Keskiviikko 19.12.2018

Hallitus viemässä Suomen yrityksiä kolmen luokan malliin – ”Huonoa politiikkaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.10.2018 11:37
  • Kuva: Sarita Piipponen / Alma Talent
    Kuva
    “Pidän huonona politiikkana, jos tästä tulee nyt tällainen kolmen luokan malli. Tällaiset kynnykset, oli kyse verotuksesta tai muusta sosiaalipolitiikasta, ovat usein hankalia käytännön elämän kannalta”, Mika Kuismanen sanoo.
|

Juha Sipilän (kesk) hallituksen uusi suunnitelma laskea irtisanomiskynnystä alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä jakaa yritykset kolmeen eri luokkaan. Esitystä moititaan hankalaksi osaratkaisuksi.

Irtisanomiskynnyksen laskeminen alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä syntyi kompromissiksi ja yhdessä työttömyysturvan 90 karenssipäivän leikkaamisen kanssa siitä on haluttu tehdä houkuttelevampi työntekijäjärjestöille. Alkuperäinen suunnitelma oli laskea irtisanomiskynnystä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Sama 20 hengen raja löytyy Suomessa yt-laista. Sitä suuremmat yritykset kuuluvat yhteistoiminta- eli yt-menettelyn piiriin. Uusi 10 hengen raja jakaa siis yt-lain ulkopuolelle jäävät pienyritykset vielä kahtia irtisanomismahdollisuuksien mukaan. 1–9 työntekijää työllistäviin yrityksiin tulisi nykyistä kevyempi irtisanomismenettely, 10–19 hengen yritykset jäisivät nykyisen lain piiriin ja yli 20 henkeä työllistävät yt-lain piiriin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta pitää rajaa hankalana. Pahimmillaan rajat voivat muodostaa kasvukynnyksen.

“Sitä voi miettiä, että jos yritys on yhden henkilön päässä siitä, että yritys nousee seuraavalle tasolle, niin kuinka iso asia se on”, Maliranta sanoo Uudelle Suomelle.

“Yleisellä tasolla jos säännöt muuttuvat koon mukaan ja ne ovat sellaisia, että ne aiheuttavat kustannuksia sanan laajassa mielessä, niin aina se aiheuttaa kasvuloukun. Sinällään kynnysten lukumäärä ei ole yhtä merkityksellinen asia kuin kynnyksen korkeus”, hän jatkaa.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ei pidä uutta 10 hengen rajaa merkittävänä kasvukynnyksenä, mutta selvästi hankalana. Ajatusta pienten yritysten jakamista entisestään kahteen luokkaan hän vieroksuu.

“Mieluummin olisin pitänyt sen 20 hengen rajan, jolloin olisi ollut selkeämpää, että ovat yt-lain piiriin kuuluvat yritykset ja sitten pienemmät yritykset”, Kuismanen sanoo.

“Pidän huonona politiikkana, jos tästä tulee nyt tällainen kolmen luokan malli. Tällaiset kynnykset, oli kyse verotuksesta tai muusta sosiaalipolitiikasta, ovat usein hankalia käytännön elämän kannalta.”

Kuismanen ei usko, että kaavailtu 10 hengen raja johtaisi yrityskentässä kikkailuun kuten yritysten pilkkomiseen. Sen sijaan Kuismanen ja Maliranta arvioivat, että raja voi johtaa työvoiman hankintaan muuten kuin rekrytoimalla perinteisiin palkkasuhteisiin.

Kymmenennen henkilön rekrytoinnin sijaan yritys voi päätyä hankkimaan uutta tarvitsemaansa työvoimaa esimerkiksi henkilöstövuokrauksen kautta.

“Silpputyöksi sitä ketjun päässä kai kutsutaan. Sinänsä ne varmasti ovat ihan järkeviä eri tilanteissa. Mutta aito huolenaihe talouspoliittisen päätöksentekijän näkökulmasta on se, että ei aiheuteta poliittisilla ratkaisuilla sellaisia tilanteita, että perusteettomasti lisättäisiin joitakin toimintoja”, Maliranta sanoo.

Sekä Etlan Maliranta että Yrittäjien Kuismanen korostavat irtisanomiskynnyksen laskemista koko yrityskentässä työllisyyden näkökulmasta. Avainkäsite heille on “työvoimavirrat”. Korkea irtisanomissuoja hidastaa työvoimavirtoja paitsi työllisyydestä työttömyyteen myös työttömyydestä työllisyyteen. Varsinaiseen työllisyyden tasoon irtisanomissuojalla taas ei ole havaittu Malirannan mukaan merkittävää vaikutusta.

“Sellaisissa tilanteissa, missä on korkeat irtisanomissuojat vähemmän ihmisiä joutuu työttömäksi. Mutta sen vastapuolena on se, että työttömän on vaikeampi löytää töitä sen jälkeen, kun on menettänyt työnsä. Korkean irtisanomissuojan yksi pulmista on se, että se siis lisää pitkäaikaistyöttömyyttä”, Maliranta toteaa.

“Itse kannatan irtisanomissuojan kohtuullista keventämistä sen takia, että on parempi, että pitkäaikaistyöttömyys ei olisi liian suurta”, hän jatkaa.

Samalla linjalla on myös Yrittäjien Kuismanen.

“En kuitenkaan halua antaa sellaista kuvaa, että tätä ei nyt kannata tehdä, kun tähän tulee tämä kynnys. Minusta tämä on silti kuitenkin askel parempaan suuntaan ja luo mahdollisuudet sille, että työvoimavirtoja voidaan paremmin käyttää hyväksi. Nyt työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville ihmisille, joilla ei ole edustusta, tämä on erittäin hyvä uudistus”, Kuismanen sanoo.

“Mutta vahvemmat perusteet olisi sille, että yrityskoosta riippumatta henkilöperustaisen irtisanomisen kynnystä laskettaisiin”, hän jatkaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Ikonen

Sallittakoon pienissä firmoissa pärstän mukaisesti erottaminen heti, mutta niin, että siitä ei saa karenssia. Lisäksi työntekijöille tulee sallia lopputilin ottaminen ilman karenssia työnantajan pärstän perusteella. Pärstäkertoimet kun muuttuvat vielä sen 6kk koeajan jälkeenkin. Lisäksi tuo olisi todellinen malli työn - tai ammattin kokeilijoille.

Simo Tamminen

Kaikki olisivat samalla viivalla jos suurien ja pienien henkilökuntien firmat hyväsyisivät nyt ehdotetun viimeisimmän mallin. Käytännössä mikään ei muuttuisi muuten kuin paperilla. Siis sopimuspaperilla. Nyt leikitään uhkakuvilla ja tehdään tikuista asiaa ammattiliittojen leikkikehässä.

Veikko Savolainen

Lindströmin väläyttämää villiä länttä ei kaivata, muttei myöskään joillain aloilla paikallisesti vallinnutta "villiä itää". Laittomat irtisanomiset ja muu työsyrjintä pärstäkertoimen perusteella eivät näet ole työelämässä olleet ihan vieras ilmiö tähän astikaan ainakaan suurissa julkisalojen työpaikoissa. Kunta- ja valtiosektoreillahan muuten on harjoitettu jo pitkään paikallista sopimista muun muassa sttk:laisten ja akavalaisten liittojen ja näiden osin aikoinaan asemiinsa nostamien johtoryhmäläisten kesken. Paikallinen sopiminen on joskus saanut jopa sellaisia vinoumamuotoja, joita on kuvattu karrikoiden 'palkalliseksi sotimiseksi sopupelifilunkeineen veronmaksajan pussista sulle-mulle-ei-tolle-tyyliin'. Yksi tosielämän case-esimerkki on julkaistu hiljattain raportissa, ks. STTK:n ja Lindströmin pärstäkerrointen välinen pihvi?
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261921-sttkn-ja-lindstromin-pa...