Lauantai 19.1.2019

"Suomen rumin talo" myytiin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.6.2008 09:25
  • Kuva: Stora Enso
    Kuva

Metsäjätti Stora Enso myy Katajanokalla sijaitsevan Helsingin-pääkonttorirakennuksensa. Ostaja on saksalainen Deka Immobilien.

Kauppahinta on noin 30 miljoonaa euroa. Stora Enso kirjaa kaupasta noin kahden miljoonan euron myyntivoiton.

Stora Enso siirtää Helsingin-pääkonttorinsa sopivampiin vuokratiloihin pääkaupunkiseudulla. Aluksi yhtiö jatkaa kuitenkin Katajanokalla vuokalaisena.

Katajanokan sokeripalaksi kutsutun rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Kiinteistö rakennettiin 1960-luvulla Enso Gutzeitin pääkonttoriksi.

Mielipiteitä jakava talo on ollut monesti mukana äänestyksissä, joissa on haettu Suomen ruminta taloa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tsakke

Talo ei ole lähimainkaan Suomen rumin... mutta varmasti eniten väärässä paikassa ole ruma talo....

Muuten onko kukaan kiinnittänyt huomiota Tuusulanväylälle Vantaan ja Helsingin rajan kohdalle rakennettuun meluesteeseen. Se on kevyesti viimeaikojen oksettavimpia näkyjä 80 luku henkisine väri-ikkunoineen. Kuka näitä alueita oikein suunnittelee? Muutenkin ko. lähiö alue on rakennettu todella hengettömästi ysäri tyyliin ja täysin ilman lähipalveluja...

Kertik

Talo on seisonut paikallaan lähes puoli vuosisataa, eikä ole saavuttanut yleistä hyväksyntää. Todennäköisesti talo vastaisuudessakin koetaan olevan paikassa, johon se ei kuulu. Eikö näin ollen olisi parasta purkaa koko rakennelma?

siviilitarkkailija

On väärin väittää suomen arkkitehteja syyllisiksi kuin 10% suomen rakennuskannasta. Mutta kun tarvitaan todellinen DDR-helmi niin edes Itä-Saksa ei pysty kilpailemaan suomalaisten vasemmistoarkkitehtien ja kom.kok.grynderien kanssa betonirakentamisessa. Kaiken betonin siunaa sosialistinen valtionhoitajapuolue.

Gutzeitin 'sokeripala' on looginen osa Alvar Aallon kostoa. Kostoa siitä että hänen Helsinki-suunnitelmaansa ei hyväksytty. Kostoa siitä että hänen visionsa joutui sivuraiteelle. Ne jotka ovat nähneet komisario Palmu elokuvan voivat vain ihailla saidan ja ilkeän rouva Skrofin taloa. Taloa joka täytyi tuhota että Alvar saisi kostonsa, kekkoslovakian kansantasavallan metsäherra tönönsä urhon viereen ja helsinki helvetin ruman fasadin joka muistuttaisi mauttomuuden ajasta vielä satojen vuosien päähän.

Teknisesti ottaen asuntorakentamisen varsinainen ongelma ei ole arkkitehti vaan yksityisiltä ja yhteisöiltä rahaa ottava kunnallispoliitikko. Taidetta ei voi äänestää. Kaava äänestetään. Siksi suomalaisella kaavoituksella luodaan rikollisuudelle ja mauttomuudelle hyvä kasvualusta. Samoin kunnanarkkitehtien käsissä pyörii aivan samanlainen mafia kuin vaikka kehittyvien maakuntien suomella ja kansanedustajilla. Arkkitehtitoveri saa tehdä mitä hyvänsä (vrt Aallon gutzeit-pila) kunhan hän on arkkitehti.

Itä-Pasilan ja Merihaan kaltaisten hirvitysten kanssa asuvat joutuvat ikuisesti elämään rumassa maisemassa. Maisema, talot ja tilat ovat ja pysyvät paitsi rumina myös toimimattomina. Mutta kun katsotaan sitä ketkä ovat moiset törkytornit rakentaneet ja kenen pyynnöstä, katsotaankin jo niin tiukasti kunnallisvaalien lopputulemaa sekä kunnallispolitiikan likaisia yksityiskohtia että sen pelkkä katsominen on yököttävämpää ja ikävämpää kuin vaikka iltapäiväistunto itäpasilaan tehdyssä mukapuistikossa.

Huonot arkkitehdit, kunnianhimottomat rakennuttajat ja rumat maisemat ovat luonnollinen selitys suomalaisten suurelle alkoholinkulutukselle. Aivan kuten DDR:ssä. Kännissä kontulakin kaunistuu. Selvinpäin suomalaisen betoniarkkitehtuurin katseleminen tekee vain kipeää.

Gagarin

Sehän oli Merikadulla, joka romaanissa oli muutettu Rantakaduksi "hygieenisuussyistä". Kyllä se Skrofin talo käsittääkseni edelleenkin on Merikadulla.
Mitä Helsingin arkkitehtuuriin tulee, niin tuo Enson talon väärä sijainti on kyllä yksi suurimmista mokista, mutta samalle tasolle yltävät Kiasma ja Sanomatalo Mannerheimin patsaan takana. Ja nämä luomukset rakennettiin monta vuosikymmentä myöhemmin, kun oli jo tiiviisti käyty keskustelua sellaisista virheistä.

janski

Merihaka ja Itä-Pasilan kaltaisia betonilähiöitä löytyy lähes kaikista eurooppalaisista kaupungeista.

Muutamia mainitakseni esim. Bröndystrand Köpiksen vieressä tai Lyonin keskustan liepeille rakennettu Villeurbanne.

Eiköhän tuohon maailman aikaan (60- ja 70-luvuilla ollut ameriikan yhdysvaltoja lukuunottamatta) kaupunkisuunnittelun yleistavoitteena jalankulkijoiden ja autojen erottaminen toisistaan. Neukkulassa ja Stasi-maassahan autoja tunnetusti oli paljon...

jotos

Tietääkö joku jonkin Alvarin suunnitteleman talon,joka olisi toimiva?Ulkonäkökään ei aina ole häävi esim.Jyväskylän "Bolsu",Rautatieläisten talo,Suojelusluntatalo.Lotsi jne...Alvari on yliaarvostettu ja hän pysähdytti arkkitehtuurin kehityksen Suomessa.
Sodan jälkeiset laatikkokauhistukset ovat tätä samaa satoa.

watchinyou

TÄSTÄ RAKENNUKSESTA VOI OLLA MONTA MIELTÄ. MAKUASIASTAHAN ON KYSYMYS. STADIN MUUTTUVAA ILMETTÄ JOSKUS ARKISTOJEN KAUTTA TUTKITTUANI OLEN ITSE SITÄ MIELTÄ, ETTÄ NK. NORRMENIN LINNA, JOKA AIKOINAAN SEISOI 'SOKERIPALAN' PAIKALLA OLISI TYYLILTÄÄN SOPINUT MAISEMAAN PALJON PAREMMIN. VIELÄ PAREMPI OLISI KUITENKIN, JOS PAIKALLA EI OLISI RAKENNUSTA LAINKAAN. KATAJANOKKA JA SEN KORKEIMMALLA PAIKALLA KOHOAVA KAUNIS KATEDRAALI SAISIVAT TARVITSEMAANSA TILAA. YHDYN SIIS JO EDELLÄ ESITETTYYN RAKENNUKSEN SIIRTOON.

KEHITTYVÄN MAASEUDUN TUKI MAKSAKOON AALLON SINÄNSÄ MAINION RAKENNUKSEN SIIRTÄMISEN ESIM. KEHITTYVÄLLE MAASEUDULLE.

EdisPearl

En ole tarkemmin perehtynyt historiaan siinä mielessä, että Aalto olisi jotenkin piruuttaan suunnitellut tuon pytingin Helsingin paraatipaikalle peittäen sen johdosta koko todella upean Uspenskin katedraalin näkymisen merelle Helsinkiin saavuttaessa.

Suoraan sanottuna eipä tuo "arkkitehtuurikaan" kyseisen talon kohdalla ole mitenkään ainutkertainen.

Olen ainakin itse nähnyt jo aika monta ihan samanlaista rakennusta Helsingin ympäristössä.

Tässä on kyse vähän samasta jutusta, kuin Kiasman pläjäysten "taiteellisuudesta."

Luulen, että Alvar Aalto on tuon rakennuksen piirtäessään olleen todella kypsä kaikkeen.

Sitten hän pottuillakseen vetäisi tuollaiset piirrokset talolle ja mitä todennäköisimmin naureskeli partaansa kun tuo älynväläys sitten jopa toteutettiin.

On naivia väittää tuon rakennuksen olevan jotain ainutlaatuista arkkitehtuuria.

Minun puolestani koko roskan voisi räjäyttää pois ja saada taas todella upea katedraali näkyviin. Varsinkin nyt, kun se on saanut hienot kultauksetkin kupoleihinsa.

-EP-

LassiHippeläinen

Minulla ei valitettavasti ole esittää referenssejä, joten seuraava jää anekdoottien tasolle.

Kerrotaan, että Uspenskin kirkko, jota kansa sujuvasti kutsui Ryssänkirkoksi, haluttiin peittää pilaamasta sataman näkymiä. Aalto kuitenkin kunnioitti perinteitä sen verran, että sai puhutuksi kaksi kerrosta pois, joten nykyään edes kirkon kupolit näkyvät.

Toisen tarinan mukaan Enso-Gutzeit tarvitsi piirustuksia nopeasti. Aalto oli juuri hävinnyt jonkin hotellikilpailun, jonka ehdotuksen hän kierrätti pienellä säädöllä EG:lle. Se muka näkyy edelleenkin huonejaossa.

jaakkosaariaho

Eikö tätä Aallonpohjaa voisi muuttaa hotelliksi?. Eihän sitä kuitenkaan voi purkaa, kaupunkikuvallisesti merkittävä (?) Alvar Aallon luomus.
Samalla voi jättää rakentamatta sveitsiläisten ehdottoman rumiluksen.