Maanantai 10.12.2018

Etla: Sipilän hallitus loi noin 50 000 työpaikkaa – loppu tuli taloustilanteesta

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) eduskunnassa lokakuussa.
|

Juha Sipilän (kesk) hallitus asetti vuonna 2015 tavoitteeksi nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoite on lähes saavutettu. Työllisyysasteen trendi oli syyskuussa 71,7 prosenttia.

Vesa Vihriälän, Mika Malirannan, Ville Kaitilan, Antti Kauhasen, Tero Kuusen ja Markku Lehmuksen kirjoittama raportti hahmottelee Suomen talouden tulevalle viiden vuoden kaudelle kolme potentiaalista skenaariota.

Optimistisessa skenaariossa bkt-kasvu yltää keskimäärin 2,6 prosenttiin, realistisessa 2,1 prosenttiin ja pessimistisessä 1,3 prosenttiin. Ilman työllisyysasteen nousua 75 prosenttiin kasvuluvut jäävät kussakin skenaariossa 0,5 prosenttiyksikköä pienemmäksi.

Otimistisessa skenaariossa kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti palaa ennen kriisiä edeltäneeseen vauhtiin, eli työn tuottavuus kasvaa vuosina samaa vauhtia kuin vuosina 2000–2007 eli 2,2 prosenttia vuodessa. Optimistisen tästä mallista tekee se, että 2000-luvun alussa elektroniikkateollisuus eli pääasiassa Nokia toi tuottavuuden kasvuun merkittävää lisävauhtia.

Realistisessa mallissa oletuksena on, että Suomen teollisuuden työn tuottavuus pääsee tulevina vuosina samaan kasvuvauhtiin kuin Yhdysvaltojen teollisuus vuosina 2005–2016, joka oli 1,8 prosenttia vuodessa.

Pessimistisessa ennusteessa kiinnitetään huomiota Yhdysvaltojen työn tuottavuuden kasvuun, joka hidastui vuoden 2004 jälkeen. Yksi varteenotettava selitys hidastumiselle on tutkimustoiminnan tehokkuuden heikentyminen. Oletuksena tässä skenaariossa on, että työn tuottavuus kasvaa lähivuosina samaa vauhtia kuin Yhdysvalloissa vuosina 2005–2017, eli 0,9 prosenttia vuotta kohden.

Etlan mukaan viime vuosina nähty tuotannon kasvu ja työllisyyden lisääntyminen ovat johtuneet useasta samanaikaisesta seikasta. Vientimarkkinoiden veto on auttanut, mutta ei selitä Suomen kasvun nopeutumista suhteessa vertailumaihin.

"Työllisyyden runsaan 100 000 työpaikan lisäyksestä vuoden 2015 puolivälistä lähtien noin puolet on arviomme mukaan kuluneella hallituskaudella toteutettujen politiikkatoimien, toisin sanoen kilpailukykysopimuksen ja työn tarjontaa lisänneiden uudistusten ansiota", raportti toteaa.

Jos huomioon otetaan vielä edellisellä hallituskaudella päätetty eläkeuudistus, politiikkatoimien vaikutus on vielä jonkin verran suurempi.

"Lopusta vastaa parantunut ulkoinen kysyntä ja talouden muu sopeutuminen."

LUE MYÖS:

Petteri Orpo: ”Yritykset kaikkialla Suomessa viestivät työvoimapulasta – samaan aikaan 270 000 työtöntä”

Suomen työttömyys laski jo alle ”luonnollisen” rajan – Saiko hallitus aikaan pysyvän muutoksen?

Juha Sipilä eduskunnassa: ”Eniten ovat hyötyneet 100 000 ex-työtöntä – työllistyvän tulot +1000 €/kk”

Tuotannon ja työllisyyden kasvu on ollut vuoden 2015 jälkeen ja erityisesti vuodesta 2017 alkaen laaja-alaista, monilla toimialoilla ja laajasti koko maassa. Myös vienti ja investoinnit ovat kasvaneet nopeasti.

"Havaitsimme, että Suomen kustannuskilpailukyky on selvästi parantunut kiky-sopimuksen ansiosta. Tämän lisäksi on toteutettu rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat lisänneet työn tarjontaa. Uudella kikyn tapaisella kustannustason alentamisella tuskin kuitenkaan voidaan lisätä työllisyyttä jatkossa, joten työn tarjontaa lisääviä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia on syytä jatkaa. Sitä suuremmalla syyllä, kun kansainvälinen ympäristö lähivuosina tuskin on kasvulle yhtä suotuisa kuin viime vuosina", toteaa Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Etla julkaisee suosituksensa tarvittavista politiikkatoimista tammikuussa ilmestyvässä Muistioita hallitukselle -julkaisussa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Mäkeläinen

Tempputyöllistämisen liksoilla, osa-aikatyöllä, 0- sopimuksilla, vuokratyöllä ja huonoilla liksoilla ylipäätään.
Voi kysyä on osa jo piiloitettua yritystukea?
Mä on niin vanhanaikainen että palkalla pitää pystyä elämään, työsuhde on kokoaikainen ja vakituinen. Ellei se luonteensa takia ole kausityötä esim jäätelön myynti, uitto tai kesätyöt.

Jesse Virta

Sipilän hallitus on mahtava. Pääsin ilmaseks vuokranvälitysfirmalle tekee duunia joka laskutti asiakkaalta täysiä tunteja. Talous nousuun teollisuuden alalla jeah!
Kyselin miksi täytyi täyttää tunteja niin vastaus oli että asiakaalle menee lasku näiden mukaan. HUB logistics kyseessä. Varokaa mihin lupaudutte.

Eikai näitä työllisyys tuottavuus puheita kukaan todesta voi ottaa. Tottakai tuottavuus on nousussa kun ilmaiseksi tehdään harjoitteluita.

Jari Eeva

Todesta ottaminen on todella vaikeaa, jos on yhtään perillä esim. Aktiivimallista. Täysin epätodellista, mistähän Ufolandiasta tänne tuotu kokeiltavaksi. Aktiivimallia kehuvat eniten ne, joita se ei koske.

Jorma Nordlin

No ei ole kovin vaikea homma. Lakimuutoksella 50 000 ilmais-, tai halpistyöpaikkoja ja sitten ne oikeat palkkatyöpaikat, joista sai kunnon palkan lisääntyi taloustilanteen seurauksena.

Kyllähän yrittäjissä on niitäkin, jotka hyväksikäytettäviä ottaa töihin kammetakseen kilpailijat pois markkinoilta. 50 000 on niin pieni määrä Suomen työmarkkinoista, joten tossa on todennäköisesti suurin osa halpistyötä, tai ilmaistyötä.

Pertti Ikonen

Ei ole kovin kummoinen juttu painostaa työttömyysturvan menettämisen uhalla työttömiä palkattomiin töihin. Tuota sanotaan palkattomaksi työksi kun työtä tehdään työttömyysturvan suuruisella korvauksella. Mutta työ ei kerrytä eläkettä eikä kesälomia tunneta. Eikä terveydenhuoltoa ole.

tasamaantallaaja .

No joo. Ensin tuli ''pakote'' aktiivimalli. Sillä kaikki sairaat , melkein eläkeläiset ja muut työttömät sanktioiden uhalla 9e päivä opetteluun ns. ilmaisiin töihin. Se joku prosentti muista meni vuokratyö rinkiin. Siitä osa prosentti määräaikaisiin työsuhteisiin. Loput 5 % sai vakituisen/toistaiseksi olevaan työsuhteeseen. Hurraa... porvarit onneksi ensi vuonna toiset päättää asioita :-))

Mikko Toivonen

Olisin kyllä jonkin verran eri mieltä hallituksen kanssa siitä mikä on aitoa työllisyyttä nostanut. Mielestäni se on kyllä lähes täysin kansainväliset suhdanteet.
Tosin edes ne kiky liian pienet saavutukset eivät ole työllistymistä vaikeuttaneet vaikka jäivät tarvittavalta kokonauisvaikutukseltaan vain noin kolmasosaan minimivaikutuksesta.

Jari Eeva

Varmasti löytyy tieto, mihin nuo uudet työpaikat sijoittuvat Suomen kartalla, mutta ei sellaista karttaa ole näkynyt. Palkattomien työpaikkojen sijoittuminen, miksei määräkin, olisi kiinnostava tietää, jos niitä kerran on.

Esa Auramäki

Hassuja vertailuja Yhdysvaltojen työn tuottavuuslukuihin. Niillähän ei itsessään ole juurikaan merkitystä. Oleellisempaa kai, mistä ne muutokset tulevat. Muistaakseni Yhdysvalloista lähti n. v. 2007 liikkeelle ns. finanssikriisi, joka sotki jokseenkin koko maailman talouden. Oli itse aiheutettu. Rahamiesten aiheuttama. Eiköhän siinä työpaikkojakin lähtenyt. Työn tuottavuus?

"Finanssikriisi 2007–2009 oli maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Kriisi sai alkunsa Yhdysvalloista, jossa syynä olivat keskuspankin pitkään ylläpitämä matala korkotaso, maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton asuntoluototus liittovaltion painostuksesta, asuntolainoille vuonna 1997 säädetyt veroedut[1], rahoituslaitosten valtava riskihalukkuus ja monikymmenkertaisella velkavivulla sijoittaminen, laajaksi paisuneen johdannaiskaupan läpinäkymättömyys, pankkivalvonnan vakavat puutteet ja lainsäädännön porsaanreiät.[2]"

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Finanssikriisi_(2007–2009)