Sunnuntai 18.11.2018

Petteri Orpo: ”Yritykset kaikkialla Suomessa viestivät työvoimapulasta – samaan aikaan 270 000 työtöntä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.11.2018 19:08
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Petteri Orpon mukaan hallitus kuulee eri puolilta Suomea yritysten viestiä siitä, että he eivät saa osaavaa työvoimaa. Lähes 120 000 ihmistä on saanut työtä, yli 100 000 työpaikkaa on tälläkin hetkellä auki, Kalle Jokinen sanoo.
|

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nosti esiin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman eduskunnan käsitellessä tänään lisäbudjettia.

”Viime aikojen uutiset työllisyyden kehityksestä ovat olleet siinä mielessä huolestuttavia, että vaikka tämä hurjakin 72 prosentin työllisyysaste ollaan tavoittamassa, niin samaan aikaan me kuulemme eri puolilta Suomea, itse asiassa kaikkialta Suomesta, yritysten viestiä siitä, että he eivät saa osaavaa työvoimaa. Noin 40 prosenttia yrityksistä viestii tätä kaikkialta Suomesta, ja samaan aikaan meillä on kuitenkin edelleen 270 000 työtöntä maassa, kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja, eli meillä on itse asiassa hyvinkin erikoinen tilanne”, Orpo sanoi eduskunnassa.

Hallitus esittääkin lisäbudjetissaan 40 miljoonan euron satsausta toimiin, joilla pyritään helpottamaan tilannetta. LUE LISÄÄ: Näillä aloilla paha työvoimapula – Hallitus satsaa 40 miljoonaa työttömien kouluttamiseen

”Tällä täsmäpanoksella pystytään kouluttamaan ja tarjoamaan opiskelumahdollisuus 1 600—2 400 henkilölle, siis täsmätoimia ja juuri siihen, mitä meidän yritykset kipeästi tarvitsevat. Tämänkaltaisia täsmätoimia me olemme tehneet ja tehdään jatkossakin, pala kerrallaan, napsu kerrallaan, jotta mahdollisimman moni suomalainen ihminen, jolla ei ole työtä, saa sen mahdollisuuden työllistyä, kantaa vastuuta itse itsestään, lähimmäisistään, perheestään, nousta pois köyhyydestä ja näköalattomuudesta”, Orpo sanoi.

Valtiovarainministerille sateli välittömästi kritiikkiä suurimmalta oppositiopuolueelta, sdp:ltä.

”Ministeri Orpo rehvasteli nyt sillä, että tähän osaamiseen laitetaan lisäbudjetissa 40 miljoonaa euroa. Hyvä niin, mutta logiikka on nyt vähän tämä, että kun on suhteessa 100 miljoonaa leikattu, niin 5—10 miljoonaa palautetaan. Ja näin se nyt vaan on”, kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoi.

”Sivistysvaliokunta viikko sitten käsitellessään ensi vuoden budjettia oli yksimielisesti äärimmäisen huolestunut niistä leikkauksista, mitä ammatilliseen koulutukseen on tehty. Nyt tässä esitetään 10 miljoonaa euroa lisää pilotteihin tilanteessa, jossa osa ammattiin opiskelevista suorittaa kolmen päivän työviikkoa, kaksi on luppoaikaa. Siis me sosiaalidemokraatit edellytämme kyllä, että tähän ammatilliseen reformiin kiinnitetään enemmän huomiota myöskin taloudellisesti”, hän jatkoi.

LUE LISÄÄ: Eduskunnassa iso mölinä Sanni Grahn-Laasoselle: ”Ala ottaa vastuuta itse omasta tekemisestä”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen säesti Orpoa.

”Lähes 120 000 ihmistä on saanut työtä, yli 100 000 työpaikkaa on tälläkin hetkellä auki. Tämä kohtaanto-ongelma on edelleenkin asia, joka pitää ratkaista”, Jokinen sanoi.

”Suunta on oikea, velkaantuminen vähentyy, työttömyys vähenee, työllisyys kasvaa, ja sitä myötä pystytään panostamaan myös suomalaisten tulevaisuuteen, koulutukseen ja myös sosiaalimenoihin”, Jokinen uskoi.

Oppositio myös naljaili hallitukselle useaan otteeseen pääministeri Juha Sipilän (kesk) pohdinnasta, että hallitus ehkä leikkasi liikaa. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz jopa totesi, ettei olisi itse leikannut niin paljon koulutuksesta.

”Itse olen sitä mieltä, että tämä huoli, jota esimerkiksi edustaja Rinne ja edustaja Gustafsson kantoivat koulutuksen ja tutkimuksen tarpeista, on ihan perusteltua. Sinne tarvitaan lisää panostuksia, ja sieltä on liikaa leikattu. Olen itse tätä mieltä. Olisin itse leikannut enemmän muualta ja vähemmän sieltä”, Zyskowicz sanoi.

LUE MYÖS: Toimitusjohtaja purkautui Jungnerille ”käytännön elämästä”: Näin vaikeaa on saada filippiiniläinen kokki Suomeen töihin ilman saatavuusharkintaa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rissanen

Aluepolitiikka ei kestä kilpailua ulkomaiden kanssa. Kaikki aluepolitiikan aiheuttamat negatiiviset ilmiöt tulevat nyt esille kun elämme murrosaikaa Euroopassa. Miljardeja euroja palaa rahaa turhien kuntien virkoihin aluepolitiikan nimissä. Jopa ydinvoimala päätetään rakentaa väärään paikkaan Kalajoelle. Turhia siltoja kuten vaikka silta Hailuotoon päätetään rakentaa veroeuroilla, vaikka koko saarella ei ole asukkaita kuin kourallinen. Turhista investoinneista jopa tuhlauksesta vastaa tavallinen duunari veroillaan ja palkallaan. Nyt vaan ollaan tilanteessa, että työn tekeminen on estetty tupla varmistuksella. Duunarin ei kannata ottaa työtä vastaan toiselta paikkakunnalla muutto- ja asumiskustannusten vuoksi. Työnantajan ei kannata palkata ihmisiä, ketkä asuvat muilla paikkakunnilla, koska duunari lopettaa heti kun saa edes lähelle vastaavaa työtä tai edes mitä tahansa työtä lähempää kotiaan. Mielettömillä työmatkoilla on aina hinta ja kustannus, mikä synnyttää epävarmuuden jatkosta. Jokainen haluaa, että omassa elämässä on mielekkyyttä ja mukavuutta. Kukapa haluaa istua junissa, busseissa tai ajaa omalla autolla joka päivä useita tunteja omalla tai edes työnantajan ajalla. Punamulta ja Kepu ovat tuhonneet yhteiskuntamme rakenteet siten, että työn tekeminen tai sen teettäminen ei ole kannattavaa.

Reijo Vuoriheimo

Sodan jälkeen Suomi on noussut hyvinvointiyhteiskunnaksi. Tänä aikana hallitusvastuussa on ollut punamultaa ja kepulaisia. Jotkut asioista "hyvin perillä" olevat väittävät jopa Kepun olleen kaikissa hallituksissa. Onkohan yhteiskunnan rakenteiden tuhoaminen näiden tahojen toimesta alkanut jo useitakin vuosikymmeniä sitten?

Art Seppala

Ei tassa muuta tarvita kuin puretaan esteet tyollistya ja annetaan yritysten kouluttaa ihmiset itse.

Se on aivan jarjetonta etta joka asiaan tarvitaan todistuksia seka lupia ja niin yrittajat kuin tyontekijatkin suuntaavat aina kasi ojossa valtion kassalle.

Pertti Ikonen

Kun Suomessa on 270 000 työtöntä, niin Orpon työvoimapula hiukan mietityttää. Ettei vaan olisi niin, että työnantajat eivät osaa enää haastatella työnhakijoita tai tunnistaa osaavaa työnhakijaa. Pitäisi varmaan kouluttaa nämä uustyönantajat kurseilla tunnistamaan pätevat työnhakijansa. Ei kaiketi 270 000 työtöntä voida julistaa puujalkaisiksi.

Mikko Toivonen

Rissanen kommentoi varsin ansiokkaasti ja totuudenmukaisesti kohtaanto-ongelmasta ja sen syistä. Suurimmasta osasta niitä.

Katsoisin kuitenkin ihan täyden realismin nimissä lisätä havaintona, että tuon 270000 työttömän osalta erittäin suuri osa heistä on menetetty työhaluttomuudesta siksi, että työttömyys eri tavoin palkitaan liian ruhtinaallisesti.

Ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset ovat liian pitkäkestoisia ja muut työttömyys ja sosiaalitoimiston korvaukset silloin kun ansiosidonnainen loppuu ovat monelle riittävän suuria opiskella sohvalla makaamista.

Matkatkaan eivät ole oikea syy sillä maailmalla suurkaupungeissa ainakin tunti suuntaan on jo lyhyt työmatka

Meillä todennäköisesti suurin työn mukana siirtymisen ongelma on se että kasvukeskuksissa ei ole läheskään tarvittavaa määrää järjellisen hintaisia vuokra asuntoja. myöskin suurten teollisuuksien projektiasumiskylät ovat tosi harvassa meillä
Maamme tekeekin tässä suhteessa påoikkeuksen suureen osaan muuta maailmaa, eli meillä omistusasumisen osuus on sairaan suuri ja estää joustavaa työn perässä siirtymistä

Pasi Anttila

Sinä se et suomalaista duunaria juuri arvosta. Mielestäsi häntä pitää potkia pois sohvalta, että hän käy töissä vain niin kauan että pääsee asnsiosidonnaiselle.

Samaa voi sanoa suomen ns. yrittäjistä. Velliperseitä jotka ruinaavat yhteiskunnantukea jopa palkanmaksuun. Eivät juurikaan pärjää avoimessa kilpailussa ihan jo osaaamattomuuttaan. Palkanmaksuhalukkuutta heillä ei juuri ole, ei ainakaan kilpailukykyisen ja siitäkin mielelllään valtion pitää maksaa osa.

Kuulostiko kivalle?

Mikko Toivonen

Minä muuten kertoessani todennäköisyyden suomalaiseen suureen työttömien määrään, eli suuret edut ja pienet halut, osoitin myös työn mukana liikkumisen ongelman eli järjellisen hintaisten vuokra asuntojen puute kasvualueilla. Järjellinen ja kohtuullinen kannattava hinta yksiöstä olisi Helsingin rajojen sisälläkin noin 300 euroa/ kk ja silloin jo 1400 euron palkalla tulee yksiössä asuva sinkku ihan hyvin toimeen.
Sossun asiakkaat taitavat saada 1100 euron luokkaa Hesassa ja se on ihan riittävästi ettei työ kiinnosta moniakaan.
Yhteiskunnan tehtävänä on korjata tuo vuokra asuntojen puute ja hinta kasvukeskuksissa koska se on kaikkien etu ja ainoastaan asuntospekulanttien ansaittu tappio. Jos vuokrat saadaan tavalla tai toisella reaalitasoille niin silloin voidaan kyllä pudottaa työttömyys-ja sosiaalitukiakin niin paljon että työn teko alkaa kiinnostamaan ja 10 euroa tunti tai 1400 euroa kk palkoillakin. Jos ei silloinkaan kiinnosta suomalaisia niin kiinnostaa ainakin maahan pyrkijöitä.

Tarja Laakso

Kun Suomessa työttömyyskorvaukset ovat EU-tasoon nähden liian alhaiset, on turha väittää, että työttömyyskorvaukset olisivat liian korkeat. Sen sijaan mitä ilmeisimmin nykyään tarjottavat palkat ovat liian alhaiset, ja elinkustannukset liian korkeat. Samoin verot ja sivukustannukset ovat liian korkeat.

Eli jos palkalla ei elä, eli palkka on pienempi kuin minimi elintasoksi laskettavat tuet, voi hyvällä syyllä kysyä, ovatko palkat liian alhaiset.

J. Lindfors

Työvoimapula kuuluu markkinataloudessa ratkaista siten että maksetaan palkkaa enemmän kuin työehtosopimuksen minimipalkka kunnes löytyy halukkaita työntekijöitä.

Työvoimaa kyllä löytyy kun palkalla voi elää tai muuttaa muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle työn perässä kun palkka ja vuokra-asumisen kalleus vastaavat toisiaan.

Suomessa on paljon työttömiä kokkeja joten järkevää olisi ollut kehottaa työvoimapulaa valittavia ravintoloita ja vuokratyövoima-yrityksiä korottamaan maksamiaan palkkoja yli työehtosopimuksen minimin kunnes löytävät työvoimaa.

Järkevän toiminnan sijaan poliitikot ja virkamiehet ovat päättäneet että jätetään suomalaiset työttömät kokit työttömiksi ja annetaan veroja maksavan keskiluokan maksaa heidän elämäänsä yhteiskunnan tuilla ja tuodaan vaikka Filiipeiltä saakka kokkeja että saadaan kokkeja sillä työehtosopimuksen minimikuukausipalkalla 1798 euroa kuussa tai jopa osa-aikaisiksi noin 1400 euron kuukausi-ansioilla.

On selvää että kokeista ei olisi työvoimapulaa ja kokit löytyisi ihan Suomesta jos yritykset maksaisivat kokeille 2000-2500 euroa kuussa. Tämä olisi valtiolle ja kunnille hyvä kun työttömät pääsisivät töihin ja ei tarvitsis maksaa työttömyyden kuluja ja yhteiskunta saisi enemmän verotuloja siitä 2000-2500 euron palkasta kuin 1400-1798 euron palkasta ja työssäkäyvillekään ei tarvitsisi maksaa niin paljon asumistukea kun palkat olisivat parempia.

Kokoomus ja Keskusta ovat pahentaneet työvoimapulaa sillä että yrityksille ei ole sanottu "korottakaa maksamianne palkkoja jos teillä on työvoimapulaa kunnes löydätte työntekijöitä" vaan Kokoomus ja Keskusta ja hallituksen ohjauksessa olevat virkamiehet ovat poistaneet tarveharkinnan monilta alueilta ja monilta aloilta täysin yritysten lobbauksen mukaan pomppien ajattelematta pätkääkään veroja maksavan keskiluokan tai suomalaisten työttömien etuja.

Tarveharkintaan tehdyt poikkeukset pitää peruuttaa ja tarveharkinta pitää pitää voimassa jatkossa kaikilla aloilla ja kaikilla alueilla ja käskeä työvoimapulasta valittavia yrityksiä korottamaan maksamiaan palkkoja kunnes löytävät työvoimaa jotta työttömät pääsevät töihin joiden palkalla elää, jotta töissä olevat pystyvät saamillaan palkoilla elämään kunnolla ja perustamaan perheitä ja jotta veroja maksavan keskiluokan ei tarvitse maksaa työttömien kuluja ja sitä että yritykset tuovat maahan työntekijöitä joiden palkka on niin pieni että he maksavat vähemmän veroja kuin heistä on yhteiskunnalle kuluja.

Joni Nieminen

en tiedä olenko oikeassa mutta kouluttamiseen lisää rahaa jotta saadaan työttömät ammattitaitoiseksi ?? olen sitä mieltä että työn-antaja maksaisi kunnon palkan niin jo rupeaisi ammattiväkeä löytymään. jos työn-antaja haluaa maksaa vain 10 e/ h niin ei ammattimies mene töihin tällä palkalla .

Erkki Malinen

Ensinnäkin me ollaan liian levällään täälä laajassa maassa, toiseus sielä maalaismökissä pärjää pienillä tuloilla mitä saa yhteiskunnasta maataloustukina sun muina ja ehkä tilapäitöistä. Sitten ammattikoulut on pilattu sieltä ei tule kuin lusmuilijoita, joilla ei ole mitään perusosaamista harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Tästä koko maa pitää olla asuttuna politiikasta on päästävä eroon, meidän rahat ei siihen riitä, ja opetusministeriksi ammatti ihminen.

Urho Sormunen

Ethän vaan hieman liioittele ja yleistä? Eivät nämä kaupunkikeskittymätkään taida kovin paratiisillisia olla? Ja jos oikein muistan, niin huomattava osa kaupunkilaisista asuu asumistukien varassa. Leipäjonoista puhumattakaan. Jos ja kun kaupunkien tilanne on tällainen, niin millaiseksi ne muuttuisivatkaan, jos kaikki maaseudun asukkaat siirtyisivät kaupunkeihin? Asumistuet nousisivat taivaisiin ja sossu- ja leipäjonot ulottuisivat Hangosta Inariin. Sitäkö me haluamme? Joku maataloustuki on suolarahaa siihen verrattuna, mitä seuraisi, jos keskittämisunelmasi toteutuisi. Ja jos et usko, niin käy katsomassa maailman metropoleja. Minä olen käynyt katsomassa.

Juha-pekka Naukkarinen

Nälkä on ajanut ihmisiä töihin kautta-aikojen,etuuksien vähentämisellä ihmiset aktivoituu,jostain syystä,niin tehtiin vielä 1960 luvulla,se toimii varmasti,ei ole oikein,että he maksavat näiden joutenolon,jotka ovat aktiivisia,kaiken tämän on saanut aikaan vihervasemisto politiikka ja aikoinaan sitä korjattiin devalvaatiolla,en ymmärrä miksi asioista ei voi puhua niiden oikeilla nimillä,kuten Trump tekee!

Ilkka Paananen

No jopas. Alennetaan asumisen kustannuksia niin, että palkka riittää asumiseen menevien kulujen jälkeen ruokaan ja muuhun kohtuulisella tasolla olevaan kulutukseen. TAI aletaan maksaa korkeampaa palkkaa siellä, missä asumisen kustannuksia ei haluta alentaa. Missä tässä on ongelmaa? Ei tässä ole kuin oileiston ja vasemmiston kokoinen musta aukko. - asuntosijoittajille pitää turvata se kuuluisa makea tolppa yhteisistä varoista.

Mikko Toivonen

Minä kannatan ihan kunnolla sitä asumis-ja muiden kustannusten alentamislinjaa ensisijaisesti ja palkkojen pysyttämistä paikallaan pidemmänkin aikaa.
Kannatan myös erityisesti palkkajohtajien palkkioiden pudottamista noin 30% ja samalla sopimuspalkkaisten virkamiesten palkkojen pudottamista saman verran.
Yrittäjät taas ovat jokaisen pemnnosensa ansainneet paitsi pörssiyrittäjät perustarpeiilla joista ei saisi maksimaalisesti rahastaa. Asuminen on yksi niitä perustarpeita.

Pertti Moisio

Hei Petteri. Jos työnantajat maksaisivat palkkaa jolla ihan aikuisten oikeasti voi elää ilman yhteiskunnan tukia niin päästäisiin jo pitkälle tässä kohtaamisongelmassa. Mutta kun yrittäjät ovat kovin haluttomia maksamaan oikeata palkkaa. Sensijaan ottaisivat mielellään näitä 9€ päivä harjoittelijoita. Sillä vaan kukaan ei pysty elämään.

Jussi Tenhunen

Suomi on ehkäpä maailman paras maa elää tavallisen ihmisen elämää, mutta silti olisi kovin paljon korjattavaa. Suorat tuet ovat yksi ongelma - pääkaupunkiseudun korkeat asuntojen hinnat ja vuokrat ovat osin seurausta verovaroin kustannetusta maan korkeimmasta asumistuesta / asukas. http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229680-maksaako-muu-suomi-asu...

Alueellahan ei juuri tuottavaa teollisuutta ole suhteessa väkimäärään, mutta muussa maassa syntyvästä tuotannosta höylätyt varat kanavoituvat merkittävässä määrin pöhöttyneen, PKS alueelle keskittyneen valtion hallinnon, koulutuksen sekä pääkonttorien PKS alueelle maksamien suorien yhteisöverojen muodossa luoden illuusion kukoistavasta talouden moottorista jota alueelle keskittynyt media aktiivisesti propagandallaan suojelee.

Mutta kuten tiedämme, "kannettu vesi ei kaivossa pysy" ja yltäkylläinen kerätyissä verovaroissa rypeminen ei ole omiaan luomaan yritteliäisyyttä saati innovatiivisuutta. Asiat näyttävät kehittyvän luonnostaan Suomalaisen duunarin ja veronmaksajan kannalta parempaan suuntaan siellä missä yritteläisyyden pohja on terveempi.
https://www.talouselama.fi/uutiset/oulu-kaantyi-ketterasti-yrittajyyteen...

Markku Lehto

Taitaa tämän hallituksen koulutuspolitiikan linjaus olla vähän samanlainen, kuin sen Länsimetron junien kuljettaminen:

Tarkoitus oli laittaa metrojunat kuljettamaan itse itseään ilman junankuljettajia ja opiskelijat opettamaan itse itseään ilman opettajia. Ei näytä kumpikaan onnistuneen.

Koskahan tuo malli leviää Puolustusvoimiin - että alokkaat opettaisivat itse toisiaan ? Toivottavasti ei koskaan.