Perjantai 24.5.2019

”Historian suurin” – Arhinmäki: Katsokaa tätä tuloerolukua Suomesta

Luotu: 
18.12.2018 16:14
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    ”Viime vuonna tuotantotekijätulojen tuloerot olivat historian suurimmat! Tämä on syy, miksi Vasemmisto puhuu niin paljon palkkatasa-arvosta ja vaatii palkkaerojen kaventamista”, Paavo Arhinmäki sanoo.
|

Tuloerot kasvoivat vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna. Tulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, mutta selvästi enemmän suurituloisilla kuin keski- ja pienituloisilla. Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan kasvu on suurempaa ”kuin osattiin pelätä”.

Arhinmäki huomauttaa blogissaan, että jos tarkastellaan niin sanottuja tuotannontekijätuloja, tuloerot olivat vuonna 2017 suuremmat kuin koskaan aiemmin vuonna 1966 aloitetun mittaushistorian aikana. Tuotannontekijätuloilla tarkoitetaan ihmisen tuloja ennen tulonsiirtoja eli yhteiskunnan tukia, ja niihin lukeutuvat palkat, yrittäjätulot ja omaisuustulot.

”Tänään julkaistut viime vuoden tulonjakotilastot osoittavat, että vasemmisto-opposition teettämät laskelmat osuivat kohdalleen, vähän liiankin rajusti. Tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi. Jopa enemmän kuin osattiin odottaa tai pelätä”, Arhinmäki kirjoittaa blogissaan.

”Viime vuonna tuotantotekijätulojen tuloerot olivat historian suurimmat! Tämä on syy, miksi Vasemmisto puhuu niin paljon palkkatasa-arvosta ja vaatii palkkaerojen kaventamista.”

Tilastokeskuksen mukaan väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 4,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Keskituloisten tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia. Kaikkein pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi hieman enemmän, 2,2 prosenttia.

”Suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat huomattavasti enemmän kuin muiden ihmisten tulot. Ja vielä tässä ryhmässä suurituloisimmilla kasvoi suhteellisesti enemmän kuin muilla suurituloisilla”, Arhinmäki kirjoittaa.

Tilastokeskuksen mukaan tuotannontekijätulojen erojen viime vuosien kasvun taustalla on palkkatulojen epätasaisempi jakautuminen koko väestössä, joskin vuonna 2017 erojen kasvu aiheutui omaisuustuloista.

Arhinmäki pitää kestämättömänä sitä, että Sipilän hallitus on ”leikannut jatkuvasti pienituloisilta” ja samaan aikaan jakanut veronalennuksia isotuloisimmille.

Hän huomauttaa, että Sipilän hallitus on viikon sisällä ”leikannut yhtäältä mm. työttömien, eläkeläisten ja vammaisten perusturvaa ja toisaalta paukutellut eduskunnan budjettikeskustelussa henkseleitä kuinka tänä vuonna valtion ei tarvitse ottaa lisää velkaa”.

”Tänä ja ensi vuonna hallitus ajaa monet pienituloiset velkahelvettiin, samaan aikaan kun hallitus varoittelee velan turmiollisuudesta. Yksityishenkilön henkilökohtainen velka on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin valtionvelka.”

Arhinmäki korostaa, että tuloerojen kasvu ei ole välttämättömyys vaan toisenlainen politiikka on mahdollista.

”Vaikka Jyrki Kataisen hallitus teki todella isoja ja vastenmielisiä leikkauksia, leikkasi itse asiassa enemmän kuin Sipilän hallitus, ei pienituloisilta leikattu Vasemmistoliiton ollessa hallituksessa. Päinvastoin”, Arhinmäki sanoo.

Sipilän hallituksen päätösten tuloerovaikutuksista on julkaistu useita tutkimuksia. Eduskunnan tietopalvelun vuoden 2017 laskelma osoitti, että hallitus kasvattaa tuloeroja hallituskaudellaan vuosina 2015–2018, ja eniten kärsivät kaikkein pienituloisimmat.

LUE TARKEMMIN: Eduskunnan tietopalvelun kuva: Näin Sipilän hallitus kasvattaa tuloeroja – ”Pienituloisia sattuu eniten”

Toisessa, hallituksen tilaamassa, tutkimuksessa päädyttiin siihen, että tuloerojen lievää kasvua tasoittaa se, että työnteon taloudelliset kannusteet ovat parantuneet hallituskauden aikana merkittävästi. Syitä kannusteiden nousuun olivat veronkevennykset, varhaiskasvatusmaksujen alennukset, etuuksien indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys.

LUE TARKEMMIN: Hallituksen tilaama tutkimus: Sipilän hallituksen päätökset kasvattaneet tuloeroja korkeintaan vähän

Lisäksi tutkimuksessa huomautettiin, että Sipilän hallituksen talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ovat melko lieviä verrattuna esimerkiksi edelliseen hallituskauteen eli Kataisen-Stubbin hallituksiin.

LUE MYÖS:

Ankaraa kritiikkiä Sipilän hallitukselle – Selvitys: Köyhyys lisääntynyt Suomessa

Juha Sipilä kuittaa oppositiolle: ”Kannustan katsomaan työllisyyslukuja tulonjakotilastojen desimaalipilkkujen sijasta”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Simonen

Ei ole Vasemmistoliiton Paavo Arhknmäestä sosialisminperenteet kadonneet. Vaikka pienenituloisen reaalitulot on nousseet mutta ollaan kademieleelä kun parempituoloisen reaalitulot on ja nousseet.
Siis mitä haittaa tuloeroista on vai pitäisikö meidän elää kommunistisessa yhteiskunnassa samapalkkaisuudessa jossa puolue-eliitillä on loisto elämä.

Mikko Järvinen

Tilastoista poimittua
63. Sorsa IV hallitus 6.5.1983- 30.4.1987 SDP
1988 valtionvelka 9,539 mrd. €
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 26720 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 167950 €

64. Holkeri Kokoomus + 65. Aho Keskusta 30.4.1987 – 13.4.1995
1996 valtionvelka 52,988 mrd. €
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 16490 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 184440 €

66. Lipponen SDP 13.4.1995 – 17.4.2003
2004 valtionvelka 61,676 mrd. €
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 31650 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 411410 €

69. Vanhanen+Jäätteenmäki+Kivimäki Keskusta 24.6.2003-22.6.2011
2012 valtionvelka 92,658 mrd. €
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 23840 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 483300 €

Katainen+ Stubb Kokoomus 22. 6.2011 – 24.-29.5.2015
2016 valtionvelka 102.352 mrd. €
Pienimmän kymmenesosan velat ylittivät varat
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 966 800 €

Sipilän Keskusta 29. 5 2015 – nyt
valtionvelka 107.240 mrd. €
Pienimmän kymmenesosan velkaantuminen yltyy
Suurimman kymmenesosan varallisuus on keskimäärin 1 ### ### €

Yksinkertaisesti tarkasteltuna tuloerot ovat kyllä päätä huimaavia

Mikko Järvinen

Vielä kun otetaan huomioon että V. 1987 bkt asukasta kohden oli alle 15000 euroa, samaan aikaan pienimmän omaisuuden omistanut 10 osa talouksista omisti keskimäärin 26720 euroa. suurimman kymmenyksen omaisuudesta omistaneiden
omaisuus oli keskimäärin 167950 euroa.

V. 2009 bkt asukasta kohden oli kasvanut lähes 35000 euroon, pienimmän
10 :nyksen omaisuuden omistivat enään 23840€. Suurimman kymmenyksen
keskimääräinen omaisuus oli kasvanut 483300 euroon.

Suurin bkt asukasta kohden oli vuonna 2011 50 791 euroa

V. 2016 bkt asukasta kohden oli 43 433 euroa, pienimmän
10 :nyksen velat ylittivät varat. Suurimman kymmenyksen
keskimääräinen omaisuus oli kasvanut 966 800 euroon.

Kaarlo Kunnari

Jos luvut ovat totta vuosilta 2011-2015- 2015-.., niin sen selittää Kataisen ja Stubbin hallituksen tekemät yritysten ja yritysten omistajien verotuspäätökset. Silloinhan olivat Arhimäki ja Rinnekkin päättämässä näiden tahojen verovapauksista ja verojen pienennyksistä. Sipilän hallitus ei ole niihin koskenut, vaan ne ovat edellisten hallitusten tekosia. Tähän ei sovi koko jutun kertominen, mutta voitte sen tarkistaa Verohallinnon sivuilta yritysten ja pääomaverotuksen osalta. Piensäästäjänä en edelleenkään hyväksy noita etuja suuromistajille. Itse maksan joka sentistä voittoa veroja 30% tai 32% ja osingoista 25,5%. Jos omistan riittävästi, minun ei tarvitse maksaa mitään tai korkeintaan 7% veroa lyhyesti tiivistettynä. Kuitenkaan vasemmisto ei näihin epäkohtiin ole koskaan puuttunut, koska meitä piensäästäjiä he vainoavat oletettavasti siksi, ettemme kykene uhkaamaan siirtävämme rahamme muualle, jollei tehdä miten haluamme. Muutaman tonnin maastavienti kun ei maan taloutta heilauta.

Kimmo Penttinen

Köyhyys on aina suhteellista. Tuloerot voisivat olla mitä vaan jos kaikilla menisi kuitenkin hyvin. Vai voiko?
Valitettavasti rahaa ei sada taivaalta, vaan kaikki ovat viime kädessä samalla säkillä. Säkin koko voi kyllä paisua tai kutistua. Tulonjako täytyisi olla mahdollisimman oikeudenmukainen mutta fakta on, että mahdollisuus rikastua pistää hihat kummasti heilumaan.
Toinen fakta on, että suuret tuloerot vaikuttavat maan sisäiseen turvallisuuteen negatiivisesti kun taas pienemmät tuloerot positiivisesti. Siinä sitä pähkäiltävää.

Kansantulon nousu vaatii siis sitä, että yksilöllä on mahdollisuus kerätä varallisuutta mutta se luo samalla turvattomuutta yhteiskuntaan jos pieni osa saa liikaa ja. Jos yksilöllä taas ei ole mahdollisuutta vaurastua, toimeliaisuus pienenee ja kansantulo eli yhteinen rahasäkki kutistuu. Ja sitten äänestämään...

Lauri Kiiski

Kateus se on Arhinmäenkin suosion takana. Juuri ne tahot, jotka luovat työpaikkoja ja maksavat veroja eniten ovat niitä pahimpia.

Kuinka se Suomen tulojako olikaan verraten muihin maihin ?

Taitaa olla tulonjaoltaan kaikkein tasa-arvoisin maa koko Euroopassa.

Jari Eeva

Olisi päästävä siihen, että samasta työstä sama palkka, oli nainen tai mies. Esim. myyntialalla sama peruspalkka ja myynnistä provisio päälle onnistumisen mukaisesti. Kokemuksesta tiedän, että tämäkin on vain unelma nykyään ja tuloeroja on.

Henri Järvi

Kansalaisen kannalta tilastonikkarointi tuloeroista on saivartelua ollessamme kansalaisyhteiskuntaa romuttavan ja kansan kapinointia pelkäävän ja suomalaisen demokratian halventaneen ja romuttamaan pyrkivän Hallituksen viime metreillä joka on vienyt kaverikapitalismin ja puolue-eliitti kähminnän huippuunsa ja joka vielä lopuksi on osoittamassa armeijan kiväärit kohti kansaa lainsäädäntömuutoksellaan perinteisten kehitysmaa diktatuurien tapaan, matkallamme kapitalismin diktatuuriin.
Eurokapitalismissa päristelevä pieni ihminen on kuin kapitalistiseen tsunamiin heitetty olento jota kehoitetaan uimaan rannalle koska hänhän osaa toki uida.

-kansalaisenaolon vanhempi kokemusasiantuntija-

Matti Aalto

Jokaisen asian saa näyttämään pahalta, jos niin vain haluaa. Erityisen hyvin se onnistuu, jos nostaa esille vain yhden asian isommasta kokonaisuudesta. Tässä yhteydessä olisi hyvä puhua esimerkiksi myös siitä, kuinka paljon mikäkin tuloluokka maksaa veroja ja käyttää verovaroin tuotettavia palveluita.

Tapio Jyrkynen

Pääasia, että raha kiertää valtiossa. Ei ne suuret tulot, vaan ne suuret menot. Pankkitileille ja osakkeisiin jemmaavat ovat niitä pahimpia, jotka eivät työllistä ketään. 80-luvulla oli pienemmät tuloerot ja paremmat bileet ravintoloissa eli elettiin Arhinmäen unelma-aikaa. Silloin Suomi ei edes pärjännyt jääkiekossa, ja sai rauhassa sammua ravintolan nurkkapöytään tuntemattomana ilman facebookeja ja sosiaalista mediaa, tai Seiskan paparazzia. Vasemmistoliiton unelma on elää muiden varoilla ja ryypätä hautaan asti. Nykyajassa on hyviäkin puolia, vaikka eläminen on kallista on paljon ihmisiä, joilla on terveemmät elämäntavat kuin silloin ennen. En ymmärrä rikkaita, jotka ostavat esim. hienon auton joka maksaa monta sataa tuhatta euroa. Mitä sillä Suomessa tekee? Toinen asia, jos sijoittaa asuntoon tai osakkeisiin. Se ei kuitenkaan työllistä niin paljon ihmisiä kuin suora kuluttaminen. Jos voittaisin lotossa, järkevintä olisi tuhlata kaikki rahat ja jäädä vielä hieman velkaa. Emme kuitenkaan kaikki elä missään valtiontalous, ja yksityisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus säästää esim. lapsen opiskeluihin rahaa tai ensimmäisen asunnon ostoon rahaa. Alamme koko ajan muistuttaa enemmän Amerikkaa, jossa luksus elämäntyyli on jokin arvo sinänsä. Ennen oli esim. koulusivistyksellä jokin merkitys, nykyään pääsee työelämäänkin vain suhteilla ja olemalla ns. hyvä tyyppi. Parhaimmat hyvät tyypit sitten viedään Amerikkaan urheilemaan tai johonkin muuhun yritykseen, kuten ennen vietiin orjia. Koulussakin opettajia uhkaillaan, ja kiusataan. Sitä sitten toistetaan opiskeluissa ja työelämässä, toisia kiusaamalla pääsee pitkälle ja uralla etenee. Ystävyyssuhteillakaan ei ole enää merkitystä, kun ne ainoat ystävät on facebookissa. Ennen oli paremmin, kun käytiin kaljalla tai lenkillä parantamassa maailmaa. Seuraa sai, jos halusi, oli sitten köyhä tai rikas. Mitä niillä tuloeroilla väliä? Raha tuo kuitenkin muita ongelmia, joita köyhä ei tajua.

Jari Eeva

Kaikkein pienituloisimpien tulot ovat kasvaneet 2,2 %. Voisin arvioida sen olevan euroissa kympin luokkaa kuukaudessa. Tästä pääministeri sanoi tänään olevansa erityisen iloinen. Onko kaikki ihan kunnossa?

Tapio Jyrkynen

Ei pienituloisilla niin huonosti mene, mitä olen seurannut ympärilläni. Laiskanpulleata porukkaa, he eivät paljon valita esim. sairauksistaan, mutta eivät oikein viitsisi tehdä mitään. Jokainen on oman onnensa seppä, ja työeläkkeet jäävät siksi pieneksi. Nykyäänkin alle tonnin kuussa tienaavat saavat eläkkeen lisäksi tehdä töitä 700 € / kk. Eläkkeen lisätulojen mahdollistaminen pitäisi olla hallituksen ongelma, kun eläkeläistä kukaan ei mielellään halua töihin. Näin päästäisiin jo yli 1500 € / kk töihin. Sillä kyllä pärjäisi muutaman vuoden kevyemmissä töissä. Lisäksi pienituloiset saavat paljon julkisia palveluita, mitä ei usein lasketa tuloksi. Esim. uimahallissa tai kirjastossa käynti on lähes ilmaista. Näihin palveluihin työssäkäyvällä ei aina riitä aikaa, paitsi iltaisin. Lisäksi valtio auraa talvella esim. autotiet, eikä siitä tule lisämaksuja. Norjassa on varmaan vieläkin Oslon ympäristössä käytössä tietullimaksut. Oli ainakin 90-luvulla. Suomessa ei ole vastaavia tiemaksuja, mitä nyt joskus poliisit sakottavat ylinopeudesta. Siinäkin pienituloisuus otetaan huomioon, ja sakot ovat progressiivisesti pienempiä tulojen mukaan. Miksi pienituloiset sitten valittavat, ehkä kyse on kateudesta, kun media levittää kuvaa mieluummin hyvätuloisista ja menestyvistä ihmisistä hienoine autoineen ja asuntoineen. Pienituloisten ruokajonoista on harvemmin kuvia, paitsi Hurstin leipäjonoista. Aika monet elävät pienillä tuloilla, jopa miljoona ihmistä.

Tapio Jyrkynen

Kärnällä tappaminen on metsästyksessä jokin pääasia. Minusta se on pelkkä luonnossaliikkuminen. Koulussakaan ei ymmärretty oppilasta, joka partiotaustansa pohjalta viihtyi mieluummin ulkoilmassa kuin sisällä pänttäämässä kirjoja. Nykyään metsästyksessä käytetään paljon digitaalitekniikka ja nettiä, eikä se ole ollenkaan niin mielenkiintoista kuin ennen. Koiraystävällisenä ihmisenä, metsästys on myös oiva tapa kouluttaa koiria ja viettää aikaa niiden kanssa. Metsästyksessä on paljon positiivisia puolia nuorisotyön kannalta, mutta aina se liitetään vain tappamiseen ja lihansyöntiin. Kärnä esimerkiksi kannattaa eutanasiaa vaalikoneensa perusteella, ("Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.
täysin samaa mieltä

Ehdokkaan kommentti

Eutanasian ja arvokkaan kuoleman tulisi olla jokaisen parantumattomasti sairaan oikeus hänen niin halutessaan. Toimenpiteen tulee tapahtua lääkärin toimesta ja siihen osallistumisen tulee olla lääkärille vapaaehtoista.")
Eikä Kärnä ole ainoa suomalainen, joka päättäisi myös ihmisten kärsimyksen. Jos haluaa elää 100-vuotiaaksi, voi olla varma, että sairastuu ainakin jossain vaiheessa elämää vakavasti. Mutta onneksi lääketieteellä on yhä paremmat keinot selvittää esim. syöpä, joka oli vielä 1950-luvulla käytännössä kuolemantuomio. Ei ole enää, ja monet voittaa syövänkin. Eutanasia voi olla vaihtoehto, mutta sen toteuttaminen pitäisi riippua lääkäreiden lisäksi myös vaikkapa tuomareista, ja poliisista. Milloin on oikea hetki eutanasialle, sitä ei voi sanoa varmasti.