Keskiviikko 19.12.2018

”Erityisen huolestuttava vientiluku” – Ekonomisti: Suomen uudet talousluvut ”aika ikävää luettavaa”

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Alma Talent / Pekka Fali
    Kuva
    Säästöpankin ekonomisti Timo Vesala pitää Suomen uutta vientilukua huolestuttavana.
|

Kehitys on ollut odotuksia heikompaa. Viimeisellä neljänneksellä pitäisi tapahtua todella merkittävää kasvun piristymistä, jotta noin 2,5 prosentin kasvuun voitaisiin vielä yltää tänä vuonna, Säästöpankin Timo Vesala arvioi.

Suomen bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, käy ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 2,4 prosenttia.

Samalla Tilastokeskus tarkensi toisen neljänneksen lukuja. Bruttokansantuote kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,3 prosenttia vuodentakaisesta. Ennakkotietojen mukaan bkt:n vuosikasvu oli ollut 2,5 prosenttia.

Ulkomaankauppa on lisäksi hidastumassa. Kolmannella neljänneksellä viennin volyymi supistui 1,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti kasvoi kvartaalitasolla 0,5 prosenttia ja 2,2 prosenttia viime vuodesta.

Myös yksityinen kulutus ja investoinnit ovat laskusuunnassa.

Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni kolmannella neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Investoinnit vähenivät 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Säästöpankin pääekonomisti Timo Vesalan mukaan kolmannen kvartaalin tilinpitoluvut olivat ”aika ikävää luettavaa”.

”Vuoden keskivaiheilla keskeisten kysyntätekijöiden veto on selvästi vaimentunut. Erityisen huolestuttavaa on viennin kääntyminen varsin selvään laskuun kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana. Myös investoinneissa on hidastumista”, Vesala sanoo sähköpostikommentissaan.

Hidastuminen on odotettua ja paljon on laskettu yksityisen kulutuksen varaan.

”Valitettavasti sielläkin vauhti on hidastunut ja vaikuttaa ilmeiseltä, että odotukset yksityisen kulutuksen kasvusta ovat ylimitoitettuja.”

Vesalan mukaan vuoden keskivaiheen kehitys on ollut sen verran paljon odotuksia heikompaa, että viimeisellä neljänneksellä pitäisi tapahtua todella merkittävää kasvun piristymistä, jotta noin 2,5 prosentin kasvuun voitaisiin yltää vielä 2018.

Myös Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan huoleen on syytä.

”Sekä vienti että teolliset investoinnit laskivat, eikä yksityisen kulutuksenkaan kehitys ollut niin hyvää kuin olisi voinut olettaa vahvan työllisyys- ja palkkakehityksen olosuhteissa.”

Appelqvistin mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä ei ole nähty sellaista kokonaistuotannon piristymistä, johon vielä kesällä uskottiin.

”Korkeimpia kasvuennusteita on jo syksyn mittaan jouduttu tiputtamaan, mutta lisää samaa lääkettä on luvassa, jos tahti ei pian piristy. Optimistisesti voi ajatella, että varastojen vahva kasvu kertoo siitä, että jossakin vaiheessa vienti lähtee taas nousuun, mutta tulevan kehitykseen liittyy isoja kysymysmerkkejä.”

”Vielä vientiä heikommin kehittyivät teolliset investoinnit, jotka laskivat 6,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja peräti 10 prosenttia viime vuoden tasosta. Teolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat laskeneet jo neljä peräkkäistä neljännestä, mikä on kehno tilanne, kun teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste on korkea”, Appelqvist jatkaa omassa sähköpostikommentissaan.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Erkki Malinen

Tässä se nyt nämä hallituksen ylistämät kikyt ja muut tekemiset näkyy. Kyllähän koko kasvu mitä meillä on, on ulkomaankaupan ansiota jos maalimalla ei investoida ei melläkään tehdä töitä. Tämänhän kaikki täysipäiset jo tiesikin, mellä on hyvin olematon kulutustavara teollisuus se ei meitä elätä.

Pasi Käyhkö

Suomi voi hyvin muun maailman mukana ja Suomi voi huonosti muun maailman mukana. Nykyisen hallituksen tekojen merkitys näissä asioissa on marginaalinen.
Toimivia sisämarkkinoita varten meillä pitäisi olla asukkaitakin n. 3-kertainen määrä. Silloin toimeliaisuuskin lisääntyisi

Lauri Kiiski

Suomen vienti sakkasi rajusti v. 2008. Muun maailman vienit sakkasi myös, mutta palasi v. 2007 arvotasoille jo viimeistään v. 2010.

Suomen vienti ei ole vieläkään v. 2007 tasolla, mutta julkisia menoja on nostettu eniten koko Euroopassa - ja vieläpä ilman mitään pienintäkään talouskasvua.

Niin, Suomen BKT on myös ainoana maana koko Euroopassa jäänyt sille tasolle, jossa se oli 10 vuotta takaperin.

Mihin tämä historian pisin velkavetoinen stagnaatio vie aivovienteineen, ei varmasti tiedä kukaan. Vain se tiedetään varmasti, että kehityskulku ei ole hyvinvointivaltiolle tunnusomaista.

Hannu Rautomäki

Viennillä Suomi elää.
Surkuhupaisaa olivat taannoiset Sipilän rehentelyt kuinka mukamas hallituksen toimet ovat elvyttäneet Suomen talouselämän.
Aiemmat kasvuluvut johtuivat ulkomaisesta kysynnästä vientiteollisuudelle, ja kun se kysyntä hiipuu, samalla hiipuu Suomen talouskin.

Pasi Anttila

Ja miltähän näyttävät kasvuluvut ja yksityinen kulutus kun ilmasto ja ympäristötietoiset tiputtaa kulutustaan sen 2/3 , kun ihmiset havahtuvat ja huomaavat että heille on myyty ennätysmäärä turhaa krääsä, kräsää mitä he eivät todellakaan tarvi.

Miltä mahtaa kasvuluvut näyttää kun länsimainen elämäntapa johon yletön kulutus liittyy alkaa muuttumaan.

Jari Rutanen

Totta.

Talouskasvuharhasta tulee luopua: jatkuva materiaalinen kasvu on tarpeetonta ja sen lisäksi myös matemaattisesti että ekologisesti mahdotonta.

Laadullista ja immateriaalista (esim. digitaalien tuotanto) kasvua tapahtuu itsestään eikä sitä tarvitse erikseen tavoitella.

Lauri Kiiski

Jutussahan ei käynyt ilmi, että tammi - syyskuun kauppatase oli 1,9 miljardia miinuksella ja koko vuoden kauppatase painuu pahasti yli 2 miljardia euroa huonommalle puolelle.

Vielä runsas vuosikymmen takaperin hyvinvointivaltion aikana luku oli vuosittain säännöllisesti yli 10 miljardia euroa plussalla.

Veli-Jussi Jalkanen

Suomalaiset ja teollisuusmaailman kansalaiset sairastavat kulutusähkyä.
Ruuasta alkaen kaikkea on liikaa. Kehojen paino mukaanluettuna.
Aika vaan ei riitä uusien vempeleiden ostamiseen kun kännykän räplääminen vie suuren osan ajasta ja aiheutaa masennusta, kunnon ja terveyden rapistumista.
Lisääntymisterveyden eli seksin ja romantiikan rapiseminen, sekä vaaralliset hormoonihäiritsijämolekyylit (ainakin 30 ainetta on todettu) alkavat näkyä syntyvyystilastoissa.
Nyt on kiire miettiä koko elämisen, koulutuksen, arvomaailman ja kuluttamisen kenttä uusiksi, että toiso huomiseen ja työn tekoon säilyisi, eikä hömppä valtaisi nyt sentään ihan kaikkea.