Maanantai 10.12.2018

Veronmaksajat varoittaa ”pakkopaidasta”: ansiotulojen verotusta kevennettävä kaikilta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.11.2018 07:16
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Uudelle hallitukselle malliksi sopisi Teemu Lehtisen mielestä sixpackiä paremmin kirjaus Paavo Lipposen ensimmäisen hallituskauden ohjelmasta vuodelta 1995. Sieltä löytyy kuuden sanan lause ”valtion talouden tasapainotus hoidetaan nostamatta kokonaisveroastetta”. Myös nykyisen Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmasta löytyy vastaavanlainen kirjaus.
|

Suomen seuraavan hallituksen kannattaisi vähentää ansiotulojen verotusta yhdellä miljardilla eurolla eli noin yhden prosenttiyksikön verran kaikilta tulotasoilta, ehdottaa Veronmaksajain Keskusliitto.

Liiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen vetoaa myös, että seuraava hallitus väriin katsomatta välttäisi pukemasta samanlaista ”pakkopaitaa” kuin Jyrki Kataisen (kok) sixpack-hallitus. Tuolloin hallitusohjelmaan kirjattiin, että 2,5 miljardin euron sopeutuspaketti hoidettiin puoliksi veronkorotuksilla ja puoliksi leikkauksilla.

”Se periaate jäi elämään ja sille vaalikaudelle jäi ikävä supistusten kierre. Joka kevät kehysriihessä hallitus teki lisäpäätöksiä: kiristi veroja ja teki uusia menosäästöjä. Se kaava oli huono ja semmoinen pakkopaita, joka sitoi kädet jatkuvien veronkiristysten kierteeseen”, Lehtinen sanoo.

”Siitä tuli ikävä kierre, jonka kaltaista me emme nyt halua nähdä”.

Uudelle hallitukselle malliksi sopisi Lehtisen mielestä sixpackiä paremmin kirjaus Paavo Lipposen ensimmäisen hallituskauden ohjelmasta vuodelta 1995. Sieltä löytyy kuuden sanan lause ”valtion talouden tasapainotus hoidetaan nostamatta kokonaisveroastetta”. Myös nykyisen Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmasta löytyy vastaavanlainen kirjaus.

”Perälautakirjaukseksi minä tätä kutsuisin. Jos joudutaan tekemään uusia sopeutusratkaisuja, niin lähtökohtaisesti säädetään menotaloutta, eikä lähdetä veronkorotuksen tielle. Meidän näkemyksemme mukaan se on hyvä ja turvaava perälauta”, Lehtinen toteaa.

Lehtinen korostaa, että akuuttia tarvetta suurelle sopeuttamiselle ei tällä hetkellä ole. Lähivuosien talouskehitys näyttää ”ihan hyvältä” ja julkinen talous ja valtiontalous tasapainottuu ”ihan mukavasti”, vaikka talouden kasvuvauhti vähän hidastuukin.

”Mutta maailmassa voi tapahtua muutoksia, jotka vaativat Suomelta reagointia”.

Korotusten sijaan Veronmakasajain Keskusliitto haluaisi nähdä, että seuraava hallitus laskee Suomen kokonaisveroastetta. Etulinjassa olisi vähintään yhden miljardin euron veroalennus ansiotuloverotukseen kaikissa tuloluokissa. Samalla liitto heittäisi romukoppaan myös suurituloisten ”solidaarisuusveroksi” kutsutut lisäveroprosentit.

”Painopisteen pitää olla ansiotuloverotuksessa silloin kun kevennyksiä haetaan. Siksi olemme halunneet nostaa sen pinnalle”, Lehtinen sanoo perustellen vaatimusta palkkaverotuksen kilpailukykyisyydellä, työn kannustavuudella ja ostovoiman kohentamisella.

LUE MYÖS: 

Kokoomuslaiselta karu esimerkki 1920 €/kk tienaavasta – ”Kaikkien työn verotusta laskettava”

Sitra: Työn verotus alas – Suuri verouudistus äkkiä Suomeen

Jos jotakin verotusta tarvitsee vastapainoksi kiristää, niin lievät kiristykset bensan, dieselin ja muiden polttoaineiden sekä kuluttajasähkön verotukseen olisivat liiton mielestä mahdollisia. Esimerkiksi sähköveron nostaminen ykkösluokassa 0,3 sentillä kilowattitunnilta tuottaisi valtion kassaan 100 miljoonaa euroa. Nykyisin sähkövero on arvonlisäveroineen muille kuin teollisuudelle, kaivoksille ja kasvihuoneille 2,79372 senttiä kilowattitunnilta.

Uusien maakuntien verotusoikeudelle jyrkkä ”ei”

Ensi keväänä muodostettava uusi hallitus voi saada lisää huolia nyt perjantaina julkistettavasta Tilastokeskuksen uudesta väestöennusteesta. Väestöennustetta käytetään esimerkiksi valtiovarainministeriön julkisen talouden kestävyyslaskemissa sekä Eläketurvakeskuksen eläkelaskelmissa.

Syntyvyys teki Suomessa viime vuonna uuden pohjaennätyksen, eivätkä tämänkään vuoden luvut merkittävää muutosta osoita. Päinvastoin alkuvuonna syntyi Tilastokeskuksen mukaan 1 100 lasta vähemmän kuin viime vuonna. Uusi väestöennuste voi siis osoittaa Suomen ikääntyvän nopeammin kuin tähän saakka on uskottu tilanteessa, jossa valtio yhä velkaantuu.

Valtiontalouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi Veronmaksajain Keskusliitto penää rakenneuudistuksia. Jos uusi hallitus aloittaa tiukan säästökuurin, se voisi heikentää taloutta.

”Suomeksi sanottuna emme me tästä leikkaamalla selviä tai yrittämällä säästää mahdollisimman paljon valtion kassaan. Ainoa tapa selvitä on se, että talous kehittyy hyvin ja paranee pitkäjänteisesti. Silloin rakenneuudistukset ovat ihan keskeisiä, jotta saadaan palvelujen tuottavuutta paremmaksi niin kuin sote-uudistuksessa tavoitellaan ja kannustavuutta tulonsiirtoihin, kun tavoitellaan työllisyysasteen nostoa”, sanoo Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Lehtinen.

Sosiaaliturvan uudistuksesta odotetaan seuraavan vaalikauden merkittävintä uudistusta. Sote-uudistuksen – joka oli tämän vaalikauden keskeinen tavoite – käsittely taas on vielä kesken eduskunnassa. Sen tavoitteena on hillitä sote-palveluiden kustannusten kasvua yhteensä kolmella miljardilla eurolla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nyt käsittelyssä olevan mallin säästölaskelmia ei ole kuitenkaan pidetty uskottavina.

”Kyllä me huolestuksella seuraamme tätä keskustelua sotesta. Meidän tavoitteemme ja pointtimme on se, että uudistuksen on johdettava menosäästöihin”, painottaa Lehtinen.

Säästöt veronmaksajat varmistaisi siten, että valtio määrittäisi tiukat rahoituskehykset maakunnille.

”Meidän mielestämme olennainen juttu tässä on se, että kun valtio tämän rahoittaa ja kun meillä on säästötarve, kehysmenettelyn pitää olla uskottava.”

Juha Sipilän hallituksen sote-mallissa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. Joissakin puheenvuoroissa on jo väläytelty mahdollisuutta, että maakunnat saisivat aidon itsehallinnon nimissä verotusoikeuden. Tätä ajatusta Lehtinen pitää huonona.

”Lähtökohtaisesti suhtaudumme siihen hyvin kriittisesti. Jos kaikkien nykyisten verottajien rinnalle tulee taas uusi tahoa, joka optimoi omaa rahoitustaan omalla verollaan, niin kyllä siinä on valtava riski sille, että ei mietitä verotuksen kokonaisuutta, vaan kustannuspaineet purkautuisivat veronkorotuksina. Se ei meidän mielestämme ole tavoiteltavaa”, sanoo Lehtinen.

Vaikka nykyinen sote-esitys on edennyt kompuroiden eikä sen valmistumisesta ole vielä täyttä varmuutta, Lehtinen pitää selvänä, että seuraava hallitus saa sen syliinsä tavalla tai toisella. Jos sote-uudistus kaatuu, seuraavan hallituksen on tehtävä se. Jos se taas menee läpi, on koko uudistuksen toimeenpanon ja säästöjen varmistamisen vastuu seuraavalla hallituksella.

”Kaikissa olosuhteissa meillä on tiedossa lisää selvityksiä siitä, että miten tässä jatketaan. Sote on jatkosarja joka tapauksessa, kaatuu tai ei. Lähtökohtamme on, että energiaa olisi sitten myös tähän sosiaaliturvan uudistukseen. Näihin kahteen asiaan pitäisi riittää aikaa ja energiaa seuraavassa hallituksessa, ketä siellä sitten istuukin.”

LUE MYÖS:

MLL: Dramaattinen kehityskulku käynnissä Suomessa – ”Leikkaukset kohdistuneet nuoriin ikäluokkiin”

Kauppa linjaa: Kaikki alkoholi myyntiin kaikissa ruokakaupoissa – Viinit vapautettava seuraavaksi

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Eeva

Palkankorotuksia on todennäköisesti tulossa tasaisesti. Myös parempi palkkaiseen työhön kannattaa hakeutua, vaikka paikkakuntaa vaihtamalla. Esim. eläkeläinen on sidottu "pakkopaitaan" ja hallitus sen kuin kiristäää sen nauhoja.

Jaakko Latva-Pukkila

Eli tiivistettynä:
Kun miljardi kevennetään kaikista veroluokista, eniten hyötyy suurituloiset. Ja kun vastineeksi kiristetään kulutusveroja, se kohdistuu eniten pienituloisiin. Tutkimusten mukaan kotimainen kulutus paranee tehokkaimmin alentamalla pienituloisten verotusta, koska pienet tulot menevät tehokkaimmin kulutukseen.
Käsittääkseni suurin osa veronmaksajista on pieni- tai keskituloisia, joten kenen asialla Lehtinen tässä oikein on? Ei ainakaan keskimääräisen veronmaksajan.

Juha Lapveteläinen

Ansiotulojen verotuksen kevennykset voidaan toteuttaa tasapuolisesti jokaisessa ansiotuloluokassa itsehallinnollisessa maakuntaratkaisussa, perustuslaillisella itsemääräämisoikeudella eri kunnanvaltuustot ovat ensin perustaneet pienen 6-12 kuntaa sisältävän itsehallinnollisen maakunnan, sekä jakaneet nykyiset eri kuntien julkisen sektorin palvelut kahteen eri osioon. Maakuntaratkaisu 75% - Maakuntavaltuusto, ja Kuntien oma palvelusektori -Kunnanvaltuustoratkaisu 25%.

Maakuntasektorista aiheutuneet verokulut jokaisessa kunnassa maksetaan yhteistyössä itsehallinnolliseen maakuntaan kuuluvien eri kuntien kesken tasapuolisesti.

Eri Kuntien osalta 25% julkisen sektorin palveluista aiheutuvien kulujen osalta verotustilanne on enemmän yksilöllinen itsehallinnollisessa maakuntaratkaisussa, mutta vastaavasti maakunnan julkisen sektorin 75% verotusratkaisu tasoittaa kansalaisten verotusta eri kunnissa oikeusvaltion määritelmällä tasapuolisesti tasavallassa, näin tapahtuu myös amerikan Yhdysvalloissa osavaltioineen Atlantin toisella puolella.

Tämän päivän poliittisessa julkisen sektorin mallissa eri kuntien taloutta on pidetty vuosikausia ylimitoitettuna pienyritystoiminnan puuttumisen vuoksi. Raskas julkinen talous tuhoaa ideat, luovuuden, innovatiivisuuden sekä kaikenlaisen pienyritystoiminnan, joka yhteiskuntarakenteellisesti pohjoismaisessa oikeusvaltiossa olisi juuri se oikea tulevaisuuden ratkaisu. Pieni innovatiivinen yritystoiminta alueellisesti johtaa kovalla työllä ja osaamisella myöhemmässä vaiheessa tulokseen keski- ja suurten yritysten kautta menestyneiden kansainvälisten brändien joukkoon.

Ansiotuloverotusta jokaisen kansalaisen osalta itsehallinnollisessa maakunnassa vähennetään maakuntasektoria- sekä kuntasektoria järkeistämällä. Ratkaisut työvoiman vähentämisestä toteuttaa maakuntavaltuusto maakunnan palveluiden osalta, ja eri kunnanvaltuustot kuntasektorin osalta perustuslaillista kunnallista itsemääräämisoikeutta käyttäen, mikä ei estä maakuntavaltuuston perustamista, eikä maakunnan edustajainhuoneen perustamista tasavallan pääkaupunkiin Helsinkiin.

Kun maakunta- ja kuntasektorit järkeistävät julkista taloutta, ansiotuloverotaso tulee alenemaan vuosi vuodelta alaspäin maakunta- ja kunnanvaltuustojen päätöksenteolla itsehallinnollisessa maakuntaratkaisussa, äänestäjät eri kunnissa itsehallinnollisen maakunnan alueella päättävät ketkä heitä edustavat maakunta- ja kunnanvaltuustoissa.

Maakunta- ja kunnan julkisten palveluiden leikkaukset kannattaa toteuttaa pitkällä aikavälin eläkeratkaisulla yhteistyössä Valtioneuvoston- ja Eduskunnan kanssa. Näin on pakko toimia, sillä Valtioneuvostosta- ja Eduskunnan päätöksistä ovat useat suomalaiset itsehallinnolliset maakunnat ikävä kyllä riippuvaisia, ilman suurempia yrityssiirtoja Etelä- Suomesta tai suuria energiahankkeita alueellisesti, joissa myös valtioneuvoston- sekä eduskunnan tulisi olla mukana omistajana.

Itsehallinnollisella maakunnalla on mahdollisuus toteuttaa suuria energiahankkeita alueellisesti maakunnassa yksityissektorilta saamin rahoituksen turvin. Suomen valtion tulisi kuitenkin olla mukana omistajana tulevaisuuden eri maakuntien energiahankkeissa isänmaan, ja perustuslaillisen Suomen Tasavallan puolesta.

Harri Kovala

Miten hallinnon kustannusten lisääminen vähentää verotuksen tarvetta? Jo nyt julkisen sektorin hallinto on toiseksi suurin menoerä heti sosiaalisektorin jälkeen. Julkisen sektorin hallinto on suurempi menoerä kuin terveydenhoito tai koulutus.