Keskiviikko 19.12.2018

Näkökulma: Li Andersson päästi suustaan höttöä Suomen hävittäjistä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.10.2018 15:33
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin puheet ”hyökkäyssodasta” voi jättää omaan arvoonsa, mutta ”kymmenet miljardit” on syytä ottaa tarkempaan syyniin.
|

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toi torstaina julki räväköitä näkemyksiään Suomen tulevan hävittäjähankinnan mitoituksesta ja miljardeista.

”…kokonaisarvo tulee olemaan kymmeniä miljardeja euroja. Tietenkin koko maata pitää pystyä puolustamaan, mutta ilmavoimia ei pidä mitoittaa sen mukaan, että Suomi ryhtyisi hyökkäyssotaan tai johonkin vastaavaan, Andersson sanoi Hufvudstadsbladetissa, jota Uusi Suomi eilen siteerasi.

Koko puolustushallinto lähtee siitä, että Suomeen hankitaan 64 monitoimihävittäjää korvaamaan nykyiset Hornetit, minkä määrän Andersson kyseenalaistaa. Tarjouskilpailu on täydessä käynnissä viiden eri valmistajan kanssa ja päätös pitäisi syntyä ensi vaalikaudella vuoden 2021 loppuun mennessä.

Puheenjohtaja Anderssonin puheet ”hyökkäyssodasta” voi jättää omaan arvoonsa, mutta ”kymmenet miljardit” on syytä ottaa tarkempaan syyniin.

Kävin aiheesta keskustelua vasemmistojohtajan kanssa eilen Twitterissä ja soitin sitten puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajalle Lauri Puraselle, joka vastaa HX-hankkeeksi nimetystä hävittäjähankinnasta.

(Juttu jatkuu tviittien jälkeen.)

 

 

Andersson vetosi Twitterissä kymmenistä miljardeista puhuessaan esimerkiksi Yleisradion vuonna 2015 tekemään juttuun, jonka mukaan ”uudet hävittäjät saattavat elinkaarensa aikana maksaa 20–30 miljardia euroa hankintahinnan päälle”.

On itsestään selvää, että hävittäjien käyttö, huolto ja päivittäminen maksavat 30 vuoden käytön aikana miljarditolkulla 7–10 hankintahinnan päälle. Mutta kuinka paljon?

Puolustushallinnossa lähdetään siitä, että puolustusbudjetti ei kasva nykyisestä noin 2,4 miljardista eurosta kuin ehkä inflaation verran. Hornetien osuus puolustusbudjetista on noin kymmenesosa, eli runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Tulevan monitoimihävittäjän elinkaarikustannuksia laskettaessa simppelein malli on kertoa runsaat 200 miljoonaa 30:llä ja päätyä noin 6–7 miljardiin euroon. Sillä matematiikalla ei ylletä vanhan Yle-jutun tai Anderssonin ”kymmeniin miljardeihin”, vaan jonnekin 15 miljardin maastoon 7–10 miljardin euron hankintahinnan kanssa.

Näin yksinkertaista matematiikka ei kuitenkaan aivan ole. Kenraalimajuri evp. Lauri Puranen muistuttaa, että inflaatio pitää ottaa huomioon ja myös se, että uudet hävittäjät voivat korvata joitain muiden puolustushaarojen suorituskykyjä.

”Rahan arvohan muuttuu 30 vuodessa. Lähtökohta on, että tunnemme Hornetin kustannukset erittäin hyvin. Meillä on tarkka matriisi, mitä olemme kysyneet tarjouspyynnössä, ja meille pitää pystyä kysymyksiin vastaamaan. Kustannukset pitää pystyä sisällyttämään normaaliin puolustusbudjettiin”, Puranen sanoo Uudelle Suomelle.

Kaikki uusien hävittäjien käyttökulut pitää mahtua siis noin 200 miljoonaan vuodessa?

”Tällä hetkellä se on noin kymmenen prosenttia puolustusbudjetista. Toki, jos uudet hävittäjät korvaavat jotain muuta suorituskykyä, josta voidaan luopua, meillä on varaa puolustusbudjetin sisällä katsoa asiaa. Lähtökohta on, että pitää mahtua puolustusbudjettiin, eikä se saa aiheuttaa sitä, että maa- ja merivoimat joutuu kärsimään”, Puranen vastaa.

Eli, hävittäjien vuosikulut ovat jatkossa pelkästään hintatason nousun vuoksi enemmän kuin parisataa miljoonaa euroa. Inflaatiota reippaampi nousu edellyttäisi sitä, että muualla puolustuksessa päästään kustannussäästöihin.

Eli, inflaation kanssa ja uusien monitoimihävittäjien mahdollisen suorituskykylisän kanssa kokonaiskustannus elinkaaren aikana voi nousta pitkälle yli 15 miljardin euron. ”Kymmeniä miljardeja” voi kuitenkin katsoa pitävän sisällään poliittista tarkoituksenmukaisuutta vasemmistopoliitikon suusta.

Eikä 30 vuodeksi eteenpäin katsova spekulatiivinen luku ole välttämättä myöskään se kaikkein oleellisin tapa tarkastella asiaa, kun ostamisen tarve on hyvin ilmeinen.

Vai kuinka moni omakotitalon ostaja miettii hankintahinnan lisäksi sitä kokonaissummaa, jonka talo maksaa lämmityksineen, sähköineen, veroineen, vakuutuksineen ja korjauksineen tulevan 30 vuoden aikana? Jos vaikka miettii, siitä voi tulla vain huono mieli, koska luku tuntuu pelottavalta ja sen tarkempi ennustaminenkin on täysin mahdotonta.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha-Petri Jantunen

"Kenraalimajuri evp. Lauri Puranen muistuttaa, että inflaatio pitää ottaa huomioon"
Ei 30 vuoden tulevaa inflaatiota voi ottaa huomioon. Inflaatio voi pysyä edelleen noin 2% tasolla tai euro voi hajota ja Suomi voi päätyä taas 15% inflaatioon. Edelliset tuottavat 80% tai 6500% hintojen nousun 30 vuodessa

Petri Hämäläinen

Hyvä artikkeli. En sanoisi että Anderson puhuu täysin höttöä. Voisihan sitä ihan hyvin miettiä että koneita olisikin vain 50 kappaletta ja hankinta sekä käyttö loppujen lopuksi neljänneksen pienempi.

67 Hornetia tai 64 uutta hävittäjää on meinaa iso luku.

Norja korvaa nykyisen (alkujaan) 72 F-16 Fighting Falcon -koneen laivueen 54 F-35:lla koska uusi kone on suorituskykyisempi.

Norjalla on lisäksi sama maa-ala mutta moninkertainen merialue valvottajanaan ja puolustettavaan.

Jaan Johanson

Li avasi oikein höttölippaan!
Voisiko joku selvittää vaikka, mikä oli Hornet-budjetti ja kuinka se meni. Nousiko kulut arvioidusta. Olisi jotain konkreettista. Hyvä ,mutta vaikea tai mahdoton arvioida montako hävittäjää on sopiva määrä. Jos 1 hävittäjän hinnalla saadaan ruokaa kaikille vähävaraisille, parempi terveyden- ja vanhustenhoito ja asunto asunnottomille, voi kysyä miksi ei 59 hävittäjää :)

Esa Ojanlatva

Kukaan ei tiedä paljonko tulee huolto maksamaan, mutta kymmeniä miljardeja se on aivan varma. Ja toisakseen suomessa on aivan samanlainen ulkopoliittinen tilanne kuin 30 luvulla ja se johti hyökkäysotaan. Jos suomi haluaisi rauhaa eikä sotaa oltaisiin täysin puolueettomia, nythän suomi on liittoutunut usan ja englannin kanssa sotimaan muita valtioita vastaan ja myös hyökkäämään mikäli esim usa pyytää. Suomi oli saksan rinnalla ja nyt sama tilanne usan rinnalla. Se ei tiedä muuta kuin sotaa. Miksi suomi ei esim solmi ydinaseiden vastaista sopimusta, koska usa vaatii suomea ottamaan ydinaseita maaperälleen tarvittaessa. Suomen joukkoja koulutetaan hyökkäys sotaan koko ajan naton mukana. Miksi? Miksi hornetit varustetaan hyökkäya ohjuksilla? Yksikään asehankinta ei ole suuntautunut puollustukseen viime aikoina, miksi? Suomen armeijan on vallannut himo päästä sotimaan ja se näkyy koko oikeistossa persuja myöten.

Raimo Tulkki

Ei tämä juttu ole sen kummempaa höttöä kuin mitä asiasta ovat mukamas sanoneet ns. aisankannattajat (ns. asiantuntijat), keitä ne sitten ovatkin.
Täytyy muistaa että jokainen joka sanoo jostakin jotain tuo esiin oman mielipiteensä ja ne eivät välttämättä ole oikeita.
On nähty monen monta kertaa ennenkin.

Antti Kasvio

Venäjän jatkaessa nykyisellä linjallaan Suomen puolustuskyvyn vahvistamiselle ei ole juuri vaihtoehtoja, minkä Vasemmistoliiton johtokin voisi hyväksyä realiteettina.

Mutta kun toimittaja omissakin laskelmissaan päätyy kaksinumeroiseen miljardimäärään, on vääristelevää syyttää puolueen puheenjohtajaa otsikkoa myöten hötön puhumisesta. Pikemmin voitaisiin puhua höttötoimittamisesta.

Tuomo Niemelä

Eli Huusko haluaa F-35:n ja Andersson pelkää Suomen valitsevan juuri sen.

Jaa. Kaikki kiertyy siihen, monenko miljardin euron arvoista se häive yhtenä ominaisuutena on. Ilman sitä F-35 on vain kaikessa huono kompromissikone. Saman tien kannattaisi ottaa VTOL-malli, niin varalaskupaikka löytyisi vaikka Pihtiputaan mummon mökin pihalta. Mutta ilmeisesti se ei ole suunnitelmissa.

Juha Lapveteläinen

Amerikkalaisilla Boeing- valmisteisilla F- 16, F-22 Raptor, ja F-35 hävittäjillä on erilaatuisia ominaisuuksia, jotka olisivat varmasti hyödyllisiä Suomen ammattiarmeijan käyttöön tulevaisuudessa. Esimerkiksi F- 35 hävittäjän erikoisuutena on laskeutuminen alaspäin vaikeissakin olosuhteissa helikopterin tavoin. Jos puhutaan 64 monitoimihävittäjästä, Li Andersson varmasti tarkoittaa ruotsalaista Gripen- E mallia, joka on Saab Technologies yhtiön valmistama. Lukumäärä kyseisten koneiden kohdalla tuntuu yllättävän suurelta? Tosin hankintahinta ruotsalaisen hävittäjä Gripen- E mallin kohdalla on noin 85milj. EUR/kpl kun sitä vertaa esimerkiksi Boeing F- 35 jonka hankintahinta on noin 110milj. EUR/kpl. En tosin tiedä onko ruotsalaista Gripen- E hävittäjää testattu oikeissa sotaolosuhteissa? Talviolosuhteissa Saab kuitenkin toimii moitteettomasti ja vaikuttaa kokonaisuudessa hyvältä vaihtoehdolta. Mutta miksi Suomen Puolustusvoimien pitäisi valita ainoastaan yksi vaihtoehto hävittäjähankinnoille? Sotaolosuhteissa tilanteet muuttuvat nopeasti ja tulevat olemaan erilaisia hyvinkin nopealla aikavälillä. Suomen Tasavallassa ei jostain syystä johtuen voi myöskään keskustella Boeing F- 16 hävittäjien hankinnoista, koska kyseessä on hyökkäykseen liittyvä amerikkalainen taisteluhävittäjä. Ihmettelen tätä asiaa? Jos kyseessä olisi reaaliaikainen sotakonflikti Suomen ja jonkin ulkopuolisen valtion välillä, sieltä päästä tullaan aivan varmasti hyökkäämään kovaa ja suoraan kohti mentaliteetilla joka merkitsee täyttä tuhoamista Suomen Puolustusvoimien osalta. Tämän vuoksi erilaiset vaihtoehdot hävittäjähankintojen osalta mahdollisen sotakonfliktin osalta olisi syytä ottaa erittäin vakavasti Suomen Puolustusvoimien kohdalla. Henkilökohtaisesti pidän hyvänä vaihtoehtona Boeing F- 16, Boeing F-22 Raptor sekä Boeing F-35 hävittäjävaihtoehtoja, jos näitä kaikkia kolmea hankittaisiin esimerkiksi 16 kappaletta, siinäkin tapauksessa jäisimme alle Vasemmistoliiton Li Anderssonin ehdottoman 64 hävittäjän rajan, jota hän pitää aivan liian suurena isänmaan puolustamista varten. Kaikki hävittäjähankintoihin liittyvät asiat ovat Suomen Tasavallan Valtion asioita, joista vastaavat Suomen Tasavallan Presidentti, Valtioneuvosto- ja Eduskunta, sekä Suomen Puolustusvoimat.

Jussi Keinonen

"Tietenkin koko maata pitää pystyä puolustamaan, mutta ilmavoimia ei pidä mitoittaa sen mukaan, että Suomi ryhtyisi hyökkäyssotaan tai johonkin vastaavaan", Andersson sanoi Hufvudstadsbladetissa.

Riittävään puolustautumisvalmiuteen kuuluu, että vihollisen hyökätessä ei vain oteta siilikippurassa iskuja vastaan, vaan on myös mahdollisuus satuttaa vastapuolta tämän omalla alueella sen verran, ettei hyökkäys tänne kannata.

Tuomo Niemelä

Ei varmasti oteta Jussi. Mm. JASSM tuli ehdottomaan tarpeeseen, mahdollistamaan jotain aktiivista vastatoimintaa hyökkääjän alueelle asti. Mutta tässäkin tulee jossain raja vastaan minkä verran meillä on rahaa. Siinä ammattisotilaat on ikävässä välikädessä, kun haluasivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, mutta talous ja politiikka tulevat helposti väliin. Ikävä kyllä ne ovat samalla realiteetteja nekin.

Juha Kuikka

Kun tarvittavien hävittäjien määrä on harkittu puolustusvoimien ylimmässä johdossa, puolustusministeriössä ja koko upseerikunnassa huomioon ottaen kaikki kumuloitunut kokemus, niin onko oletettavaa, että joku tyttö Turusta tietää paremmin?