Maanantai 22.10.2018

Luottoluokittajalta kylmä suihku Suomelle – Ekonomisti: ”Löytyykö vielä ässiä hihasta?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.9.2018 09:57
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Luottoluokittaja Standard & Poor's ei nostanut Suomen luokitusnäkymiä.
|

Luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) varoittaa Suomea luottoluokituksen laskun mahdollisuudesta, jos rakenteellisen uudistukset epäonnistuvat. Luottoluokittaja muistuttaa myös väestön ikääntymisen haasteista.

”Mielestämme ikääntyvästä väestöstä johtuvat rakenteelliset haasteet ja työvoiman supistuminen vähentävät talouden kasvupotentiaalia pidemmällä aikavälillä. Uusia työmarkkinoiden uudistuksia tarvitaan. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen olisi positiivinen askel. Emme kuitenkaan odota merkittäviä uudistuksia, jotka ulottuisivat vuoden 2019 vaalien jälkeiseen aikaan. Tällä hetkellä uskomme, että kaikki lyhyen tähtäimen uudituspyrkimykset keskittyvät soteen. On olemassa riski, ettei sitä saada vietyä läpi aikataulussa ja se pysyisi myös tulevan hallituksen ohjelmassa ja voisi näin hidastaa muita keskeisiä uudistuksia”, S&P kirjoittaa katsauksessaan.

S&P toisti perjantai-iltana Suomen luottoluokituksen ”AA+” ja vakaat luokitusnäkymät. S&P ei siis nostanut Suomen luottoluokitusnäkymiä, kuten toinen suuri luottoluokittaja Fitch kuukausi sitten.

Lue tarkemmin: Suomi aloitti paluun kolmen A:n kerhoon? ”Edellyttää, että myös seuraava hallitus jatkaa nykyisen uralla”

S&P:n mukaan luokituksen nosto vaatisi huomattavia työvoiman tarjontaa ja tuottavuutta tukevia uudistuksia. 

”Suomen luottoluokituksen nousun edessä vielä monta estettä. Potentiaalista talouskasvua pitää nostaa”, Nordean päästrategi Jan von Gerich kommentoi.

Suomessa julkistettiin juuri ennen S&P:n raporttia tiedot heinäkuun kokonaistuotannosta. Kokonaistuotannon kuukausi-indikaattori nousi 1,5 prosenttia vuoden takaisesta heinäkuussa. Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun lukemaa tarkastettiin hieman alaspäin 2,8 prosenttiin.

Danske Bankin ekonomistit huomauttavat, että bruttokansantuote oli toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, joten tuore luku näyttäisi kertovan kasvun hidastumisesta keskikesällä. 

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan lukema on kyllä maltillinen ja hieman odotusta heikompi, mutta kesän luvut ovat lomien takia painoarvoltaan vähäisempiä. 

”Palvelualojen luottamus on kuitenkin ollut hieman vaisumpi viime kuukausina, joten kasvun hidastuminen on uskottavaa”, Kuoppamäki toteaa katsauksessaan. 

Toinen Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo suoraan, että kasvu jatkuu, mutta hidastuu.

”Viime syksynä murehdittiin samaa, silloin apuun tuli ennakoitua parempi työllisyysspurtti. Löytyykö vielä ässiä hihasta”, hän tviittaa.

Valtiovarainministeriö varoitti perjantaina omassa suhdanne-ennusteessaan kasvun hidastumisesta. VM ennustaa talouskasvun kiihtyvän 3,0 prosenttiin tänä vuonna. Seuraavina vuosina Suomen talouden kasvu kuitenkin hidastuu runsaaseen 1½ prosentin vauhtiin.

 

 

 

Lisää aiheesta:

Jäätävä arvio Suomen talouspolitiikasta: ”Ongelman myöntäminen kesti vuosia”

Suomen kasvun hidastuminen huolestuttaa ekonomisteja: ”Tuottavuuskehitys on suorastaan karmea”

Uusi varoitus kasvun hyytymisestä: ”Suomalaisten pitää toivoa, että kansainvälisen talouden riskit eivät toteudu”

Ekonomistit varoittavat Suomea: ”Tämä ei ole mikään helppo palapeli”

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Lauri Kiiski

Kuinkahan nämä luottoluokittajan vaatimukset etenevät seuraavan hallituksen aikana, jos oppositio jo nyt vastustaa kynsin hampain mitä pienimpiäkin muutoksia yleiseurooppalaisempaan suuntaan ?

Väestön ikääntymisen merkitystä on lakaistu maton alle jo useiden hallitusten toimin ja syntyvyys on nyt aivan tolkuttoman huonolla tasolla - aivoviennistä ulkomaille puhumattakaan.

Jaakko Aalto

Kohta demarit, vihreät ja vasemmistoliitto kiirehtivät kertomaan, että ei näillä luottoluokittajien jutuilla ja reittauksilla ole mitään merkitystä. Tärkeintä on ajaa päästöjä alas, teollisuutta ulos, turvapaikanhakijoita sisään ja veroja ylös.

Vesa Kiljunen

Ottamatta kantaa mainitsemisiin puolueisiin,niin eikös nämä nykyisetkin "vallanpitäjät" aja ihan samoja asioita?
Meikäläisen kulut sen kun kasvaa koko ajan ja palkat laskee.Eli yhtä päättömiä
paskanpuhujia kaikki nykyään.Yhtä alamäkeä meno on tavallisen ihmisen kannalta,vaikka kuka siellä lässyttää.

Jouni Borgman

Mafian kiristäjiä ei yleensä kiinnosta, mistä kiristettävä suojelurahansa repii. Tärkeintä on, että ensi viikollakin on tietty summa kasassa. Nämä kuitenkin tulevat vielä sanelemaan, mitä täytteitä pitsoihin tulee laittaa. Ehkä onkin parasta, että hallitusvastuu annetaan suoraan luottoluokittelijoille.

Lauri Kiiski

Kyseessä ei ole mafian kiristäjä, vaan luottokelpoisuutta arvioiva taho. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa on velkaannuttu n. 120 miljardia euroa ja täysin ilma talouskasvua ainoana maana koko Euroopassa.

En ole mikään ennustaja, mutta luotottajat eivät tätä katso hyvällä ikuisiuksoin. Toistaiseksi ovat vielä tyytyväisiä työeläkeyhtiöiden rahastointiin velkojen vakuutena.

"Talous kasvaa – kaikki hyvin?"

https://vnk.fi/talousneuvosto/talouspolitiikka-sarja/-/blogs/talous-kasv...

-- "Investointikysynnän globaalit heilahtelut näyttäisivät sopivan hyvin yhteen Suomen talouskehityksen kanssa. BKT:n pudotus vuonna 2009 oli Suomessa poikkeuksellisen raju 8,3 prosenttia. Kehittyneistä maista vain Baltian maat kokivat tätä jyrkemmän BKT:n laskun. Myös nousu taantumasta ja viennin elpyminen oli Suomen osalta vaivalloista ja kesti monia kilpailijamaita pidempään.

Tämän todistusaineiston valossa näyttäisi siis todennäköiseltä, että seuraavan kansainvälisen taantuman alkaessa Suomi sukeltaa pinnan alle etunenässä ja pysyy siellä muita pidempään. Mitä asialle on tehtävissä ja mitä se implikoi talouspolitiikalle? Tuotantorakenteen ja erityisesti ulkomaankauppaa käyvän yritystoiminnan monipuolistuminen vähentäisi Suomen talouden suhdanneherkkyyttä. Palveluiden osuus viennistä on kasvanut nopeasti, mutta ilmeisesti ainakin osa vientipalveluista on kytköksissä investointihyödykkeisiin ja noudattaa näin ollen samaa sykliä. Kuluttajatuotteiden suurempi osuus viennissä sen sijaan todennäköisesti tasapainottaisi kehitystä." - -

Pasi Käyhkö

Suomen jyrkkä alamäki alkoi kylläkin hiukan jälkijättöisesti vuonna v. 2009 verrattuna muihin ja myös taantumasta nousu on tapahtunut jälkijättöisesti. Tämä johtuu Suomen talouden ja viennin rakenteesta.
Globaali lama kylläkin kohtelee Suomea rankasti, koska vientimme perustuu pääosin investointihyödykkeiden varaan.

Niilo Mäkelä

Ymmärtääkö luottoluokittaja että tietyillä vaateilla lisätään työttömyyttä ja ajaa meitä umpikujaan.
Korjaustoimenpiteenä parasta olisi rajat kiinni tulijoilta ja niiltä tuotteilta joita voidaan valmistaa kotimaassa.

Yrjö Koskinen

Tähän ei Irakin delegaatio tee passeineen kuin lisää ongelmia, vaan nyt on saatava ne suomalaiset työttömät töihin jos niitä kerran on. Vaikka parakki majoitukseen. Viikot menee mainiosti parakeissa ja viikonloput kotona. Näin tehtiin 80-90 luvuilla ilman ongelmia, mitkä ovat ongelmat tekevät nyt? Silloin firmat ketkä työntekijöitä kaipasivat hoitivat majoitukset kuntoon. Miksi se ei onnistu nyt? Ei sitä mannaa taivaasta sada, vaan sen eteen on tehtävä töitä ja joskus oikein todellistakin pska duunia, mutta ilmankaan ei pärjännyt.
Eikä pitkät työpäivät vieraalla paikkakunnalla ollut todellakaan kullanvuolemista.
Jos asioiden haluttaisiin oikeasti järjestyvän, niin se tehtäisiin. Ay idiooteista huolimatta.

kari laaksonen

Kohta demarit, vihreät ja vasemmistoliitto kiirehtivät kertomaan, että ei näillä luottoluokittajien jutuilla ja reittauksilla ole mitään merkitystä. Tärkeintä on ajaa päästöjä alas, teollisuutta ulos, turvapaikanhakijoita sisään ja veroja ylös.

Näin käy jos äänestää demareita, sillä tärkeintähän on ettei muillakaan saa olla saa olla mitään.

Manne Rantanen

Taloutemme perustuu pitkälti rahansiirtoihin, tukipoliitiikkaan ja hyvävelijärjästelmiin. Sen sijaan, että yrittämisen tukirakenteita vahvistettaisiin, lyhytnäköisellä politiikalla vain siistitään tilastoja kulloisenkin hallituspuolueen tarpeita vastaavaksi. Pienessä maassa kun pienetkin varainsiirrot näkyvät heti ja näin niitä on helppo hyödyntää omiin tarkoitusperiinsä. Miten muuten on mahdollista, että meillä ei enää oma tekeminen ole kannattavaa, vaikka työvoimakustannukset ovat monen yrittäjän mielestä liian korkeat. Kuinka monen kannattaa pitää puutarhaa vain siksi, että säästää, ei kenenkään. Myös luottolukitusyhtiöillä on oma omena korissa ja lobbaus toimii, vaan toimiiko se maan vai suuryritysten edun mukaan? Tämä harvoin tarkoittaa samaa asiaa.

Joni Rikkola

15 vuotta porvarivaltaa, hyvin on hoidettu? Mihinkään ei olisi varaa, maksut on maailman korkeimmat(verot + pakkomaksut) velat on tapissa ja sipilä tutplasi yritystakausetkin lamaa vasten ja taantuma onkin taas jo tulossa.