Lauantai 15.12.2018

Eduskunta jakoi ”joululahjarahoja” liian innokkaasti – summa lipsahti 380 000 euroa yli Petteri Orpon rajan

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Kirjanpito- ja yhteenlaskuongelmien vuoksi "joululahjarahojen" summa lipsahti 380 000 euroa yli hallituksen lupaamien 60 miljoonan. Hallitusryhmät joutuvatkin vielä torstaina eli itsenäisyyspäivänä neuvottelemaan siitä, leikataanko juuri luvattuja määrärahoja joiltakin momenteilta, vai sallitaanko ylitys. Arkistokuva.
|

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta jakoi keskiviikkona niin sanottuja joululahjarahoja niin innokkaasti, että lisämäärärahojen yhteissumma nousi yli hallituksen asettaman ylärajan. Kirjanpito- ja yhteenlaskuongelmien vuoksi summa lipsahti 380 000 euroa yli hallituksen lupaamien 60 miljoonan. Hallitusryhmät joutuvatkin vielä torstaina eli itsenäisyyspäivänä neuvottelemaan siitä, leikataanko juuri luvattuja määrärahoja joiltakin momenteilta, vai sallitaanko ylitys.

Laskuvirheen vuoksi hallitusryhmät eivät vielä halunneet julkistaa lopullista listaa avustuskohteista. Asiassa on viimeinen sana valtiovarainministeri Petteri Orpolla (kok).

LUE PUHEENVUOROSTA: Amos Ahola: Arkadianmäen lahjakkaat

Eduskunnassa on ollut jo noin 15 vuoden ajan tapana, että valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät saavat jakaa budjetin ylittäviä määrärahoja summan, joka on jotain 40 ja 50 miljoonan euron välillä. Tällä kertaa summa kuitenkin nostettiin 60 miljoonaan, koska vaalit lähestyvät ja hallituksen suosio on alamaissa.

LUE MYÖS: Kysely: Sauli Niinistölle huippulukema suomalaisilta – Sipilälle ja Soinille kylmää kyytiä

Jo vakiintuneen tavan mukaisesti hallituspuolueiden edustajat ilmoittivat olevansa hyvin tyytyväisiä budjettiin tehdyistä ”lisäpanostuksista”.

”Muhkea potti tierahaa Asikkalaan”, otsikoi esimerkiksi sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Anne Louhelainen tiedotteessaan, kun valtiovarainvaliokunta oli hyväksynyt rahanjaon. Virallisesti näitä ylityksiä kutsutaan jakamattomaksi varaukseksi, mutta yleisemmin puhutaan joululahjarahoista, koska niistä päätetään valtion budjetin käsittelyn jälkeen joulukuussa.

Suuri osa rahoista menee juuri teiden parantamiseen. Louhelaista ilahduttivat Asikkalassa sijaitsevan tien numero 14129 eli Rutalahdentien parantamiseen myönnetyt 300 000 euroa.

Hallitusryhmät päättivät ohjata liikennehankkeisiin yhteensä 25,3 miljoonaa euroa. Melkein yhtä suuri summa, 21,5 miljoonaa ohjattiin sisäministeriön momenteille erilaisiin turvallisuushankkeisiin. Niistä ehkä ajankohtaisin on lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisy, johon löytyi 250 000 euron ylimääräinen määräraha.

Kokoomuksen valiokuntavastaavan Timo Heinosen mukaan se ei kuitenkaan suoraan liity Oulussa paljastuneeseen rikosjuttuun, jossa joukkoa ulkomaalaistaustaisia miehiä epäillään alaikäisten tyttöjen raiskauksista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Määrärahan nostoa oli hänen mukaansa valmisteltu jo aiemmin.

Sinisen eduskuntaryhmän valiokuntavastaavan Matti Torvisen mukaan määräraha lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn saatiin mukaan sinisen ministeri Pirkko Mattilan vaatimuksesta. Torvisen mukaan sinisten ryhmä on hyvin tyytyväinen turvallisuusalalle saatuihin lisäpanostuksiin. Muita turvallisuusalan joululahjakohteita olivat hätäkeskuslaitoksen rahoitus, liikenteen rajatarkastukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä radikalisoitumisen ja terrorismin vastainen viestintä.

Hallitusryhmien yhteisen tiedotteen mukaan rahaa ohjataan myös ”koulutukseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja turvallisuuteen ympäri Suomen”. Rahaa on tulossa myös kansallispuistojen kunnostamiseen, lähes kolme miljoonaa euroa.

Sosiaalipuolella avustuksen saajia ovat muun muassa ruoka-apua jakavat järjestöt, joille osoitetaan miljoona euroa lisärahaa. Myös urheiluseuroille myönnetään ylimääräinen miljoona, jotta vähävaraisten lasten liikkumista voitaisiin helpottaa.

LUE MYÖS: Sähkölasku 95 €, itse sähkön osuus 3 € – Ministeri sanoi suoraan: ”Valitettavasti joudumme maksamaan”

Taustalla demarien vääntö

Sdp:n kansanedustaja Eero Heinäluoma muisteli keskiviikkona, että joululahjarahojen loppusumma päätyi 40 miljoonan euron tuntumaan vuonna 2003, jolloin Sdp:n valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ja puolueen valtiovarainvaliokuntaryhmää johtanut Matti Ahde riitelivät summasta: Ahde vaati sataa miljoonaa, mutta Kalliomäki ei olisi halunnut antaa enempää kuin 20. Heinäluoma joutui Sdp:n puoluesihteerinä sovittelemaan riitaa, ja ehdotti että summa voisi alkaa nelosella.

Heinäluoman mukaan Kalliomäki hyväksyi ”enintään nelosen”, jonka jälkeen Ahde sai neuvoteltua valiokunnassa yli 49,6 miljoonan euron joululahjarahat. Sen jälkeen summa on ollut yleensä lähempänä 40:tä kuin 50:tä miljoonaa euroa. Heinäluoma ihmetteli hieman, että hallitus oli nyt ensimmäisen kerran löytänyt jopa 20 miljoonaa lisää joululahjarahaa.

Valtion budjetin loppusumma 2019 on 55,3 miljardia euroa. Joululahjoina jaettavat 60 miljoonaa ovat siitä hieman yli tuhannesosa eli yksi promille.

LUE MYÖS: Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ”Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Veli-Matti Saarenpää

Erikoista on se että valtionvarainministeri itkee koko ajan että Suomella on velkaa??? Mitä ihmeen ylimääräisiä rahoja löytyy kuitenkin pönkittämään tämän hallituksen kuolonkoristuksia? Erikoista toimintaa? Kestääkö päivänvaloa tämäkään juttu jos oikein aletaan tarkastella...

Veikko Hintsanen

Sain eilen iltapäivällä email-kiertokirjeen kirjeen yhdeltä valtiovarainvaliokunnan jäseneltä vastasin hänelle ja cc:nä muille valiokunnan jäsenille seuraavasti:

viite: kirjeesi 5.12.2018

Kiitos kirjeestäsi ja erittäin hyvää itsenäisyyspäivää.

En malta jälleenkään olla vaiti hyvän asian - ajamasi liikenteen kehittämisen puolesta tekemästäsi työn - pienestä kauneusvirheestä,

On todella hienoa ja tärkeää , että perustelet kirjeessäsi sitä, miksi jälleen 23.5 miljoonaa on panostettu yhteisesti sovittuja ”joululahja” rahoja eri hallituspuolueiden hyväksymille liikennehankkeille myönnetään, kirjoittaessasi mm seuraavaa:

” Valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden kansanedustajat ovat sopineet valtion budjettiin tehtävistä lisäpanostuksista. Valiokunnan osoittamat lisäresurssit ovat yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Yhteensä 60 miljoonan euron jakovarasta liikennehankkeiden osuus on 25,3 miljoonaa euroa. ”

Jatkat edelleen että

”-Keskustan kansanedustajat edellyttävät, että myös valtiovarainministeriön on oltava valmiina edistämään ensi vaalikaudella infrahankkeiden uusia rahoitusmuotoja, joista keväällä valittava eduskunta ja seuraava hallitus tulevat tekemään poliittiset linjaukset parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän esittämän 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman puitteissa”

Tuossa viimeksi mainitussa juuri on se mainitsemani perusongelma : se, että Teille – ja kaikille kansanedustajille jatkuvasti esitellyssä 12 vuotisen suunnitelman lähtöarvoissa on taustalla ministeriön tietoisesti puutteellisesti tehdyt tutkimukset :

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/7f574872-8fb8-4ab0-9a2f-235453593d... :

Kohta 10 em raportissa. mainittu toteamus jossa todetaan että

”Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajat taloudelliset vaikutukset on tunnistettu ja tämän takia hankkeita pyritään toteuttamaan aiempaa enemmän aiempaa nopeammin.”

Raportin teksti perustuu jo kolmen vaalikauden ajan tehtyihin puutteellisiin tutkimuksiin ( lähemmät puutteellisuuksien yksityiskohdat löytyvät sivustolta www.sisävesi.fi ) , joissa ei ole otettu huomioon mahdollisuutta EU liikennestrategian mukaisiin maantieliikenne volyymien siirtoon maamme 9500 km vesitieväylästön muuttamisella yhtenäiseksi kotimaan meriyhteyksillä varustetuksi vesiliikenneverkoksi ja sen rahtiliikenne käyttöön oton avulla. (vrt maamme raideliikenneverkko noin 6000km)

Raportin teksti edelleen perustuu siihen, että jo vuonna 2011 yhteisesti sovitun Eu liikennestrategian mukaisia tutkimuksia-maantieliikennevolyymien siirroista vesiliikenteeseen- laskelmia ja yhteiskunnalle aiheutuvien etujen vertailuja ei ole LVM:n taholta tehty lainkaan :

https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en

vaan on pitäydytty 4 - liikennemuodon tavoitteisiin tutkimuksissa vaikka EU kehittämis ja tukijärjestelmä edellyttää 5 liikennemuotoa.

https://ec.europa.eu/transport/modes_en .

esimerkkilaskelmat em viidennen liikennemuodon mukaan oton vaikutuksista on nähtävissä julkisesti netti sivulta

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/15.2-Kotka-logistics-2...

ensimmäinen valtion tukema n tutkimus on aloitettu nyt vasta noin 7 vuotta sen jälkeen kun EU:ssa on asia virallisesti sovittu .

http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-wat...

Vedoten edellä mainittuihin faktoihin mielipiteekseni on tullut että myös näiden puutteellisten perusteiden avulla myönnetyt maantie ja raideliikenteelle suunnatut vuosittaiset joululahja rahat edistävät ainoastaan maamme ns Suomi on Saari liikennejärjestelmän mukaista liikenteen avulla tehtyä elinkeino elämän alueellista epätasapainoa ,josta suurin epätasapainon tulevaisuuden uhka on Tallina Helsinki tunneli jolla lopullisesti sinetöidään Sisämaan takamaa asema kokonaisuudessaan rannikkoalueille ja satamapaikkakunnille.

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2017-55_suomen_satamien_we...