Sunnuntai 16.12.2018

”Minä en voi sellaista antaa” – Petteri Orpo tyrmää Antti Rinteen 100 €/kk-lupauksen Ylellä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.11.2018 11:04
  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    Antti Rinne (vasemmalla) lupaa eläkeläisille 100 euroa kuussa lisää. Petteri Orpo (oikealla) sanoo, ettei voi antaa lupausta eläkkeiden korottamisesta.
|

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo ei pidä suurimman oppositiopuolueen sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen eläkelupausta mahdollisena toteuttaa. Orpo kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamussa tänään.

”Mielestäni meidän suuren eläkeläisten joukon asiaa ei hoideta sillä, että annetaan helppoja lupauksia”, Orpo sanoi.

Orpo totesi, ettei itse voi luvata eläkkeisiin korotusta. Hänen mielestään eläkeläisiä autetaan siten, että työllisyys, talous ja hyvinvointiyhteiskunta turvataan.

”Minä en voi sellaista lupausta antaa, koska pitää antaa lupauksia, jotka on mahdollista toteuttaa. Mutta jos meillä on talous kunnossa, jos meillä on korkea työllisyysaste, mihin pyrimme, niin silloin meillä on mahdollisuus jatkossakin ja paremmin kuin nyt huolehtia eläkkeiden ostovoimasta. Ja siitä kai on kyse”, Orpo sanoi.

Antti Rinne antoi kuuluisan eläkelupauksensa vappupuheessaan tänä vuonna. Hän arvioi sdp:n vaihtoehtobudjetin julkistamisen yhteydessä, että alle 1400 euron eläkettä saavien nettotulojen nostaminen 100 eurolla kuukaudessa maksaisi 700 miljoonaa euroa. Saman arvion hän antoi jo keväällä Uudelle Suomelle. LUE LISÄÄ: Antti Rinne selittää kovaa eläkelupausta: Hintalappu olisi 700 miljoonaa euroa

LUE MYÖS:

Laskelma paljastaa: Rinteen vappulupaus maksaisi jopa 1,4 miljardia euroa – oma arvio oli selvästi pienempi

”Jos joku alle 40-vuotias vielä pohti SDP:n äänestämistä, niin ei kannata pohtia enää”

Opetusministeri varoittaa: ”Antti Rinne on aloittanut vaarallisen huutokaupan”

”Minulla on tapana pitää lupaukset ja tämä on lupaus, jonka aion ehdottomasti yrittää pitää. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jonkun vuoden kuluessa tulee nettona satanen alle 1400 euroa tienaaville eläkeläisille. En osaa sanoa, kuinka monta vuotta tämä vaatii, riippuu julkisen talouden tilasta”, Rinne sanoi Iltalehden mukaan.

Orpo myös listasi Ykkösaamussa, että kevään 2019 vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmassa on oltava perhevapaan, sosiaaliturvan, verojen ja työelämän uudistukset. Eilen julkistettu väestöennuste luo paineita julkiselle taloudelle ja eläkkeille. Orpo väläytti, että eläkeiässä ollaan menossa 70 vuotta kohti, mutta totesi, ettei tämä ole hänen tahtonsa. Finanssipolitiikkaa ei ole Orpon mielestä varaa löysätä jatkossakaan. Hän väläytti, että seuraava hallitus saattaa jälleen joutua tekemään uusia leikkauksia.

LUE MYÖS:

Li Andersson esittää puolueelleen jäsenäänestystä vuoden 2019 hallitusohjelmasta – ”Näytämme esimerkkiä”

Harakka: ”Mihin ministerin ylimielinen tuomio perustuu?” – Lukuja jopa Orpon omalta ministeriöltä

Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Pekonen

Työeläkerahastoissa on kohta 250 miljardia. Työeläkkeiden indeksin korjaaminen ei maksaisi valtiolle yhtään euroa. Finanssivalvonta on hiljattain todennut, että näitä työeläkeläisille kuuluvia varoja on kyseenlaisesti käytetty satoja miljoonia asiakkaiden kalasteluun. Orpoa ei tämä asia tunnu kiinnostavan lainkaan. Onkohan "suuri puhallus" valmisteilla?

Seppo Simonen

Kävin eilen allekirjoittamassa: kansalaisen lakisääteisen köyhyyskierteen katkaisemiseksi tehdyn kansalausaloitteen.
Tarkoituksena on Sosialidemokraatti pääministeri Paavo Lipposen hallituksen tekemä laki vanhuustyöeläkkeen vuotuisesta indeksikorotuksesta joka köyhdyttää eläkeläiset luukulle. Vanhuustyöeläkeen pitää seurata 60 % eläkkenelle jäämiä alan palkkaa,

Timo Virtanen

Rinnehän on jo lähes kokonaan perunut tuon vappuhuumassa antamansa lupauksen. Se ei hänen mukaansa tarkoittanut mitään kertakorotusta, vaan pitkän ajan korotuksia !!! No, nehän nousee tietenkin 10 vuoden kuluessa ehkä tuon satasen indeksin myötä (hinnankorotukset ) muutoinkin. Lisäksi hän laski siihen mukaan asunto- ym tukien vähenemisen ja verojen nousun jne. Bluffia koko homma. Joten eläkeläisten käteen ei köytännössä jäisi lisää mitään. Rahastot ovat muuten noin 200 miljardia (eikä 250) ja ne ovat kerääntyneet yli 50 vuoden aikana. Eläkeläisten määrän ja iän, tason kasvaessa ne kyllä kääntyvät laskuun ilman mitään erityiskorotuksia, valitettavasti. Maksimissaan olisi mahdollista ehkä tarkastella indeksikorotusten nostamista varovaisesti esim. 5 - 10 vuoden ajaksi, jonka jälkeen katsottaisiin, paljonko rahastot ovat sulaneet ja päättää jatkosta siten, että myös nykyisin työssä olevien eläkkeet olisivat turvattuja.

Timo Virtanen

Harhakäsitys on myös se, että kun ns suuria eläkkeitä saavia karsittaisiin pois, niin pieniä voitaisiin merkittävästi nostaa. Rinteen puoluetoveri Kiljunen on selvittänyt, että tällaisia eläkeläisiä on 223 miestä ja 3 naista. ( Mukana ovat ent. eläkejohtajat, joitten eduista on ay-johtajat päättäneet) . Emme me muut (miljoonapäinen joukko) siitä juurikaan kostuisi, vaikka nämä eläkkeet jaettaisiin meille. Ja noita rahastoja ovat kerryttäneet kyllä suuret johtajilta kerätyt extra, siis muita suuremmilla maksuprosenteilla, eläkemaksut.

Eero Pekonen

Timo, kirjoitin, että niitä varoja on KOHTA 250miljardia. Alkuvuodesta meni se 200 jo rikki, mutta eihän se mihinkään riitä...Laskekaa piruuttanne, paljonko se on eläkeläistä kohti, meitä työeläkeläisiä on noin puolitoista miiljoonaa.

Ensio Jauhiainen

Teksti Jari Hanska
Puolet suomalaisista haluaa 3000 euron eläkekaton. Katto toisi parhaimmillaan yli 850 miljoonan euron säästöt.
Voima teetti syyskuussa TNS-Gallupilla kyselytutkimuksen. Tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista, 52 prosenttia, haluaisi Suomeen 3 000 euron eläkekaton.
Yllättäen eläkeläiset vaativat kattoa kaikkein hanakammin, lähes kaksi kolmasosaa antoi tukensa ajatukselle. Eläkekattoa vastusti 38 prosenttia vastaajista.
Eläkekatto tarkoittaa sitä, että tietyn kuukaisittaisen rajan, esimerkiksi 3 000 euron, jälkeen eläkkeitä ei maksettaisi.
Voima laski Eläketurvakeskuksen, ETK:n, antamien tilastojen pohjalta, että ehdotettu eläkekatto toisi viime vuoden eläkemenoilla laskettuna jopa 855 miljoonan euron säästöt. Summa on nykyisessä taloustilanteessa huomattava. Jos katto toteutettaisiin verotuksella, rahoilla voisi kattaa lähes kaikkien Suomen lukioiden ja kirjastojen tai vanhusten laitospalvelujen kustannukset.
Vaikka kansalaisilla on tahtoa ottaa eläkekatto käyttöön, sille ei löydy kannatusta eläkejärjestelmän vartijoilta eli työmarkkinajärjestöiltä. Voiman haastatteluissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, eläkeyhtiöiden etujärjestö sekä sosiaali- ja terveysministeri tyrmäsivät katon ykskantaan.

Teijo Myllylä

Verovapaat osingot kasvavat vauhdilla. Eläkkeiden ostovoiman kasvu on yhtä nopeaa....mutta miinusmerkkistä. Tämähän on arvokysymys jos joku. Miljardien tuet maatalouteen ja teollisuuteen ei herätä edes ihmettelyä. Siis äänestäjä on ääliö.