Sunnuntai 18.11.2018

Ekonomistilta karu huomio TE:ssä: ”Suomen käyrä on jyrkkyydessään jotakin ainutlaatuista”

Jaa artikkeli:
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Julkisuudessa on puhuttu paljon Suomen karuista syntyvyysluvuista, jotka ovat laskeneet hätkähdyttävän nopeasti.
|

Suomen taloustilanne näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä, mutta EK:sta varoitetaan, että pitkällä aikavälillä näkymä on toisenlainen. Suomen julkisessa taloudessa on iso ongelma, joka tekee vasta tuloaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila varoittaa Talouselämän haastattelussa tuudittautumasta valheelliseen turvallisuuden tunteeseen taloudessa. Suomen talous on parantunut suhteellisen paljon, ja juuri nyt on tulossa hyvä aikaikkuna, mutta pitkällä aikavälillä näkymä on Urrilan mukaan huolestuttava.

”Meidän julkinen velka on räjähtävällä uralla, kun mennään tästä ajassa ikuisuuteen eteenpäin.”

Julkinen velka näyttää laskevan vielä lähes 10 vuotta, mutta tulossa on käänne jyrkkään nousuun. Urrilan mukaan käänteen ainoa selittävä tekijä on oikeastaan se, että Suomen väestö ikääntyy, mistä koituu terveydenhoito- ja vanhustenhoitokuluja.

Urrilan mukaan Suomen julkisen talouden ongelmat ovat vaikeita, mutta tällä hetkellä vielä kaukana.

”Meillä on iso ongelma meidän julkisessa taloudessa, mutta ongelma on myös se, että se on aika kaukana tulevaisuudessa.”

Väestön ikääntymisen suurimmat vaikutukset näkyvät julkisessa taloudessa Urrilan mukaan vasta 2030- ja 2040-luvuilla, joihin kohdistuu suurin menopaine. Tuolloin "velka lähtee räjähtämään, jos mitään ei tehdä”.

Jotta räjähdys vältetään, Suomen julkiseen talouteen pitäisi Urrilan mukaan joka vuosi saada 5–6 miljardia lisää rahaa. Tämä tarkoittaa, että menoja pitää leikata tai tuloja lisätä, jotta velka ei lähtisi kasvamaan ”taivaisiin asti”. Parhaat keinot tähän olisivat Urrilan mielestä nostaa työllisyysastetta ja tehostaa sote-palveluita.

Suomella on kolme haastetta

Suomen bruttokansantuote on kasvanut pari vuotta vauhdilla, mutta takana on menetetty vuosikymmen. Urrila hahmottelee Suomen taloudelle nyt kolme haastetta, jotka ovat työllisyysaste, syntyvyys ja kestävyysvaje.

Hän huomauttaa, että ensi vuoden talousennusteita tarkistetaan jo alaspäin. Hän muistuttaa, että Suomen järjestelmä ja hyvinvointivaltio on rakennettu vuosina, jolloin Suomessa oli erityisen edullinen ikärakenne.

Pitkällä aikavälillä Suomella on suuri rahoitusongelma. Julkisuudessa on puhuttu paljon karuista syntyvyysluvuista, jotka ovat laskeneet hätkähdyttävän nopeasti.

”Jos syntyvyys jää pysyvästi näin matalalle, hankalaksi menee. Nyt ollaan jäljessä yli 20 000 lasta vuoden 2015 väestöennusteesta. Se on hämmentävän suuri määrä.”

Meillä syntyvyys on laskenut kansainvälisestikin vertaillen poikkeuksellisen paljon. Suomi oli vielä vuosina 1993–2014 EU-maiden ylimmässä neljänneksessä. Viimeisimpien lukujen mukaan Suomessa syntyy enää 1,49 lasta naista kohden, ja määrän arvellaan laskevan 1,4:ään. Tällöin on mahdollista, että Suomi putoaa jopa EU:n alimpaan neljännekseen.

”Neljässä vuodessa ylimmästä mahdollisesti jopa alimpaan. Se on todella suuri yhteiskunnallinen muutos. Kyllä tämä Suomen käyrä on jyrkkyydessään jotakin ainutlaatuista.”

Urrila ei osaa arvioida tarkkaan, mistä muutos johtuu, eikä ekonomisti ole häneen mukaansa oikea henkilö yksin edes vastaamaan siihen kysymykseen. Taustalla on veikkailtu olevan ainakin nuorten miesten syrjäytyminen.

”Jotakin on tapahtunut tässä viimeisen neljän vuoden aikana”, Urrila kuitenkin sanoo.

Hän muistuttaa, että tällä hetkellä Suomen korkeakouluissa on 50 000 aloituspaikkaa.

”Jokaiselle tänä vuonna syntyneelle lapselle on 20 vuoden päästä korkeakoulupaikka, osalle kaksi. Tämä kuvaa sitä, että Suomi on mitoitettu paljon isommalle väestölle.”

Tulevaisuudessa tarvitaan Urrilan mukaan uudenlaista ajattelua siinä, miten palvelut voidaan rahoittaa, sillä se ei onnistu pelkillä veronkorotuksilla. Urrila sanoo, että julkisen talouden kannalta esimerkiksi eläkeiän pitäisi olla paljon korkeampi kuin 65 vuotta.

Lue myös: 

Pysäyttävä kuva Suomesta: ”Jos tämä jatkuu, voidaan noin vuonna 2040 sulkea viimeinenkin synnytyssairaala”

”Taaperobonus, reilu vauvaraha” – Näin kansanedustajat nostaisivat syntyvyyttä

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kenneth Ainetdin

Suomen virkamieskunta on kolminkertainen suhteessa esimerkiksi Hollantiin. Onkohan noita kynänpyörittäjiä liikaa? Nyt joku viisas heti kysyy, että vähennetäänkö poliisista vai palokunnasta mutta huomautan, että kyllä esimerkiksi Hollannissakin on toimiva poliisilaitos ja palokunta.

Kaikkein järkyttävin tilanne on kunnissa. Kunnanjohtajan on poltettava miljoonia jos rahaa ei ole vuoden aikana kulunut riittävästi, jottei valtionosuudet pienene seuraavana vuonna.

Erkki Martikainen

Ei tällaisia uhkakuvia uskota silloin kun vaaditaan lakkoaseen voimalla lisää etuuksia. Suomalaisilla ei ole viisautta pitkäjänteisyyttä riittävästi että voitaisiin ajatella asioita jotka tapahtuvat kauempana kuin "loppuvuodesta". Ay-jyrät vihervasemmiston avustamina vaativat jaettavaksi jokaisen ansaitun sentin palkkoina ja etuuksina heti eikä minkäänlaista yhteiskuntarakenteisiin liitettyä säästämistä hyväksytä. Nyt ollaan ammattiyhdistysliikkeen toimesta ajamassa kaikki tuottavat yritykset Suomesta pois nostamalla työllistämisen kustannukset niin korkealle ettei täällä kannata mitään teettää. Muutama vuosi ollaan nyt nähty että asioita voisi hoitaa toisinkin ja tehdä Suomesta työllistämisen mallimaa mutta tulevaisuus ei näytä hyvältä kun kansalaiset on taas saatu höynäytettyä sosialismin tielle.

Pasi Anttila

Olikohan se kokoomus joka sari sairaanhoitajalle lupasi kuun taivaalta ja aiheutti tämän kustannuskilpailukyvyn menetyksen. Ei ay-liike ja palkansaajat ole ulosmitannut mitään. On suostuttu eläkeiän pidennykseen 0-korotuksiin useana vuonna ja nytkin korkeasuhdanteessa maltillisiin n.3% korotuksiin.
Suostuttiin kiky-sopimukseen eli siis palkkojen alennuksiin ja työajanpidennykseen ilman kompensaatiota palkkohin.

Miten se nyt siis menikään. Kuka siis ulosmittaa ja mitä. Onko osingot laskussa vai nousussa. Onko johtajien palkat nousussa vai laskussa?

Kyllä työläiset on osallistunut näiden porvarien aiheuttaman kilpailukyvyn menetyksen korjaamiseen. Oliko se muuten porvarit jotka viimeiset 15v. ovat tätä valtion velkaa kasvattaneet ja te hoette täällä vihervasemmiston vaarallisuudesta valtiontaloudelle.

Herätkää ja olkaa edes rehellisiä itsellenne.

Erkki Martikainen

"On suostuttu eläkeiän pidennykseen 0-korotuksiin useana vuonna ja nytkin korkeasuhdanteessa maltillisiin n.3% korotuksiin.
Suostuttiin kiky-sopimukseen eli siis palkkojen alennuksiin ja työajanpidennykseen ilman kompensaatiota palkkohin."
Näin todella on tapahtunut ja mitä näemme; työnsaantimahdollisuuksia on tullut hurjasti lisää ja ulkomaanvientikauppa käy jolloin jos maltettaisiin niin mahdollisuuksia paremmista ajoista olisi olemassa mutta nyt näyttää siltä että ay-puolella enemmän kiinnostaa rekkulointi kuin ihmisten tulevaisuus.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #14

Suomen taloustilanne ja viennin kasvu johtuu kylläkin hyvästä koko maailman taloustilanteesta.
Tietenkin Keskusta oli pääministeripuolue myös vuonna 2008-2009 kun Suomen talous romahti. Kukahan oli silloin vastuussa tapahtuneelle?

Erkki Martikainen
Vastaus kommenttiin #16

Minä en ole keskustasta mitään puhunut mutta ei kai tuota mainitsemaasi romahdusta ainakaan Sipilän kontolle voi laittaa. Nythän on ollut julkisuudessa tapana syyttää Sipilää kaikesta kurjuudesta joka meitä on kohdannut näinä jälkisosialistisina aikoina.

Hannu Rissanen

Meillä ei ollut oikeasti vara sijoittaa uutta ydinvoimalaa Pyhäjoelle, mutta sinne metsään sitä ollaan rakentamassa. Nyt joudumme rakentamaan uutta sähköverkkoa ja muuta infraa lisää sadoilla miljoonilla. Oikea paikka ydinvoimalalle olisi ollut ja on yhä Loviisa. Hurjinta tässä on se, että joku poliitikko esittää tehdyn virheen omana poliittisena menestyksenä ja tyhmä kansa vielä taputtaa.

Maija Rahkola

Martikaisella keskustalaiset aatteet. Suomi on kallis maa asua ja elää myös tavallisille palkansaajille. Jokaisen pitää pärjätä yhdellä kokoaikaisella työllä. Sipilän hallitus ei ole arvostanut kansalaisia. Ja se näkyy hallituksen ja keskustan kannatuksessa.

Erkki Martikainen

Niinpä.
Neljässä vuodessa ei ihan kaikkia ole vielä saatu korjattua mutta kelkka on kyllä kääntynyt ja se ei ay:lle eikä vasenkätisille viherkynsille käy. Pelottaa se tulevaisuus jossa vasemmisto ja vihreät pääsevät suurella kansan tuella keräämään kaikki Helsinkiin leipäjonoihin odottamaan...… niin mitä?
Kannatus ei hallituspuolueilla ole kaksinen juuri sen takia mitä kirjoitin. Vihervasemmisto on luvannut että kaikki neljän vuoden aikana saadut parannukset talouteen tuhotaan heti kättelyssä ja kansa taputtaa.

Ilkka Paananen

Valitettavasti, Pasi, täytyy tuottaa Sinulle pettymys kepun kannatuksen suhteen. Ei se putoa mihinkään. Kannatus on tukevalla pohjalla kun huomioi, mikä ero on laestadiolaisten ja muun väestön syntyvyydellä. Lars-Leevin seuraajat äänestävät kepua, vaikka asuisivat Marsissa.

Lauri Kiiski

Suomen hyvinvoinnin mallia rakennettiin aikana, jolloin kauppatase oli yli 10 miljardia plussalla. Tänä päivänä numeroiden edellä on miinusmerkki.

Suomi on Euroopan ainoa maa, jonka viennin arvo on suorastaan romahtanut muihin nähden. Suomen viennin arvo on edelleen samalla tasolla, mitä se oli vuosikymmen takaperin, kun muissa EU/ EURO- maissa viennit ovat kasvaneet keskimäärin n. 30 %.

Kaisa Krannila

Paikkaisin osaltani mielelläni kestävyysvajetta, mutta näköjään olen työnantajien mielestä 55-vuotiaana jo liian vanha osallistuakseni.

Väestö ikääntyy, elinikä pitenee, mutta toisaalta ikääntyvät pysyvät terveempänä kuin aikaisemmin. Sikäli eläkeiän nosto voisi auttaa. Mutta ei sitä hyötyä ole, jos työnantajat haluavat vain nuoria.

Toisaalta jos automaation myötä työvoimalla on yhä pienempi rooli työn tekemisessä, kannattaa ruveta miettimään, onko huoltosuhde oikeastaan järkevä mitta millekään. Samalla miettimään työeläke- ja muitakin toimeentulojärjestelmiä uusiksi. Voivatko ne enää perustua työn tekemiselle, jos työtä vain ei ole tarjolla?

Janne Alanne

Työnantajana voin todeta, että mielelläni antaisin töitä kaikille ihanille ihmisille. Mutta se on vähän liian kallista. Eläkemaksut ja verot tekevät työnteon kannattamattomaksi. Pahin välistävetäjä on aina verottaja. Musta tulevaisuus.

Erkki Malinen

Julkista taloutta vois lähteä typistämänkään, ensimmäinen kohde vois olla museovirasto, se on kuin diktaattori ja tulee helvetin kalliiks sama koskee muitakin. Tämä SAKoon syyllistäminen typerää kepulaista hörhöilyä, sillä ei Suomen taloutta kohenneta.

Kaarlo Kunnari

Ei tarvitse ihmetellä kun muistaa, että juuri neljä vuotta sitten alkoi sateenkaariperheen hehkutus ja nosto parempaan asemaan kuin ydinperhe, jossa on lapsia. Maassamme on ykkösasia ja suosituinta perustaa samaa sukupuolta olevia pareja ja he ovat nostettu samanarvoiseen ja parempaan asemaan kuin lapsiperheet. Kyllä nuoret huomaavat ettei lapsien kasvattaminen ja heistä huolehtiminen yli 20 vuotta kannata, kun vertaavat olosuhteita sateenkaariperheisiin joilla on samat edut, mutta ei tarvitse huoltaa ja elättää lapsia. Heteroparilla, joka kasvattaa meille uuden sukupolven pitää olla etuja, jotka korvaavat vaivan. Siitä on yksinkertaisesti kyse.

Mikko Toivonen

Meillä on kyllä valitettavasti paljon tehostamisen paikka juurikin terveys-ja sosiaalialla.
Voimme ottaa ihan yksinkertaisen vertailun ja se on kuinka monta potilasta yksi terveyskeskustasoinen lääkäri vastaanottaa päivässä Saksassa tai Suomessa.,
Saksalaiset vastaanottavat 30-40 potilasta päivässä ja potilasbyrokratia hoidetaan pääosin muun kuin lääkärin toimesta.
Paljonko sitten vastaanottaa keskimäärin suomalainen terveyskeskuslääkäri?
Samanlaista tehostamisen tarvetta on muuallakin.
Varmaa on kuitenkin että jos hallituksen sote-maakuntahallinto lasketaan läpi niin kustannukset yhteiskunnalle ja veronmaksajille kasvavat miljardeissa vuositasolla.

R. Paul Vuolle

Virkamiehiä ulos viroista. Siinä on lääke. Virkamiehiin eivät kuulu poliisit, palomiehet/naiset, sairaanhoitajat jne.
Byrokraritan vähentäminen.

Kuka uskaltaa? Kun lukee tämänkin palstan kirjoittajia niin tuntuu hukkuvan (ein aina) se totuus että virkamiehiä on liikaa ja ne on ensin saatava ulos kuluttamasta veronmaksjien rahoja.
Tekee kipeää, mutta kun kipu kasvaa tarpeeksi suureksi nykyisessä tilassa niin silloin muutos vasta tulee.

Tapio Angervuori

"Jotta räjähdys vältetään, Suomen julkiseen talouteen pitäisi Urrilan mukaan joka vuosi saada 5–6 miljardia lisää rahaa. Tämä tarkoittaa, että menoja pitää leikata tai tuloja lisätä, jotta velka ei lähtisi kasvamaan ”taivaisiin asti”. Parhaat keinot tähän olisivat Urrilan mielestä nostaa työllisyysastetta ja tehostaa sote-palveluita."????

Ja miten nämä kaksi tavoitetta voitaisiin yleensä aikaansaada samanaikaisesti? Samalla, kun lääkäreitä ja hoitajia erotetaan kortistoon, pitää työllisyysastetta korottaa. Sama koskee kaikkia muitakin aloja. Et voi samanaikaisesti työllistää ja säästää.
Palkkoja voidaan totta kai yrittää laskea. YES, sisäinen devalvaatio, hyvä idea! Tai ei sentään! Sisäinen devalvaatio laskee BKT:tä, joka taas kasvattaa Suomen julkisen talouden suhteellista velkaantuneisuutta: julkinen velka/BKT!

Miksi julkisen talouden pitäisi olla ylipäätään ylijäämäinen?
Mistä tuo arvio 5 - 6 mrd.? Näyttäisi siltä, että julkinen sektori ottaisi koko Suomen talouskasvuun vaadittavan velan.

Suomen BKT on 224 mrd. euroa. 2.8% prosentin talouskasvu vaatii noin 6 mrd. euroa (=2x224/100) miljardia lisää velkaa, koska vaihtotase on nollan tienoilla tai negatiivinen! Suomen julkisen sektorin kulut ovat 58% BKT:stä, eli julkinen sektori rahoittaa 58 x 6,2/100 = 3,6 Mrd. tästä talouskasvusta. Julkinen velka on 136 mrd. Aina voidaan prosenteissa ottaa yhtä paljon lisää velkaa, kuin talous kasvaa. Siis 136/224 = (136*0,028) / (224*0,028). Julkinen sektori voi siis ottaa velkaa 3,8 miljardia, eikä suomen suhteellinen velkaantuneisuus lisäänny.