Keskiviikko 22.5.2019

Sote-palkkariidan piirissä 220 000 työntekijää – Tehy: Tilanne laiton, saman tehtävän palkkaero jopa satoja euroja kuussa

Luotu: 
8.1.2019 07:48
Päivitetty: 
8.1.2019 10:51
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Terveydenhoitoalan ammattiliiton Tehyn mukaan palkkaerot samoissa tehtävissä sairaanhoitopiirien sisällä ovat olleet jopa satoja euroja kuukaudessa. Tehy pitää nykyistä tilannetta laittomana ja vaatii sen korjaamista sote-uudistuksen yhteydessä, kun työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksella sairaanhoitopiireistä ja kunnista maakuntien työntekijöiksi.
|

Kuntatyönantajat (KT) vaatii sote- ja maakuntauudistuksista aiheutuvat julkisen sektorin palkkaharmonisoinnin rajoittamista lainsäädännöllä. KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoi maanantaina, että palkkaharmonisoinnista aiheutuu työnantajille merkittäviä lisäkustannuksia.

"Noin sadasta miljoonasta lähemmäs miljardia", Jalonen arvioi esitellessään KT:n tavoitteita tulevan kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin kaudelle 2019-2022. KT on aiemmin arvioinut, että haitari voisi olla 75-700 miljoonaa.

Jalosen mukaan kaikkien palkkoja ei missään tapauksessa voida nostaa "tappiin" eli kunkin sairaanhoitopiirin korkeimman palkan tasolle, vaan tavoitteena voisi olla palkkojen keskimmäinen arvo eli mediaani.

Työntekijäpuolella harmonisoinnin kustannukset on arvioitu huomattavasti vähäisemmiksi, ja erimielisyys harmonisoinnin kustannuksista on edelleen jopa satoja miljoonia euroja. Ongelma johtuu osittain siitä, ettei sote-uudistukseen liittyvästä palkkausjärjestelmästä ole ehditty vielä neuvottelemaan.

Palkkaharmonisointi tulee ajankohtaiseksi, kun noin 220 000 kuntien tai sairaanhoitopiirien palveluksessa olevaa työntekijää siirtyy maakuntien palvelukseen todennäköisesti vuoden 2021 alussa - ellei koko uudistus kaadu eduskunnassa tänä keväänä.

LUE MYÖS: Sote-uudistus voi kaatua, mutta 19 000 €/kk -palkka juoksee jo kehitysyhtiössä

Työmarkkinajärjestöjen kesken on erimielisyyttä myös siitä, pitäisikö harmonisointi hoitaa lainsäädännöllä vai neuvottelemalla. Muun muassa työntekijäpuolen suurin neuvottelujärjestö Juko ei halua lainsäätäjää sekoittamaan työmarkkinoilla päätettäviä palkka-asioita.

Terveydenhoitoalan ammattiliiton Tehyn mukaan palkkaerot samoissa tehtävissä sairaanhoitopiirien sisällä ovat olleet jopa satoja euroja kuukaudessa. Tehy pitää nykyistä tilannetta laittomana ja vaatii sen korjaamista sote-uudistuksen yhteydessä, kun työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksella sairaanhoitopiireistä ja kunnista maakuntien työntekijöiksi.

"Harmonisointi olisi pitänyt tehdä jo. Sairaanhoitopiireissä maksetaan samasta työstä eri suuruisia palkkoja ilman asiallista perustetta", Tehyn edunvalvontajohtaja Else Mai Kirvesniemi sanoo. Hänen mukaansa ongelma on ollut tiedossa jo pitkään, mutta sille ei ole tehty mitään.
 
Taannehtivia vaatimuksia
 
Hän viittaa työtuomioistuimen päätökseen vuodelta 2017: siinä todettiin, ettei Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ollut esittänyt hyväksyttävää syytä maksaa fysioterapeuteille erisuuruisia palkkoja samoista tehtävistä, kun liikkeenluovutuksesta oli kulunut yli kaksi vuotta. Työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon virka- ja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

"Me lähdemme siitä, että jos tapahtuu liikkeenluovutuksia, niin homma pitäisi saada selväksi muutamassa vuodessa. Nyt tätä on roikutettu useampia vuosia tekemättä asialle mitään. Se tarkoittaa, että me lähdemme hakemaan saatavia takautuvasti. Eli kun näitä juttuja tulee meille Tehyyn, me perimme korvauksia jo kuluneelta ajalta", Kirvesniemi sanoo. Hän ei kuitenkaan täsmennä, mistä vuodesta tämä korvattava ajanjakso alkaa.

LUE MYÖS: Ex-ministerin sote-tunnustus hämmentää – Li Andersson: ”Kertoo tämän maan alennustilasta”

Kirvesniemi korostaa, että ongelma on sairaanhoitopiirien sisäinen. Tehy ei siis nyt ota kantaa sairaanhoitopiirien välisiin palkkaeroihin, joissa voi heijastua paikallinen ero kustannustasossa. "Samasta työstä sama palkka", Kirvesniemi sanoo, täsmentämättä tarkoittaako hän nimellistä palkkaa vai ostovoimakorjattuja ansioita.

Tehy istuu neuvottelupyödässä, muttei pysty itsenäisesti neuvottelemaan työehtosopimuksestaan, vaan se noudattaa kunta-alan pääsopimusta. Tehyn kanssa samaan neuvottelujärjestöön Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KOHO:on kuuluvat myös perushoitajien Super ja palomiesten SPAL.

Palkansaajapuolen toinen sopijajärjestö, mm. opetusalan järjestöjä edustava Juko vastustaa palkkaerojen tasaamista lailla. "Tavoitteemme on harmonisointi, mutta ei lainsäädännöllä vaan neuvottelemalla", Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

"Maakunnille verotusoikeus"

Jalonen esitteli maanantaina pitkän listan KT:n hallitusohjelmatavoitteita. Listalla olivat mm. työllisyysasteen nostaminen, työmarkkinauudistukset, sosiaaliturvauudistus, digitalisaatio, tuottavuuden parantaminen.

KT:n tavoitteisiin hallitusohjelmaneuvotteluissa kuuluu myös siirtyminen kohti maakuntien verotusoikeutta. Sote-uudistuksen alkuvaiheessa maakunnat eivät saa verotusoikeutta, vaan kaikki raha kiertää valtiovarainministeriön kautta.

Jalonen on tässä eri mieltä oman puolueensa kokoomuksen kanssa. Kokoomus on jo toistakymmentä vuotta kestännen uudistushankkeen ajan pitänyt tiukasti kiinni siitä, ettei maakunnille pidä antaa verotusoikeutta, koska se voi johtaa kokonaisveroasteen nousuun.

LUE MYÖS: HUSin ylilääkäri ja professori: ”Sote-valmistelun lähtökohdissa valuvika, jota ei millään pystytä korjaamaan”

Jaa artikkeli:

Kommentit