuutta ja muuta omavaraisuutta pitää tukea aina. Osa meistä on elänyt niin yltäkylläisyydessä, ettei ymmärrä mahdollisuutta, että tulee puute tärkeistä tuotteista, joita ilman tulee suuria vaikeuksia. Ympäristöuhkista puhutaan, vaikka ne eivät ole niitä elintärkeitä uhkia lähiaikoina, kylläkin pmyöhempinä aikoina. Suomalaisten pitää kuitenkin muistaa ettemme voi paljoakaan vaikuttaa ympäristöongelmaan, koska olemme niin pieni vaiukuttaja asiassa. Promilleluokkaa.

Timo Knuutila

Kun luovat ihmiset ideoineen voivat perustaa yrityksiä, liiketoimintaa, antaa työpanoksensa muualle missä kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä on diskriminoimatta tarjolla palveluina, nähtävyyksinä, nopeina yhteyksinä, sallivampana elämänmallina heteroille, mukaanlukien suhteet, escortit, businesstapaamiset, seminaarit, koko maailman verkostoitumistapahtumat, avoimmuus, täydelliset matkayhteydet muualle maailmaan järkevin kustannuksin niin kyllä se vaatii hyvin erikoista mieltä että jos haluaa tehdä töitä ja panostaa "elämiseen" Suomen syvän hiljaisessa heteroseksin ja kaiken ilonpidon vastaisessa uskonnollistyyppisessä "vain harmaa tasainen työnteko on hyvää elämää ja kaikki muu on syntiä" visiossa ja mallissa.

Eihän sitä voi edes laskea paljonko Suomi on menettänyt maailmalle nurjamielisellä hallinnollaan ja sen näkemyksillä. Suomi ei ole koskaan diasporastaan välittänyt, ei edes yrittänyt ottaa mallia muista maista joilla on suuri diaspora maailmalla, ja pikemminkin asenne on kokea ulkomaille lähteneet suomalaiset uhkaksi ja riskiksi joka saattaa vielä muuttaa kotimaan uskonlahkotyyppisen johtamismallin ja surkean ankean elämänmallin pakottamisen kaikille kansalaisille.

Matti Loikkanen

"Surullinen tosiasia on kuitenkin se, että julkinen sektori on edelleen selvästi alijäämäinen", vaikka maassa on voimakas talousbuumi. Mikähän tämän tien päässä on?

Vaalit on tulossa ja vihervasurit todennäköisesti nousevat valtaan ja varmaa on, että velanotto kiihtyy. Sillä laidalla ei paljon murehdita mistä rahat tulevat, mutta heillä on kyllä parhaat suunnitelmat kuinka rahaa jaetaan.

Tapio Angervuori

Voittoako julkisen sektorin pitäisi tuottaa?
Nollasummapeli: yhden voitto on toisen tappio.
Pitääkö yksityisen sektorin velkaantua vielä lisää?
Kotitaloudet velka/BKT 2008 - 2018: 52 - 67%
Yksityinen velka/BKT: 2008 - 2018: 189 - 212%,
Julkinen velka/BKT: 2008 - 2018: 33 - 61 %,