Perjantai 14.12.2018

Suomi puuttuu Afrikan metsäkatoon – Juha Sipilältä miljardien aloite EU:lle

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.11.2018 18:32
  • Kuva: Kimmo Haapala / Alma Talent
    Kuva
    Suomi esittää EU:n komissiolle metsärahastoa osaksi EU-Afrikka -investointiohjelmaa.
|

Suomi haluaa Euroopan unionin ryhtyvän metsittämään Afrikkaa osana komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin julkistamaa mittavaa kumppanuusohjelmaa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) esitteli tänään keskiviikkona Suomen aloitteen EU-päättäjille.

 ”Haluan esitellä teille Suomen pääministeri Juha Sipilän aloitteen, joka nostaa metsät myös EU:n ilmastokamppailun keskiöön”, Leppä sanoi Suomen ja Ruotsin koolle kutsumassa EU-päättäjien Metsäakatemiassa Asikkalassa.

Metsäakatemian osallistujat edustavat useita Euroopan unionin instituutioita kuten parlamenttia ja komissiota. Ensimmäistä kertaa järjestettävässä tilaisuudessa Leppä ja hänen ruotsalainen kollegansa Sven-Erik Bucht johtavat keskustelua muun muassa metsäbiotaloudesta ja metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Afrikan metsittämisen on Suomessa nostanut keskusteluun energiayhtiö St1:n perustaja Mika Anttonen. Suomalaisyhtiöllä on vireillä hanke, jota se markkinoinut kärkenään Saharan autiomaan metsittäminen. St1:n hanke on kaupallinen, mutta Anttonen korostaa Afrikan metsittämisen tärkeyttä ja suurta potentiaalia ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä hiilen sitomisessa. Lue tarkemmin: ST1-miljardööri lyttää sähköautot, päästörajoitukset ja biopolttoaineet ilmastotoimina, nostaa esiin Afrikan

Lisäksi Suomen valtion kehitysrahasto Finnfund on tuonut esiin, että sillä on jo sadan miljoonan euron sijoitukset kaupallisissa metsähankkeissa Afrikassa. Finnfund on myös vaatinut Suomea vaikuttamaan Afrikan metsittämisen edistämiseen ottaessaan haltuunsa EU:n puheenjohtajuuden ensi vuonna. Lue tarkemmin: St1-miljardöörille tukea: Afrikan metsäkatastrofista voi tulla suuri ilmastoratkaisu – Suomella nyt sauma isoihin tekoihin

Leppä viittasi puheessaan EU:n komission puheenjohtaja Junckerin esittämään Afrikan ja Euroopan tasaveroiseen kumppanuuteen perustuvaan allianssiin. Osa sitä olisi kymmenien miljardien eurojen investointiohjelma, jonka tavoite on luoda työtä Afrikan kasvavalle nuorisolle.

”Metsät on otettava osaksi Euroopan ja Afrikan kumppanuutta. Vuosittainen metsäkato Afrikassa on jopa 2 miljoonaa hehtaaria. Merkittävä syy on polttopuun keruu ja peltomaan raivaus. Metsien kestävä käyttö voisi kuitenkin luoda työtä ja toimeentuloa Afrikan maaseudulle”, Leppä sanoo.

Lepän mukaan metsät myös estävät maatalousmaan eroosiota ja ylläpitävät mikroilmastoa, mikä on tärkeää ruokaturvan kannalta.

Lepän mukaan ”tarvitsemme miljardien investointeja metsitykseen, metsätalouteen sekä metsien hoitoon ja suojeluun”.

”Siksi Suomi esittää EU:n komissiolle metsärahastoa osaksi EU-Afrikka -investointiohjelmaa”, Leppä julisti.

”Pyydän teidän kaikkien tukea tälle aloitteelle”, Leppä vetosi yleisöönsä.

 Lepän esikunnasta kerrottiin Uudelle Suomelle keskiviikkona, että tarkemmin ei ole määritelty, millaista pottia Suomi metsitykseen EU:lta tavoittelee. Toiveena on kuitenkin saavuttaa ”merkittävää vaikuttavuutta”.

 Pääministeri Juha Sipilä on jo aiemmin esitellyt Suomen aloitteen Junckerille. Ministeri Leppä puolestaan toi sen maanantaina kollegojensa tietoon EU:n maatalousneuvostossa.

 Lepän esikunnasta kerrotaan, että Suomen ehdotukseen sisältyy paikallisväestön maankäyttöoikeus. Sitä pidetään tärkeänä, jotta paikallinen väestö sitoutuu metsien suojeluun.

 Leppä muistutti puheessaan, että metsät ovat maailman suurin hiilinielu, johon on ilmastopaneeli IPCC:n suositusten mukaisesti erityisesti panostettava.

 ”Vastaavasti metsäkato aiheuttaa miltei 10 prosenttia hiilidioksidin kokonaispäästöistä. Metsäkadon vauhti on pelottava: pelkästään vuosituhannen kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä metsiä on hävinnyt jo yli 8 prosenttia vuoden 2000 tasosta”, Leppä sanoi.

 Afrikan metsäkadon pysäyttämisen ja maanosan metsittämisen merkitystä pidetään huomattavana globaalien hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Leppä, kuten kaikki metsällä rahastavien edustajat ja edunvalvojat näkevät kiiluvia taaloja haavilla otettavaksi heti kun joku puhuu metsästä ja etenkin metsästä Afrikassa jolloin taalat tulisivat vielä veronmaksajilta Afrikan kautta puhtaaksipestyinä tukirahoina Kepu ahneeseen kitaan.

Anttosen kaupallinen ajatus oli kyllä hiukan korkealentoisempi kuin Leppä ja Sipilä ymmärtävät. Sekin lopulta epärealistinen sillä metsitystä merkittävässä määrin ei saada Afrikan kuiville alueille mitenkään ilman makeaa vettä, mitä nyt ei satu olemaan. Puheet mikroilmastoista ovat ihan kuin Luke viimeiset Suomen metsien hiilinielujen uudelleenarviointi lopunkin parturoinnin tueksi.

Muuten Anttonen on kyllä hallitusta merkittävästi paremmin selvillä energian todellisuudesta. Mutta hänenkin pääbisnes rajoittaa reraalisesti parhaimpien liikenne energioiden aikaansaamista. Se kun on metraani eri muodoissaan ja joskus pidemmällä CO2 johdettu synteettinen nestemäinen polttoaine

Nyt yritetään kansaa viedä rajusti eri tavoin. Tämä viimeisin Luke hiilensidonnan uudelleenarviointi ihan törkeimmästä vetopäästä kun jokaisesta lentokuvasta ja maan tasolla silmin tehdyista havainnoista näkee metsien sisällön olevan kiertoistutettujen rimojen varassa ja siitäkin suuri ossa avohakattua ja hiilinielumaapohja koneellisesti avattuna ja hiilet taivaalle. Myös metsämassaan perustuva energiapolitiikka on totaalisen kestämätöntä millä tahansa sitoutumattomasti tehdyllä kriteerillä.

Kun oma metsänhoitomme ja korjuumme on ihan kuusesta niin ei meillä pitäisi olla edellytyksi mennä Afrikkaan huonoja tapojamme viemään verorahoilla. Verorahoilla siksi että kaupallinen toteuttaminen ilman täysrahoitusta Afrikkaan on täyttä utopiaa.

Mikko Toivonen

Afrikkalaisilla on tapana hyväksyä kaikki mikä ilmaiseksi ja velvoitteitta annetaan.
Eli jos sinne joku menee tukirahoilla puita kuivikkoon istuttamaan niin ei siellä varmaankaan vastusteta vaan laitetaan nekin puut nuotion alle heti kun ovat polttorisun vahvuuteen kasvaneet.

Sitten tanssitaan nuotion ympärillä ja loitsutaan:

Kiitos kiitos Juncker, kiitos kiitos Anttonen, Kiitos kiitos Kepu, Kiitos kiitos suomalaiset veronmaksajat! Meille puuta toitte ja nuotion luoda soitte. Siinä on hyvä leopardia keittää ja sen nahkat päähän hatuksi heittää!

Markku Harju

1960-70 luvuilla Afrikkaa metsitettiin suomalaisten avustuksella miljoonilla. Mikä oli tulos? Kehitysapuna tehdyt työt ja niiden tulokset lienevät jossain arkistojen kätköissä. Välttämättä sinne ei delegaatioita tarvitse lähettää. (Voin tietenkin itse lähteä tarkastamaan tulokset.;) Muistaakseni taimikot hautautuivat hiekkaan ja jos jotain kasvoi käytettiin polttopuina.