Sunnuntai 18.11.2018

Kova vääntö tapaus Carunasta: ”EK perustaa lobbauksensa tosiasioiden sijaan itse keksimiinsä satuihin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.11.2018 19:05
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansalaisjärjestö Finnwatch on syyttänyt sähkönsiirtoyhtiö Carunaa verojen välttelystä. Tapaus on johtanut laajempaan keskusteluun tasevapaussäännöstä laissa.
|

Sdp:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér tyrmää suorin sanoin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n perustelut elinkeinoverolain korkoleikkuriin sisältyvän tasevapautussäännön puolesta. 

”Kaikkien EK:n esittämien perustelujen perkaamisen jälkeen olen entistä vakuuttuneempi, ettei tasevapautuksen säilyttämiselle ole hyviä perusteita. Syytä on olla huolissaan myös siitä, että EK perustaa lobbauksensa tosiasioiden sijaan itse keksimiinsä satuihin”, Finér tylyttää blogissaan.

Tasevapaussääntö nousi esiin, kun kansalaisjärjestö Finnwatch syytti sähkönsiirtoyhtiö Carunaa verojen välttelystä. Finnwatchin mukaan Caruna hyödyntää verojärjestelyssään juuri tasevapautussääntöä. Järjestön mukaan Suomi menetti viime vuonna 12 miljoonaa euroa yhtiön verokikkailun takia.

Kaikkiaan 60 yhtiötä hyödyntää Suomessa tasevapaussääntöä.

Tasevapautussääntöön liittyvä lakimuutos on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen esityksen luonnoksessa joulukuussa 2017 valtiovarainministeriö esitti tasevapautuksesta luopumista, koska sitä on käytetty myös verokikkailuun. Syyskuussa annetussa uudessa esityksessä tasevapautus oli kuitenkin tuotu takaisin lakiin.

EK:n verojohtaja Anita Isomaa-Myllymäki kirjoitti omassa blogissaan viikolla, että tasevapautuksen säilyttäminen on tärkeää myös jatkossa. Se on hänen mukaansa tärkeä keino kiristyvän korkoleikkurin tasapainottamiseen. Hän ei erikseen ota kantaa Carunaan vedoten siihen, ettei EK kommentoi yksittäistapauksia.

Isomaa-Myllymäki myös korosti, että verohallinto tarkastelee sekä koron markkinaehtoisuutta että sitä, muodostuuko järjestelyssä lainsäätäjän tarkoituksen vastaista veroetua.

Lauri Finér sanoo, ettei tämä pidä paikkaansa.

”Väite ei ole tästä todellisuudesta. Finnwatchin artikkelissa nimenomaisesti kerrottiin Carunan vahvistaneen, ettei verohallinto ole puuttunut sen järjestelyyn. Korkoja on käytetty verovälttelyyn Suomessa jo vuosikymmeniä ilman, että siihen on voitu veronkiertoa estävillä säännöksillä puuttua. Juuri tämän vuoksi korkovähennysrajoitus otettiin alun perin Suomen lakiin vuonna 2012”, hän kirjoittaa.

Finérin mukaan Carunan tapaus osoittaa tasevapautuksen vaarat. 

”Se osoittaa myös, että EK oli väärässä väittäessään, ettei tasevapautuksen poistoa voi perustella aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemisellä. Kaikkien EK:n esittämien perustelujen perkaamisen jälkeen olen entistä vakuuttuneempi, ettei tasevapautuksen säilyttämiselle ole hyviä perusteita”, hän sanoo.

”Normaalisti tilanne voisi johtaa konkurssiin, mutta Carunassa se on tehty tarkoituksella”

Finnwatch syytti Carunan harjoittaneen harjoittaneen verokikkailua osakkailta otettujen lainojen avulla.  Finnwatchin mukaan yhtiö saa vähentää verotuksessa kaikki korkokulut, kun se osoittaa, että koko konserni on yhtä velkainen kuin Suomessa korkoja verotuksessa vähentävä yhtiö.

”Osakaslainoista maksettujen korkojen vuoksi Caruna-konserni on ollut raskaasti tappiollinen, minkä seurauksena sen oma pääoma on negatiivinen eli konsernilla on enemmän velkaa kuin varallisuutta. Normaalisti tilanne voisi johtaa konkurssiin, mutta Carunassa se on tehty tarkoituksella.”

Caruna vastasi syytöksiin huomauttamalla, että  tasevapautussäännöllä  mahdollistetaan erittäin pääomavaltaisten toimialojen lainanottokyky turvaamaan  tarvittavia investointeja. Sähkönsiirto on yhtiön mukaan pääomavaltainen toimiala.

”Sähkömarkkinaliiketoiminnassa on merkittävä investointivaihe menossa ja investointeihin tarvitaan vierasta pääomaa. Verkkoyhtiöt investoivat vuoteen 2030 mennessä noin 8 miljardia euroa.​ Caruna maksaa veronsa Suomeen. Yhteisöveroja Caruna maksoi viime vuonna 6,3 miljoonaa euroa”, yhtiö sanoi.

Finnwatch puolestaan väittää, että osakaslainan koroilla yhtiön osakkaat ovat imeneet yhtiöstä pois kaiken sinne laittamansa pääoman ”ja vielä vähän päälle”. 

”Valtavista korkokuluista johtuen Caruna Networks -konserniin kertyneet voittovarat ovat miinuksella Yhtiön omavaraisuusaste on negatiivinen, eli sillä on enemmän velkaa kuin pääomaa. Tästä johtuu tietysti suoraan myös se, että yhtiön oman pääoman tuottoprosentti on N/A, eli sitä ei ole lainkaan – tyhjästä on paha nyhjäistä. Pörssiyhtiö tai mikään muu markkinoilla toimiva yhtiö ei voisi toimia niin, että se tuottaa velkarahalla pelkkää tappiota. Jos joku yritys näin tekisi velkojat hakisivat sen konkurssiin. Caruna kuitenkin toimii näin tarkoituksellisesti siksi, että se imuroi yhtiöön tulevat tuotot osakkailleen korkokikkailun avulla”, järjestö sanoo.

Carunan varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori arvioi Talouselämälle, että Finnwatch nosti asian esiin juuri lakimuutoksen eduskuntakäsittelyn vuoksi.

Lauri Finér puolestaa väitti edellisessä blogikirjoituksessaan, että hallitus muutti lakiesitystään elinkeinoelämän lobbauksen vuoksi.

”Lakiluonnoksen julkaisun jälkeen liike-elämä aloitti aiempaakin mittavamman lobbauksen korkovähennysrajoituksen lieventämiseksi. Eri etujärjestöt tekivät kymmeniä lausuntoja asiassa ja liike-elämä sai oman näkökulmansa esiin talouslehdissä. Veronkierron torjunnan näkökulma sivuutettiin täysin, vaikka lakiesitys perustui nimenomaan EU:n veronkiertodirektiiviin. Elinkeinoelämän peruste vaatimuksille oli vanha tuttu: tiukka korkovähennysoikeuden rajoitus vahingoittaa Suomen kykyä kilpailla ulkomaisista investoinneista. VATT:n ja muiden tutkimukset, joissa huoli oli todettu turhaksi, sivuutettiin täysin”, Finér kirjoitti.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Näihin "Carunoihin" kaikilla energia-aloilla pitäisi hallituksen ja eduskunnan puuttua kovalla kädellä ja tarvittaessa pakkokansallistaa ne takaisin.
On täysin moraalisesti kestämätöntä että yhteisön perustarpeilla sallitaan kenen tahansa rahastaa kohtuuttomasti. Olkoon sitten energiaa, terveydenhuoltoa tai vanhustenhoivaa tai apteekkitavarakauppaa.
Ja kannattaisi myös muistaa kuka ja minkä puolueen oli ministeri joka siunasi Caruna kaupan silloisessa hallituksessa!

Antti Kettunen

Caruna osti verkot vähän mutkia oikomalla noin miljardilla eurolla. Miten rahoitettiin? Konserniavustuksella. Avustuksen korko? Aivan helvetin vaatimaton 15% monopoliasemassa toimivasta yhtiöstä. Ja tämä korko on suoraan verovähennyskelpoista. Miten kukaan kehtaa sanoa ettei tuossa kierretä veroja niin että heilahtaa? 150 miljoonaa vuodessa ... ristus

Seppo Viljakainen

"Caruna osti verkot vähän mutkia oikomalla noin miljardilla eurolla."

"Velaton kauppahinta oli 2,55 miljardia "

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/fortumin-myydysta-sahkonsiirtoliiketoi...

"Caruna on investoinut vuosina 2012-2017 yhteensä 1,2 miljardia euroa",

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805292200977174_u0.shtml

Tämä ei ole kommentti Carunan puolesta/vastaan : kompetenssini ei siihen riitä.

Suuruusluokat kuitenkin kustannuksista lienee hyvä olla oikeat ?

Timo Harju

Juu. Ja eduskunnalla oli käytössään kaikki kaupan seuraamuksia koskeva tieto? Kuten aikoinaan autokatsastuksen tai Soklin myynnissä etc. etc? Katainen ei lobannut vietävästi ja maailma on täynnä tapahtumia, joita kukaan ei ole tehnyt. Vuonna 2014 Caruna maksoi 50 miljoonan liikevoitostaan veroa 1,3%. Revi siitä.

Eero Pekonen

Suomen poliitikoissa on sellainen paha vika, että vaikka kuinka paha virhe on tullut tehtyä, niin sitä ei yritetäkään korjata, "arvovalta" näet kärsii, jos tunnnustaisi virheensä. Itse ajattelen niin, että kaikki tekevät virheitä ja jos niin on päässyt käymään, niin virheet pitää vaan nöyrästi korjata. Eduskunnalla on lainsäädäntövaltaa vielä riittävästi jäljellä, joten asia voitaisiin korjata jos päättäjät vain haluavat, mutta kun ei ole halua! Lakiin 3 prosentin katto vuotuisille korotuksille, nykyinen 15% on täysin käsittämätön.Taksalaskelmista verkoston arvonkorotukset pois, samoin asiakkaiden maksamat liittymismaksut on vähennettävä verkoston hankintamenosta ja poistopohjasta. Kuluttaja- ja kilpailuvirstoihin on valittava suomalaisten kuluttajien etuja ajavia virkamiehiä nykyisten lusmujen tilalle jne. jne. Kyllä keinoja on, jos on uskallusta ja halua.

Risto Salonen

Syyttäkää vielä suomalaisia eläkeyhtiöitä Varmaa ja Ilmarista, jotka hylkäsivät idioottivarman kotimaisen sijoituskohteen. Vain Keva ja Elo ovat pienellä panoksella (20%) mukana.
Eikö kohde ollut sijoitusjohtajien mielestä tarpeeksi seksikäs?
Hinta olisi ollut tosi pieni, miljardi per yhtiö. Korkeakorkoisilla lainoilla rahoitettuna sijoitus olisi maksanut itsensä takaisin vuoteen 2025 mennessä.

Reijo Helli

Tämä koko Caruna sotku on sen myynnistä lähtien ollut yhtä heiluri liikettä sinne sun tänne... rahastavat asiakkailtaan sähkön siirtomaksuja jotka tämä meidän Hallitus hyväksyy ... melkoisen kohun saivat viimeksi aikaiseksi kun heti tuon Caruna kaupan jälkeen tuli valtavat korotuspaineet ja olisivat korottaneet sähkön siirtomaksuja muistaakseni jotain yli 25 % mutta Hallitus tiputti tuon korotus prosentin muistaakseni 15 % tienoille.. siis vain noin 15 %... ja näin menettelevät tällä hetkellä kaikki sähköverkkoja omistavat yhtiöt... esim. Pohjois-Karjalan sähkö nostaa joka laskussa muutaman euron noita siirtomaksuja ilmoittamatta asiakkaalle mitään... viimeisin korotus taisi kyllä olla kolmen kuukauden jaksossa melkein 10 % niin että siten tämä Sähkömarkkinalaki meillä toimii.... eikä Hallitus tee asialle mitään... ja mikä pahinta niin kysymys on sellaisista maksuista joita ei voi edes kilpailuttaa ja periaatteessa nuo jakeluyhtiöt jotka nuo verkot omistavat saavat nostaa noita "Siirtomaksuja" aivan omantunnon mukaan ja tekevät sitä juuri edellä kuvatulla tavalla... alalla on "MONOPOLI" ja sitä nämä yhtiöt myös hyödyntävät kun Hallitus antaa näin tapahtua.... jos ei muuten niin tekevät sen ikäänkuin salaa... eivät ilmoita asiakkaalle mitään vaan korottavat noita maksuja joka laskuun muutaman euron olettaen ettei asiakkaat sitä edes huomaa !

Kaarlo Kunnari

Siirtomaksut ja sähkölaskut loppuvat, kun rakennutat omalla pihalle tuuligeneraattorin ja asennat katolle riittävästi aurinkokennoja. Irrottat talosi sähköyhtiön verkosta ja tuotat omat sähkösi itse. Tämä on jo mahdollista ja kymmenien vuosien aikana halvempaa kuin verkosta. Tuuligeneraattorista lienee saatava lupa, jos se on isohko.